''Talan Heikki, kelpo veikko,
pakkoruotsi meille peikko.
Niinpä Heikki työhön tarttui,
sitä hälle paljon karttui.
Huhtikuu kun meille koittaa,
kielivapaus se silloin voittaa.
Kiitos sulle Heikki Tala,
vaikka runo on vain pieni pala.
Vapaasti kieliä saa lukea lapset,
siitä nauttii myös harmaahapset.
Rakas on meille suomenkieli,
meillä sinivalkoinen on mieli.''
pakkoruotsi meille peikko.
Niinpä Heikki työhön tarttui,
sitä hälle paljon karttui.
Huhtikuu kun meille koittaa,
kielivapaus se silloin voittaa.
Kiitos sulle Heikki Tala,
vaikka runo on vain pieni pala.
Vapaasti kieliä saa lukea lapset,
siitä nauttii myös harmaahapset.
Rakas on meille suomenkieli,
meillä sinivalkoinen on mieli.''
Vastaukset 24
Vanhimmat
Ihan-Tala:
On Heikki hurreille ikävä pala,
häl mielessään ol ankara vala!
Ville kun SL:n tuet lakkautti,
Tala se aatteen mieleensä hakkautti.
Nyt lähtee jo Suomesta pakkoruotsi,
sitä tarvitsee vain rannikon luotsi.
On Heikillä kuulemma korskea luonto,
siis TV:ssa hyvin sujuupi juonto.
Vaan itsetuntoa on kosolti saatu,
sen kertoo juttujen jämäkkä laatu.
Nimellään nettiin hän juttuja taittaa,
jo hurrien hommiin sulkuja laittaa.
Vaan kalamies taitaapi olla Heikki,
ei tyhjän puhuja, eikä feikki.
Koskahan koukkuun käy kunnon fLaxi,
ja kotona ruuttaa arkkia faxi.
Sen parasta sanomaa olis tämä,
Suomeen jäi vain ruotsista jämä!
Jo lopussa älyttiin hurrien metkut,
ja suomea puhumaan pantiin ketkut!
Harvinaista herkkua, olkaapa hyvät. Vuosilukukin on tallessa ja se alkuperäinen ketju. Tämä on ihan kohtuullinen riimitys Heikiltä.
Heikki Talan haaveuni
TALA kirjoitti 18.9 11:16
Vihdoin viimein Suomi herää,
kansa yhteen voimat kerää.
Murtuu kohta pakkoruotsi,
edessä on suomen vuoksi.
Mitä teki hallitus,
kun eessä oli jallitus,
äänestystä hurrit vaati,
manifestejansa laati.
Litoon joutui Feldtin Maarit,
tyhjenivät hurrein laarit.
Surujen nyt murtui summa,
vapaana on suomen humma!
Loppu onkin sitten jo suomalaisuuden legendaa - kielivapaus koittaa ja uutta säveltä Väinön kannel soittaa!
Heikki Klemetin kirjoittama ja säveltämää *Vilppulan urhojen muistolle* vähän muunnettuna:
Etulinjan eessä on valppaana kansa,
mi aina on vaatinut vapauttansa...
Vannoivat näin pojat "urheat" siellä:
Maasta pois vaikka menköhön henki,
jo soutaneet on niin isäntä kuin renki.
Kunnia soutaa on vapauden tiellä,
Tää Ihantala on murtumaton.
Se Ihantala on koetettu taakse jättää:
painettu on päin ihanaa länttä,
kaikki, mi jaksoi airoja käyttää,
ja pidetään vasta, nyt sekä aina,
kurjuuden ies meitä koskaan ei paina.
Taistossa juosten sen tahdomme näyttää.
Tää vala on murtumaton.
Ken ompi se kansa, en mainita huoli,
Korsnäs, Närpiö, koko Vaasan puoli,
tuntevat mikä on soutajan suku,
Säntämän yö, sekä Kivisillan vaihe,
Summasta lasten lapsille laulujen aihe,
kunnian miehistä kauhein luku.
Sankarit vaan, niin käy soutamaan.
Lax kannatti aikoinaan kovastikin Natoon menoa:
Inttiä mä kannustan vaikka hurrit oisi katossa.
