betoniveistä yleisesti ja asiallisesti

Nyt pitää todeta, että kysymykset olivat niin taivasta hipovia, että ei tahdo olla ainoata oikeaa vastausta? Lisäkysymykset ovat:
1. Meinaatko toisaan asua siinä -35 C pakkasilla? Silloin on kyljet ja kansi oltava aivan muuta, kuin Vaäimeren paateissa. Tekee nekin betonista ja 100 mm eristettä ja sisälle vielä oma ohut eristemateriaali.
2. Siinä tulikin jo sitten vastaus painokysymykseen. Se ei muuten sitten ole jatkuvasti vedessä olevalle paatille mikään vaikutin, jos se painaa 10 tonnia tai 19 tonnia. Sitähän ei nostella, kuin guttaberkaa aamuin illoin pois.
3. Kestääkö 12 solmun ajon laituriin? Täälläkin on monta kertaa esiinytynyt tieto, että oikein ja hyvästä materiaalista tehty kestää kivillä käynnit ja laituriin törmäilyt hyvin. Ei sitä betonivenettä ole tarpeen ajaa kivee yhtään sen enempää, kuin niitä guttabergojakaan. Jälkiä tulee, mutta ei reikiä. Paikkaavat niitä nykyään veteenkin päin.
4. Mitä on hyvä ferrobetoni? Se on nykyään valmistajilla erilaista ja salaisuus osaksi, mitä kuituverkkoja siinä käytetään. Suuntaus on mennyt siihen, että ferroa vähenetään ja muita kestävämpiä kuituja lisätään. Virolaiset käyttivät jopa messsinkiverkkoja 2000-luvun alussa (oliko halvempaa kuin teräs?). Se ei tietenkään muutu miksikään vuosien aikana ja on varmasti riittävän elastista. Todellinen kysymys on ne kaksi viimeistä kerrosta vesipintaan. Niiden tiiveys, kovuus, suolojen/kemikalioiden, kasvien, myrkkyjen ja auringon kestävyys ratkaisee kaiken. Se ei voi olla tosiaankaan mitään rappukivibetonia!
Osaavia betonifirmoja on Suomessa ja Virossa. Muuallakin tehdään, mutta ne eivät tajua, että pohjassa on nollavesi ja kannella paukkuu -35 C. Ne nauraa sellaiselle.

Pärre Taalintehtaalt kirjoitti:

Nyt pitää todeta, että kysymykset olivat niin taivasta hipovia, että ei tahdo olla ainoata oikeaa vastausta? Lisäkysymykset ovat:
1. Meinaatko toisaan asua siinä -35 C pakkasilla? Silloin on kyljet ja kansi oltava aivan muuta, kuin Vaäimeren paateissa. Tekee nekin betonista ja 100 mm eristettä ja sisälle vielä oma ohut eristemateriaali.
2. Siinä tulikin jo sitten vastaus painokysymykseen. Se ei muuten sitten ole jatkuvasti vedessä olevalle paatille mikään vaikutin, jos se painaa 10 tonnia tai 19 tonnia. Sitähän ei nostella, kuin guttaberkaa aamuin illoin pois.
3. Kestääkö 12 solmun ajon laituriin? Täälläkin on monta kertaa esiinytynyt tieto, että oikein ja hyvästä materiaalista tehty kestää kivillä käynnit ja laituriin törmäilyt hyvin. Ei sitä betonivenettä ole tarpeen ajaa kivee yhtään sen enempää, kuin niitä guttabergojakaan. Jälkiä tulee, mutta ei reikiä. Paikkaavat niitä nykyään veteenkin päin.
4. Mitä on hyvä ferrobetoni? Se on nykyään valmistajilla erilaista ja salaisuus osaksi, mitä kuituverkkoja siinä käytetään. Suuntaus on mennyt siihen, että ferroa vähenetään ja muita kestävämpiä kuituja lisätään. Virolaiset käyttivät jopa messsinkiverkkoja 2000-luvun alussa (oliko halvempaa kuin teräs?). Se ei tietenkään muutu miksikään vuosien aikana ja on varmasti riittävän elastista. Todellinen kysymys on ne kaksi viimeistä kerrosta vesipintaan. Niiden tiiveys, kovuus, suolojen/kemikalioiden, kasvien, myrkkyjen ja auringon kestävyys ratkaisee kaiken. Se ei voi olla tosiaankaan mitään rappukivibetonia!
Osaavia betonifirmoja on Suomessa ja Virossa. Muuallakin tehdään, mutta ne eivät tajua, että pohjassa on nollavesi ja kannella paukkuu -35 C. Ne nauraa sellaiselle.

