Hyhm... jotenkin sitä aina on unelmoinut hoitavansa lapsensa kotona, jotta elämä olisi tasapainoista ja säännöllistä, kuten omassa lapsuudessani oli. Teen vuorotyötä, ja aina ennen lasta ajattelin, että en koskaan halua, että lapseni joutuisi kärsimään tästä vuorotyöläisen elämästä, kuten työkavereiden lapset/perheet joutuivat tämän kokemaan :( En toivonut, että lapseni joutuisi hoitoon, tai että näkisi häntä mahdollisesti vuorokauteen (en saisi peitellä häntä joka ilta hänen käydessään nukkumaan...) tai että toiset hoitaisivat hänet ja että hän sairastelisi alvariinsa saadessaan päiväkodista kaikki mahdolliset pöpöt ja joutuisi syömään lääkkeitä.. Meillä ei myöskään olisi enää yhteisiä juhlapyhiä, koska minä olisin aina töissä. Mutta nyt olen herännyt viimein tähän karmeaan totuuteen, että näin tässä tulisi käymään, jos en keksi jotain muuta..
Huhtikuussa saan viimeisen vanhempainrahan.. Kysyisinkin hyviä ideoita tilanteeseen, joka on varmasti monelle meistä perheellisistä tuttu ?!? Kysyisin myös miten olette pärjäilleet kelan tuilla, teittekö jotain työtä satunnaisesti hoitovapaalla... Itse mietin opiskelujakin, saisihan siitä kai enemmän rahaa kuin kotihoidontuki on ja minun ei tarvitsisi tehdä vuorotyötä, mutta meillä mies jo opiskelee, joten töihin meno olisi melkeinpä välttämättömyys... Perhepäivähoitajaksikin voisi ryhtyä, onko jollain kokemuksia tästä? Yksi vaihtoehto olisi tietysti toisen lapsen tekeminen, mutta olisihan se töihin lähtö sitten joskus kuitenkin esissä... Päivätyöhön siirtyminen olisi kai vähintä mitä voisin tehdä/yrittää päästä :))
Nyky-yhteiskunta ei mielestäni suosi millään tavalla perheenperustamista, työelämän tahti sen kun kiihtyy ja aina vaaditaan enemmän. Ja se on ihmeellistä, että aina saa lukea, ettei päiväkodeissa ole paikkoja lapsille tai ne ovat suurten järjestelyjen takana, mutta silti ei tueta rahallisesti heitä, jotka haluaisivat hoitaa lapsensa itse, ei ole mahdollista jäädä kotiin. Hiukan on masis tunnelma...
Huhtikuussa saan viimeisen vanhempainrahan.. Kysyisinkin hyviä ideoita tilanteeseen, joka on varmasti monelle meistä perheellisistä tuttu ?!? Kysyisin myös miten olette pärjäilleet kelan tuilla, teittekö jotain työtä satunnaisesti hoitovapaalla... Itse mietin opiskelujakin, saisihan siitä kai enemmän rahaa kuin kotihoidontuki on ja minun ei tarvitsisi tehdä vuorotyötä, mutta meillä mies jo opiskelee, joten töihin meno olisi melkeinpä välttämättömyys... Perhepäivähoitajaksikin voisi ryhtyä, onko jollain kokemuksia tästä? Yksi vaihtoehto olisi tietysti toisen lapsen tekeminen, mutta olisihan se töihin lähtö sitten joskus kuitenkin esissä... Päivätyöhön siirtyminen olisi kai vähintä mitä voisin tehdä/yrittää päästä :))
Nyky-yhteiskunta ei mielestäni suosi millään tavalla perheenperustamista, työelämän tahti sen kun kiihtyy ja aina vaaditaan enemmän. Ja se on ihmeellistä, että aina saa lukea, ettei päiväkodeissa ole paikkoja lapsille tai ne ovat suurten järjestelyjen takana, mutta silti ei tueta rahallisesti heitä, jotka haluaisivat hoitaa lapsensa itse, ei ole mahdollista jäädä kotiin. Hiukan on masis tunnelma...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kodinhoidontuki on n.250e (verojen jälkeen ) ja jos miehesi opiskelee, saat myös hoitolisän mikä on n.130e verojen jälkeen ja joissain kunnissa on kuntalisä, suuruus ja se mihin asti sitä maksetaan,riippuu ihan kunnasta ja tästä saat tietoa oman kuntasi sivuilta. Tätä saa jos on jäänyt pois vakituisesta työstä tai opiskelusta hoitaakseen lasta. Kannattaa myös laskeaa kuinka paljon saisitte asumistukea, saisitteko enempi kuin nyt (oletan että saatte jos toinen on opiskelija ja toinen mammalomalla). Kelan sivuilla on laskuri..
Käy myös laskemassa arvio paljonko maksaisitte päivähoitopaikasta jos kävisit töissä ja miehesi opiskelee..tuloiksi lasketaan siis opintotuki ja palkka bruttona, ei kelan tukia.