Enestam ja Laxin liero taitaa olla NATOssa
Sota ompi kamala, siellä täytyy juosta!
Suomalainen "hurrikaani" jo innostuupi tuosta.
Me merenkurkus soudellaan mutt Fennot käyköön intin,
tosi sodan rajuutta ei kestä polla hintin.
Perse kiinni soutupenkis me sankareita ollaan,
soutamalla Munsalasta, jos löytyis tilaa jollaan!
Sankareita kaikki oomme Säntämän ja Talin,
Kivisillan takana jo osa otti ravin.
Summan muistaa Talvisodast koko Suomen kansa,
Meikäläisten mielestä se oli varma ansa!
*Hurrit taistojen tiimellyksessä:
Taistoissa nähdään kuka on kumma,
lopuilla edes on Säntämä, Summa.
Hurrien salainen ase on bååtti,
sillä se annetaan Suomelle nootti!*
Omistan tämän rantaruotsalaisten soutuhommille 1944:
Sulle hinnan laskemme oi kallis ruotsin kieli,
meille riittäis hyvin täällä yksi Suomen Mieli.
Pyrstö kiinni ruotsissa kuin harakat me ollaan,
kun sulka irtoo perästä niin nokka osuu nollaan.
Sankareita kaikki oomme Säntämän ja Talin,
Kivisillan takana jo osa otti ravin,
Summan muistaa Talvisodast koko Suomen kansa,
Meikäläisten mielestä se oli varma ansa!
Sota se on paska juttu, ei se meiltä suju,
äijät lähtee kesken kaiken, loppuu aina nuju.
Kaikki lähtee lippahivoon, porukat jo luistaa,
kieliriitaa tämän jälkeen on turha enää muistaa!
*Hurrit taistojen tiimellyksessä:
Taistoissa nähdään kuka on kumma,
lopuilla edes on Säntämä, Summa.
Hurrien salainen ase on bååtti,
sillä se annetaan Suomelle nootti!*
II/JR13 kesällä 1944
Mielessä jo Korsnäs ootti,
olisko siellä vielä bååtti,
sillä merenkurkun yli,
siellä ootti veljessyli.
Siihen päättyi sankar taru,
lopputulos oli karu,
Kuinka tästä saatais saaga,
sankarit ol toista maata.
Heikki Klemetin kirjoittama ja säveltämä *Vilppulan urhojen muistolle* vähän muunnettuna:
Uumajan "urhojen" muistolle:
Ken ompi se kansa, en mainita huoli,
Korsnäs, Närpiö, koko Vaasan puoli,
tuntevat mikä on soutajan suku,
Säntämän yö, sekä Kivisillan vaihe,
Summasta lasten lapsille laulujen aihe,
kunnian miehistä kauhein luku.
Sankarit vaan, niin käy soutamaan.
SOUTAJAN LAULU
Mukailu Ystävän laulusta Soututeeman mukaisesti pikamatkasta Munsala-Uumaja 1944
Mistä tunnet sä Soutajan?
Onko tosissaan oikein hän?
Anna meren se selvittää,
Kuka matkalle jää.
Ja jos silloin kun myrsky soi
Vene tuskissaan vaikeroi
Vene lähimpään rantaan vie
Jääköön pois mikä lie.
Mistä tunnet sä Soutajan?
Onko karkuri hurri hän?
Anna airojen selvittää,
Kuka poteroon jää.
Kun on kaukana kaikki muu
Ja kun päättyvät laiturin puut
Kuka rannalla ruikuttaa
Munsalaan mennä saa
Mistä tunnet sä Soutajan
Onko oikea Souturi hän
Ajat ankeimmat selviää
Jos vain Uumajaan jää
Kun on Suomella vaikeaa
Ja se tarvitsee sotijaa
Silloin urheus punnitaan
Menee muut Uumajaan
Siitä tunnet sä soutajan
Kun on veneessä vielä hän
Turhat pelkurit luotas ois
Soutaneet pian pois
Tästä saataisiin siihen Åken elokuvaan hiton hieno tunnussävel aika pienellä manipulaatiolla!