Kiitos huonoista ja johdattelevista vastauksista. vastaus nro.4 menettelee.

Pärre Taalintehtaalt kirjoitti:

Nyt pitää todeta, että kysymykset olivat niin taivasta hipovia, että ei tahdo olla ainoata oikeaa vastausta? Lisäkysymykset ovat:
1. Meinaatko toisaan asua siinä -35 C pakkasilla? Silloin on kyljet ja kansi oltava aivan muuta, kuin Vaäimeren paateissa. Tekee nekin betonista ja 100 mm eristettä ja sisälle vielä oma ohut eristemateriaali.
2. Siinä tulikin jo sitten vastaus painokysymykseen. Se ei muuten sitten ole jatkuvasti vedessä olevalle paatille mikään vaikutin, jos se painaa 10 tonnia tai 19 tonnia. Sitähän ei nostella, kuin guttaberkaa aamuin illoin pois.
3. Kestääkö 12 solmun ajon laituriin? Täälläkin on monta kertaa esiinytynyt tieto, että oikein ja hyvästä materiaalista tehty kestää kivillä käynnit ja laituriin törmäilyt hyvin. Ei sitä betonivenettä ole tarpeen ajaa kivee yhtään sen enempää, kuin niitä guttabergojakaan. Jälkiä tulee, mutta ei reikiä. Paikkaavat niitä nykyään veteenkin päin.
4. Mitä on hyvä ferrobetoni? Se on nykyään valmistajilla erilaista ja salaisuus osaksi, mitä kuituverkkoja siinä käytetään. Suuntaus on mennyt siihen, että ferroa vähenetään ja muita kestävämpiä kuituja lisätään. Virolaiset käyttivät jopa messsinkiverkkoja 2000-luvun alussa (oliko halvempaa kuin teräs?). Se ei tietenkään muutu miksikään vuosien aikana ja on varmasti riittävän elastista. Todellinen kysymys on ne kaksi viimeistä kerrosta vesipintaan. Niiden tiiveys, kovuus, suolojen/kemikalioiden, kasvien, myrkkyjen ja auringon kestävyys ratkaisee kaiken. Se ei voi olla tosiaankaan mitään rappukivibetonia!
Osaavia betonifirmoja on Suomessa ja Virossa. Muuallakin tehdään, mutta ne eivät tajua, että pohjassa on nollavesi ja kannella paukkuu -35 C. Ne nauraa sellaiselle.

Suomessa on tehty betoniveneitä nailon-, hiilikuitu-, lasikuitu-, rakennusteräs-, pianolanka-, katiska-, minkki,- hirviaita-, hissi- ja kanaverkoista(enemmänkin sodan jälkeen seinärappausten betonitöissä).
Materiaali on kuitubetonia, jossa "kuituina" käytetään em. raaka-aineita.
Raskaimmimmat veneet tehdään käsin kudotuista harjateräsverkoista, jotka ovat yleisimmin ovat 6, 8 ja 12 mm. Myös roster- ja hitsauslangat soveltuvat käsin kudottaviksi verkoiksi. Käsin kudottaessa on se etu, että muoto voi olla pallopintaa ja veneestä saadaan helpomin kaunislinjaine
Kansi-, hytti- laipio ja tankkien rakentamisessa on yleisimmin käytetty 4 mm:n kovateräsverkkoja(110) 5-10 cm:n silmäkoolla ja/tai vain minkkiverkkoa.
Paras lopputulos on käytännössä ja lab.testeissä saavutettu ruostuvilla teräsverkoilla tai -langoilla, joiden molemmin puolin on asennettu paksusinkkisiä minkkiverkkoja kuiduiksi( anodit.

Suomessa on n. 1500 betonivenettä, joista ehkä puolet ammattilaisten valmistamia.
Nykyaikaisen betoniveneiden rakenne on yleensä kennosto, jossa on runsaasti vesitiiviitä osastoja: Tankit, laipiot, konehuone, laitetilat, kalusteiden sokkelit jne. Kölit, törmäysalueet ja steevit valetaan yleensä täyteen karilleajon kestäviksi palkeiksi. Veneen ohut kuori kestää sitkeytensä takia suuriakin iskuja, jopa kolareita vauriotta.