Väitetään, että lukiolaisten kielitaito on ollut näin huono viimeksi 60- tai 70-luvulla.
Englannin osalta mikään ei voisi olla vähemmän totta - nykynuori hallitsee englannin tavalla, josta voitiin ennen vanhaan vain unelmoida.
Ruotsin kirjallisen osaamisen (jota yo-kokeet ja virkamiesruotsin kurssit tuolloin mittasivat) ollaan varmaan tultu alas - mutta eihän vanhoina hyvinä aikoinakaan ruotsia kukaan juuri puhunut. Ruotsi katosi sen ikäluokan ihmisiltä hyvin nopeasti koulun jälkeen, jollei liittynyt Uppsalaan lähtijöihin.
Se kolmas kieli oli vanhoina hyvinä aikoina useammilla mukana siksi, että tuolloin luettiin vasta lukiossa osa niistä asioista, joita nyt luetaan jo yläasteella. Erityisesti luonnontieteelliset aineet ovat lukiossa yliopistotasoa ja vaativat hurjasti töitä.
Nykyisin nuorten elämässä pätevöidytään aikaisempaa enemmän koulun ulkopuolella harrastuksissa ja medioiden äärellä. Vanhoina hyvinä aikoina tuli yksi hyvä tv-ohjelma illassa ja harrastuksina olivat lähinnä kävely ja leikkimielinen urheilu tai pianotunnit - nyt vedetään täysillä koko ajan.
Kielitaidon (niin suomen kuin muidenkin kielten) parantamiseen olisi saatava mielekkäitä nettidrillejä ja järkeviä kommunikointiin perustuvia ympäristöjä tyyliin "me euroopan ranskanopiskelijat second lifessa".
Kielten yliarvostus olisi kyllä purettava. Kaikkien ei tarvitsisi opiskella englantia enempää kouluaikana. Erilaisille oppijoille tulisi nimenomaan tarjota digitaalisia oppimisympäristöjä ja mahdollisuus valita kieli sen perusteella, mikä heidän spesiaalivaikeutensa kannalta on mielekkäin (esim. ruotsi on osalle todella vaikea kieli, ihan ilman asennevammoja).
Englannin osalta mikään ei voisi olla vähemmän totta - nykynuori hallitsee englannin tavalla, josta voitiin ennen vanhaan vain unelmoida.
Ruotsin kirjallisen osaamisen (jota yo-kokeet ja virkamiesruotsin kurssit tuolloin mittasivat) ollaan varmaan tultu alas - mutta eihän vanhoina hyvinä aikoinakaan ruotsia kukaan juuri puhunut. Ruotsi katosi sen ikäluokan ihmisiltä hyvin nopeasti koulun jälkeen, jollei liittynyt Uppsalaan lähtijöihin.
Se kolmas kieli oli vanhoina hyvinä aikoina useammilla mukana siksi, että tuolloin luettiin vasta lukiossa osa niistä asioista, joita nyt luetaan jo yläasteella. Erityisesti luonnontieteelliset aineet ovat lukiossa yliopistotasoa ja vaativat hurjasti töitä.
Nykyisin nuorten elämässä pätevöidytään aikaisempaa enemmän koulun ulkopuolella harrastuksissa ja medioiden äärellä. Vanhoina hyvinä aikoina tuli yksi hyvä tv-ohjelma illassa ja harrastuksina olivat lähinnä kävely ja leikkimielinen urheilu tai pianotunnit - nyt vedetään täysillä koko ajan.
Kielitaidon (niin suomen kuin muidenkin kielten) parantamiseen olisi saatava mielekkäitä nettidrillejä ja järkeviä kommunikointiin perustuvia ympäristöjä tyyliin "me euroopan ranskanopiskelijat second lifessa".
Kielten yliarvostus olisi kyllä purettava. Kaikkien ei tarvitsisi opiskella englantia enempää kouluaikana. Erilaisille oppijoille tulisi nimenomaan tarjota digitaalisia oppimisympäristöjä ja mahdollisuus valita kieli sen perusteella, mikä heidän spesiaalivaikeutensa kannalta on mielekkäin (esim. ruotsi on osalle todella vaikea kieli, ihan ilman asennevammoja).
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jollei ennen oppinut, eikä nyt osaa, niin ei vaan yksinkertaisesti osaa. Tänään asia on tarkalleen sama. Voit vapaasti vaikka drillailla takapuoltasi, mutta jollet itse opi kieliä, niin älä vaadi, että muut taantuisivat tasollesi. Muut opiskelevat, oppivat ja menevät elämässä ohitsesi.
Itse osaan useita kieliä ja käytän niistä neljää päivittäin (myös viikonloppuisin). Kielten osaaminen on mielestäni aliarvostettua, sillä mitä väliä sillä on mitä osaat, jollet kykene kommunikoimaan muiden kanssa asioista? Muukaan tieto ja taito ei ole turhaa. Ihmisen pitää, on pakko, osata matematiikkaa pärjätäkseen. Yleistieto- ja sivistys on myös hyödyllistä. Haarukkaa, veistä ja lusikkaakin pitää osata käyttää.
Ei nämä asiat ole miksikään muuttuneet, eikä lisääntynyt TV- ja muu viihdetarjonta saa olla syy kuntoilun laiminlyöntiin. Lihava, laiska ja osaamaton on huono yhdistelmä. Vältelkää sitä.
Mistä näitä svekokielineroja oikein tulee! Osaavat kymmentä kieltä kuin vettä vaan! ;)
Kielten osaaminen on TODELLA yliarvostettua surusvekojen kohdalla. Puhuvat muutamaa kieltä heikosti, mutta puuttuu se tärkein, nimittäin SISÄLTÖ.