Rumbala ála JR13/II
(Alkuperäinen versio: Arja "Arkunpäältä näkee kauas" Saijonmaa / san. Antero Byman)
Uumajan prikaatin maine
Rumbala, Rumbala, Rumbala
Uumajan prikaatin maine
Rumbala, Rumbala, Rumbala
Kiirinyt on kaikkialle, ai Manuela, ai Manuela
Kiirinyt on kaikkialle, ai Manuela, ai Manuela
On vihollisena meillä
Rumbala, Rumbala, Rumbala
On vihollisena meillä
Rumbala, Rumbala, Rumbala
Merenkurkun suuret aallot, ai Manuela, ai Manuela
Merenkurkun suuret aallot, ai Manuela, ai Manuela
Talin rintamalla
Rumbala, Rumbala, Rumbala
Talin rintamalla Rumbala, Rumbala, Rumbala
Puuttuu meiltä rohkeutta, puuttuu tahto, ai Manuela
Puuttuu meiltä rohkeutta, puuttuu tahto, ai Manuela
Pian vie tiemme Suomenmaasta
Rumbala, Rumbala, Rumbala
Pian vie tiemme Suomenmaasta Rumbala, Rumbala, Rumbala
Uusille palkisille, ai Manuela, ai Manuela
Uusille palkisille, ai Manuela, ai Manuela
Uumajan prikaatin maine
Rumbala, Rumbala, Rumbala
Uumajan prikaatin maine
Rumbala, Rumbala, Rumbala
Kiirinyt on kaikkialle, ai Manuela, ai Manuela
Kiirinyt on kaikkialle, ai Manuela, ai Manuela
--
Oi, kallis Itämaa
Oi, kallis Itämaa,
sun koskiesi kuohuja,
honkiesi huminaa suo mun kunnella,
kunnes hetki lähdön lyö!
Ei toista armaampaa voi maailmasta löytää
kuin tämä rikas ruotsinmaa,
jonka kauniiks on kasvatellut
taattojemme työ.
Oi, Suomi synnyinmaa,
suo helmallas sun poikasi
onnellisena nukahtaa,
kun hän henkensä halvan
täältä soutanut on!
Ei muuta kunniaa kuin
kuulla airoissansa
sun vettehesi loiskintaa,
kun sä antanut olet hänet viimein karkuhun.
--
VETERAANIN ILTASOUTU:
Rannalle Närpiön lahden
aurinko laskenut on.
Gustav jo söi iltapuuron,
taakka jo laskettu on.
Taattoa muista sa silloin,
askel jo uupunut on,
lapset ja lastemme lapset,
teidän nyt vuoronne on.
Soutakaa, kohta poissa on veljet,
muistakaa, heille kallis ol' maa.
Kertokaa lasten lapsille lauluin,
himmetä ei muistot koskaan saa!
Aallot löi pohjassa hiljaa,
tummana kaipuuta soi.
Aika on korjannut vitjan,
matka jo soudettu on.
Ammoin me marssimme kahden,
tulta löi taivas ja maa.
Rannoilta Närpiön lahden,
kelle nyt kertoa saa.
Soutakaa, kohta poissa on veljet,
muistakaa, heille kallis ol' maa.
Kertokaa lasten lapsille lauluin,
himmetä ei muistot koskaan saa!
Laineissa Närpiön lahti,
kahlita kenkään ei voi.
Veljet sen rantoja vahti,
konsa on koittava koi.
Ylväänä Närpiön heimo
tuskansa kantanut on.
Sveamamma suojaansa sulkee,
karkurit piilossa on.
Soutakaa, kohta poissa on veljet,
muistakaa, heille kallis ol' maa.
Kertokaa lasten lapsille lauluin,
himmetä ei muistot koskaan saa!
--
MUNSALAN MARSSI
(menolippu)
Katson taakse päin ja linja sinne jää.
Sydän jyskyttää, enkä vitjaa nää, en mä enää,
mulla Munsalaan menolippu on.
Veneen ostin vain, tapinkin mä sain,
Yhä soudan vain, päättyykö se lain,
mulla Uumajaan menolippu on.
Mun pakko karata ol Ruotsihin,
En turvautunut mä edes luotsihin,
On aivan sama minne kiirehdin,
mulla Uumajaan menolippu on.