Mitä ihmettä tekee runsaalla kielitaideolla, jos ei ole mitään järkevää sanottavaa?
Tämä on miljoonan taalan kysymys.
Osa maamme maahanmuuttajista käyttää päivittäin kolmea kieltä (suomea, englantia ja kotikieltään) ja loput neljää kieltä, sillä heillä on useampia kotikieliä. Pakko on pakko, mutta mitään suurta etua muihin nähden tämä ei vielä tuo.
Yksikielisen alueen ihmisillä ei missään maailmassa ole menestymisen ehtona liuta vieraita kieliä vaan aina jonkin sisältöalueen hallinta ja riittävä jonkin laajan maailmankielen, yleensä englannin hallinta.
Meidän tulisi todella keskittyä siihen, mitä on sanottavaa ja miten se sanotaan. Lihavaksi, laiskaksi ja osaamattomaksi toisten leimaaminen ei vielä ole laadukasta keskustelua, osasi sen sanoa kuinka monella kielellä tahansa.
Yhteinen virsi kaikilla tuntuu olevan se, että ei kieliä oikeasti tarvitse. Riittää kun osaa oman kotikieltään jollain tasolla, sekä auttavasti englantia.
Tällainen ajattelu rajoittaa rajusti ihmisen toimintamahdollisuuksia. Jos itse on jäänyt jälkeen, niin muiden rajoittaminen tuskin onnistuu. On vain pinnistettävä itse, tai tyytyä tilanteeseen.
Ketään ei ole leimattu lihavaksi jne. mutta oppimattomuus ja kuntoilun laiminlyönti aiheuttaa juuri yllä mainittuja asioita henkilöille. Osaamattomuutenne on vain itseltänne pois.
"Yhteinen virsi kaikilla tuntuu olevan se, että ei kieliä oikeasti tarvitse."
Mutta tämähän on totuus. Suurin osa meistä vanhemmista on lukenut laajan ruotsin, jota ei ole koskaan tarvinnut ja vielä vahvan saksan, jota ei sitäkään ole tarvinnut. Sen lisäksi on luettu lyhyttä ranskaa ja venäjää, joita ei niitäkään ole tarvittu. On ihan kiva tilata matkalla maan kielellä, mutta mitä sitten. Ainoa kieli, jota tarvitsee kaiken aikaa on Englanti. Sitten osa on jo ryhtynyt lukemaan espanjaa tulevien eläketalvien varalle, mutta voiko sitäkään sanoa tarpeeksi.
Kielitaito on oleellista aika pienessä osassa ammatteja - asiantuntemus on oleellista kaikissa muissa.
Hauskaa, kun otit esille alueita ja kieliä jotka ovat todella tuttuja. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on hyötyä ruotsista. Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Eteläpuolassa ja Euroopan sydämessä muutenkin, on hyötyä saksasta. Englannin autuuteen turvautuvat vain ne suomalaiset, jotka oikeasti eivät osaa (suomen lisäksi) muita kieliä. Usein se englantikin on vähän mitä on.
Eläkepäiväsi Espanjassa tulevat olemaan yhtä tuskaa, jollet osaa espanjaa, tai ole valmis hyvin rajalliseen kanssakäyntiin jonkin suomiklubin sisällä.
hullummankin riemunetti fennon. Tuliko ajattelun aihetta niin paljon että prosessori ylikuumeni?
"Englannin autuuteen turvautuvat vain ne suomalaiset, jotka oikeasti eivät osaa (suomen lisäksi) muita kieliä."
Tosiasia on se, että englannin hyötyyn verraten muut kielet tulevat tosi kaukana jäljessä. On ihan kiva käydä teatterissa ulkomailla, kun ymmärtää kieltä, mutta onko kyseessä suuren luokan tarve?
Lähes kaikille suomalaisille riittää hyvin suomen ja englannin hyvä osaaminen. Vain 1% tarvitsee laajempaa kielitaitoa lähinnä työnsä vuoksi. Surut tarvitsevat luonnollisesti kolmen kielen hyvää osaamista.
Aivojen aktiivinen muistikapasiteetti on melko rajallinen. Sujuva kielitaito edellyttää sanaston olevan juuri aktiivisessa muistissa, ei missään alitajunnassa.
On suorastaan typerää rasittaa tuota rajattua muistikapasiteettia monien kielien hallitsemisella eli muistamisella. Maailmassa on NIIN paljon hyödyllistä muistettavaa kielitoiston lisäksi.
Eri asia on se, että kulttuurimme rikastuisi, mikäli meillä olisi ns. harvinaisempien maailmankielten osaajia, jotka teatterin, kirjallisuuden ja yhteiskuntapolitiikan alueella suodattaisi näiden kielialueiden virtauksia suomalaisuuteen. Kyse on siis kulttuurien vuorovaikutuksesta, ei ammatillisesta hyödystä. Ja toki osa ammateistakin hyötyisi siitä, että alan ihmiset olisivat eri tavoin verkottuneita ja omaisivat myös jossain määrin kielitaitoa.
Siis kielitaito ei ole turhaa, mutta sen yliarvostus on. Monelle riittää pelkkä suomi/englanti, mutta mitä useammalla on taustallaan esim. suomi/englanti/ranska tai suomi/englanti/kiina, sitä moninaisempia vaikutteita virtaa maahamme ja meiltä muualle.
Tasapainoista osaamista, ei ylilyöntejä.
Miten se englanti on joka vaihtoehdossasi? Sehän on hyvin pienellä alueella puhuttu kieli, kun katsoo maailmankarttaa. Ei siis mikään välttämätön pakko, meille suomalaisille.