Kertosäe joka väliin:
Tervaa vene, Tervaa vene, Tervaa vene, Tervaa vene, Tervaa vene mulla Uumajaan menolippu on.
Stefan silmiään ei usko, - Talako tuo?
Tala, jok' ajoi kautta Suomen suruissansa,
päätä korkeampi nyt on entistänsä.
Suora on kuin nuoren ryhti vanhuksen,
lumiharmaat hapset valuu harteillen,
nenä puhtaaks, leuka sileäks on tullut.
"Nuori herra Stefan", vasta ukko juoheaan,
"verkkaan kulkee mies, kun pakkoruotsi maata jäytää,
kansansa kun näkee häpein ruotsin vallan alla."
"Nyt on toisin, joukkomme on taistellut,
Suomi avaraks on meille auennut,
ei pakkoruotsi enää tahraa kunniata maamme,
otsan kirkkahan ja puhtaan näyttää saamme!"
mukaeltu J L Runbergin runosta "Kuormarenki" Cajanderin suomennoksena.
Huomenna on TV2:n pakkoruotsi-ilta - pysykää kanavalla!
Heikki Tala - en fittig liten skit
i misstag hittade han hit.
Heikki Tala har inga tänder kvar
och huvudet fullt av skit han har.
Heikki Tala sparkades från jobbet bort
för att han är en sån satans jävlig lort.
Nästa för Heikki är graven och dess mull
hoppas det är snart för hela Finlands skull!
Onko sinulla lupa muunnella Runebergin runo, oman mielesi mukaan? Eikö siihen tarvita tekijänoikeusviraston lupa? Vai etkö ole "sättäilyiltäsi" ehtinyt edes sitä ymmärtämään? Sinähän häpäiset aitoa suomalaista kirjallisuuttakin.
Käypä kysäisemässä Luddelta tekijänoikeuksista. Tai oikeastaan Cajanderin Paavolta, sillä hänenhän tuo runo "Kuormarenki" on vähintään yhtä paljon - ainakin näin suomenkieliseltä näkökannalta. ;-)
Tuo runo kuvaa kyllä erinomaisen hyvin suomalaisuuden syvintä olemusta. Kyvyttömien ruotsalaisten herrojen komennossa 1808-09 ei syntynyt munia, ei poikasia - mutta syntyi vähitellen itsenäinen Suomi, joka vihdoin on asettanut kyseenalaiseksi suomenruotsalaisten etu- ja erioikeudet sekä niiden pönkänä toimivan pakkoruotsin ja keinotekoisen virallisen kaksikielisyyden.
Suurella mielenkiinnolla ja pienellä jännityksellä odotan huomista TV2:n pakkoruotsi-iltaa. :-)
Kukaan aito, normaali suomalainen ei pidä sinua suomalaisuuden edistäjänä. Kieltämme sinä halveksit, kansaamme pidät tyhmänä ja nyt alat jo häpäistä kansalliskirjailijoidemme teoksiakin. Siinä on suomalaisuus kaukana, paremminkin tuo on "yhdenmiehen"taistelua omaa, elämässä epäonnistumistaan kohtaa. Se ei todellakaan ole, sen paremmin maamme suomen- kuin ruotsinkielistenkään vika, jos sinulla on huono itesetunto ja alemmuudenkompleksi. Se ei oikeuta sinua solvaamaan, uhkailemaan tai syrjimään muita maamme kansalaisia. Maassamme on melko hyvä sairaanhoito-järjestelmä. Kysäseppä vaikka TK:sta, mitä apua heilä olisi tarjolla vaivoihisi.
Ota poskeen svekko homo! :D
Keskity sinä vaan ålantiurpo lukemaan Freudenthalin ja Sohlmannin teoksia samalla kun runkkaat Kustaa V:n kuvaa katsellen.
sinun kauttasi on sadat tuhannet suomalaiset karistaneet hurrien sinipunaiset suomut silmiltään samoin kuin sinikeltaiset ja mitäpä jäi jäljelle?
Vain puhtain värein kunniakkaasti liehuva siniristinen lippumme raikkaissa uusissa tuulissa.
Pakkoruotsittajien myyräntyöt ja tihutyöt alkavat hiljakseen paljastua kaikessa karmeudessaan ja kieroudessaan.
Nimittelevät hurrit sinua vihavanhukseksi, mutta sehän sopii, sillä suurin osa suomalaisesta kansasta vihaa pakkoruotsia ja näkee maamme kaksikielisyyden turhana, joten suomalaiseen kansaan kuuluvana vihaan maassamme esiintyvää pakkoruotsia ja maamme keinotekoista kaksikielstä järjestelmää, joista kummastakaan eivät hyödy muut kuin suomen ruotsinkielinen vähemmistö ja ruotsin valtio.
Kaiken sen hyödyn maksavat suomenkieliset veronmaksajat yli 90 %:sesti.
minä taas tiedän, että yli puolessa Suomen työpaikoissa tarvitaan myös ruotsinkieltä. Eniten kaupallisella alalla niin kotimaan- kuin ulkomaantaloudessakin.
Paskat sinä mtiään ålantiurpo tiedät muusta kuin nuuskasta ja kalastuksesta! :D
Totta kai ruotsin kieltä! Suomessahan on suomenkieltä taitavia ehkä vain 97% ja ulkomaankauppaa käymme vain Ruotsin kanssa. Ruotsissa tuskin kukaan ymmärtää suomea, vai mitä isöäitee?
näkee hyvin suomalaisen ja suomenruotsalaisen suuren eron, suomalaiset runoilee huumorilla, pilke silmäkulmassa ja kieli poskessa, mutta suomenruotsalainen runoilee vihalla, herjauksella ja yksitotisuudella, siis ei minkäänlaista huumorin tajua! On se mukava olla suomalainen eikä suomenruotsalainen, jättekiva!
Hurrit tulevan pakkoruotsi-illan tunnelmissa:
Tiistaina nähdään kuka on kumma,
hurreille eessä on Säntämä, Summa.
Hurrien salainen ase on bååtti,
sillä se annetaan Suomelle nootti!
Suomenruotsalaisilla on henkilömääräinen ylivoima TV2:n pakkoruotsiteemaillassa. Onneksi Yle on laittanut nettisivuille todisteen siitä, että ruotsin kieliseksi rekisteröitymällä saa suuria etuja ja etuoikeuksia suomenkieliseen enemmistöön verrattuna. Ministeri Mauri Pekkarinen puhuikin ruotsin kieleen perustuvista privilegioista, jotka menevät kaikkien muiden perusoikeuksien yli ja ohi.
Uusinta uutta on Helsingin yliopistossa ruotsinkielinen kiintiö hammaslääketieteessä.
Muista Heikki kulttuurisiteet Ruotsiin!
Heti kun kuulet puhuttavan yhteisestä kulttuurisiteestä Ruotsiin, niin muista sanoa sen olleen pelkkä Itämaata kuristava VERISIDE!
Ruotsin kieltä puolustellaan aina yhteisellä kulttuurilla. Se olikin todellinen VERISIDE, joka ei liene kunniaksi Ruotsille! Korostakaa vaan lisää yhteistä SOTAkulttuuria! Miksi 6.11. juhlitaan suomalaisten surmaajaa?
Ruotsin käymät jatkuvat sodat esti Suomen väestönkehityksen kasvun jopa satojen vuosien ajan! Vasta 1810 -luvulla Suomen väkiluku kohosi yli miljoonaan!
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/Perinnejoukot.htm
C. G. E. Mannerheim osallistui Lützenin taistelun 300-vuotismuistojuhlaan yhdessä sotilasvaltuuskunnan kanssa Lützenissä, Saksassa lokakuussa 1932. - Mannerheim vuorostaan tervehti sankarikuninkaan muistoa lausumalla: ”Kaukaa pohjolasta olemme tulleet Lützeniin tuomaan Suomen tervehdyksen kuolemattomalle sankarille, rakastetulle kuninkaalle, ja siunaamaan esi-isäimme muistoa, jotka rinnan veljiensä ja uskonystäväinsä kanssa taistelivat ja vuodattivat vertaan hänen voitollisten lippujensa alla” Mannerheim mainitsi puheessaan myös uskonpuhdistuksesta ja huomautti siitä, kuinka Suomen kansalla oli ollut voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä ja täyttää rivien aukot aikana, jolloin sen väkiluku oli kaikkiaan vain 300.000 henkeä.
Puheen loppu kuului: ”Vuosisadat kiitävät ohi ja katoavat, aika tasoittaa ja sovittaa. Hengen ja työn suurmiehet, jotka kerran ovat ohjanneet kansojen kohtaloita ja epäitsekkäästi uhrautuneet ylevien päämäärien puolesta, loistavat milloinkaan sammumattomien soihtujen tavoin pimeydessä, joka verhoaa ihmiskunnan pitkää tietä kohti henkistä kasvua ja täydellistymistä. Kustaa II Adolfissa, sotapäällikössä ja valtiomiehessä, maani viljelyksen edistäjässä ja sen itärajan turvaajassa Suomen kansa yhä vielä kunnioittaa jaloimmillaan ilmenevää miehuutta, tahdon ylväyttä, aatteen lentoa, pyrkimysten puhtautta ja uskon nöyryyttä.”
Puheen jälkeen Mannerheim laski Suomen Tasavallan presidentin ja hallituksen seppeleen.
(Lähde: G. Mannerheim, Muistelmat, Osa II ss 37..38 kuva osa I s. 467 Otava 1952.)
Uutiset, 3.11.2005
Kustaa II Aadolf ja ruotsalaisuuden päivä 6.11.
SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Berliini
SUOMEN PÄÄKONSULAATTI, Hampuri
http://www.finnland.de/public/default.aspx?contentid=120505&contentlan=1&culture=fi-FI
>>Itse asiassa yhtään 30-vuotisen sodan ratkaisutaistelua ei voitettu ilman suomalaisia hakkapeliittoja. Muun muassa suomalaisen Torsten Ståhlhandsken johdossa taistelujoukot eivät hävinneet 14 vuoden aikana kertaakaan. Hakkapeliittojen rinnalla ei sovi toki unohtaa suomalaista jalkaväkeä, joka tositoimiin joutuessaan osoitti olevansa sekin valiojoukkoa.
Suomen uhrit 30-vuotisessa sodassa nousivat kokonaisuudessaan suurin piirtein yhtä suuriksi kuin jatkosodassa 300 vuotta myöhemmin: 50 000 – 60 000 mieheen. Suomi piti aseissa miesmäärää, joka tänään merkitsisi asukaslukuun suhteutettuna arviolta 200 000 – 300 000 sotilaan kenttäarmeijaa. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen.
Mikäli viitataan yhteiseen historiaan, niin mielestäni silloin voidaan kysyä miten ruotsalaiset sen ymmärtävät, onko heillä suomen kieleen vastaava side?
Ärkoopee tuli Tohloppiin
mutta sortui aaloppiin.
Huuto oli suuri,
parku kuin itkumuuri,
Osasivat kieltä monta,
mut palvelut kuin pelkkä sonta.
Fenno ei enää palvele
herrakansaa nuoleskele.
Eessä välkkyy vapaus,
suomen kielen kimallus.
Pakkoruotsi unhon yöhön,
suomalaisuus tosityöhön.
Månssonin sormimerkit
Perse kiinni pakkoruotsis vieläkin me ollaan,
Jos Suomeen tulee tiukka paikka, niin hypätään me jollaan!
Nalle suuntas keskarinsa koko Suomen kansaan,
vaan nytpä meni hurriparat paskamaiseen ansaan!
Månssonin sormimerkit: Mitä jäi "käteen" pakkoruotsi-illasta?
Perse kiinni pakkoruotsis vieläkin me ollaan,
jos Suomeen tulee tiukka paikka, niin hurrit hyppää jollaan!
Nalle suuntas keskarinsa koko Suomen kansaan,
vaan nytpä joutui hurriparat paskamaiseen ansaan!
Tämä RKP-läinen viljapossulta näyttävä änkyrä antoi lopulta todelliset kasvot Suomen ruotsalaisuudelle! Onko tämä nyt se itsensä IHRA, mistä on aikaiseminkin palstoilla puhuttu?
http://img585.imageshack.us/img585/3492/rkplahettaaterveisia.jpg
Tämän suurempaa "sormityötä" ei olisi voinut edes uneksia!