Itsellä on vuorotyö ja päätin nyt jäädä kotiin siihen asti kun nuorin 2,5 v. mutta teen satunnaisesti vuoroja kun miehen töiltä pystyn ja jos niitä on tarjolla. Meidän kunnassa maksetaan kuntalisää siihen asti kun lapsi täyttää 3 ja saa tienata 500e brutto/ kk. Meillä on 2 lasta, 1,5 ja 4 ja heistä saan yhteensä käteen 730e/kk, lapsilisät mukaan laskien.
Minulla on vieläpä se tilanne että mies reissaa työnsä vuoksia paljon ja olen käytännössä puolet vuodesta yksin lasten kanssa, joskus useamman viikonkin yksin. Jos miehellä olisi tavallinen 8-16 työ, olisin voinut harkita meneväni jo töihin kun lapset olisivat saaneet olla normaalissa päivähoidossa, minun töitteni vuoksi olisivat joutuneet olla vuoropäiväkodissa ja jopa yötä.. tosin eipä meille jäisi käteen yhtään sen enempi vaikka oisin töissäkinn kun laskee päivähoitokulut pois palkasta..
linkki : http://www.kase.fi/toholampi/paivahoito/laskurikoe.htm
Jos miehesi opiskelee ja näin ollen hällä on säännöllinen kouluaika, eihän lapsesi tarvitsisi olla vuorohoidossa, lapsi viedään aamulla hoitoon ja isä hakee kun pääsee koulusta? Jos sinulla on vapaapäivä tai iltavuoro niin lapsihan saisi mahdollisesti olla koko päivän kotona..
Perhepäivähoitajaksi ryhtyminen ei ole niin helppoa, sinulla on suuri vastuu monesta lapsesta, joiden hoito ei ole samanlaista kuin muuten kotona olo oman lapsen kanssa..pitää askarrella, käydä ulkona, olla aktiivinen, siinä ei oteta rauhallista kahvikuppos-hetkeä tietokoneen ääressä..Tosin saisihan lapsi olla kotona...Se voisi olla sinulle paljon kuluttavampaa kuin töissä käyminen.
Olen itse paininut samojen asioiden kanssa ja kun eka lapsi syntyi elin niin ruusuisessa maailmassa että "hohhoijaa, kyllä mä haluun olla kotona ja tottakai me pärjätään" koska oma äitini on aina hoitanut meitä kotona ja työskenteli omassa firmassa kotoa käsin aina..ei siis ole ikinä ollut normityössä..ja se on minusta ollut ihanaa ja olisin halunnut omille lapsilleni samaa..oli kova paikka viedä lapsi hoitoon muttei loppuepelissä niin kauheeta kuin kuvittelin :) silloin en tosin ollut vielä vuorotyössä ja viikonloput oli vapaat..
mutta karu todellisuus on, että jos toinen ei ole hyväpalkkainen (kumpi nyt sitten haluaisikin jäädä kotiin) se ei pitemmän päälle ole mahdollista. Tietenkin se on omista arvoista kiinni, haluaako jäädä kotiin ja kituutella vai laittaa lapsen hoitoon ja tienata tod näk paljonkin enemmän. Minä itse tein kauheasti laskentoja muutama kuukausi sitten että mitä oikeen teen, laskin hoitomaksuja ja kelan juttuja ja palkkaa jne jne.. Tosin meillä vaakakupissa rahan lisäksi painoi myös se, ettei meillä ole autoa, vuoropäiväkoti on toisella puolella kaupunkia kuin työpaikka, eli matkoihin olisi kulunut kohtuuton määrä aikaa ja mun hermoja..Auto ostetaan sitten kun olen palaamassa takaisin töihin..
Sossusta saa tietenkin myös toimeentulotukea mutta se on sitten eria asia haluaako sitä hakea..itsellä ei mitään sitä vastaan ja kävimmekin luukulla muutaman kerran kun mies opiskeli ja minä olin kotona mutta ennemmin minä menisin töihin kuin laskisin toimeentuloni sossun varaan.
Oletko miettinyt jos ottaisit jonkun tutun lapsen hoitoon?Jonkun jolla on esim sama tilanne kuin sulla? Kaveri saisi normaalit kodinhoidontuet ja antaisi sen tai osan siitä sulle, esim 200e..Itse ajattelin tätä mutta ei edennyt pitemmälle vaikka olisin voinut ottaa yhden tutun lapsen tähän sekamelskaan mukaan ja kun se on tuttu, ei ole niin kauheita paineita kuin vieraiden lasten kanssa.Siis siitä jos ei nyt lähdetäkkään vesisateella ulos tai jos ei joka päivä vietetäkkään askarteluhetkiä.
Kaikki lapset ei myöskään sairastele alvariinsa vaikka ovatkin päiväkodissa..meidän vanhin oli perhepäivähoitajalla ja suosittelen lämpimästi..pieni ryhmä, tarpeeksi huomiota, kodin omainen paikka, joustavaa ja ei ole mikään pöpöpaja..
Juhlapyhiä tod näk kyllä joutuisit olemaan töissä, mutta niitähän saa aina toivoa vapaaksi..
Olen minäkin miettinyt että kai se on pakko lähteä opiskelemaan joku ammatti missä on normaalit työajat, juurikin näiden sinun mainitsemiesi syiden vuoksi...
Toista lasta en lähtisi noiden syiden takia tekemään, eiköhän ne syyt toiseen lapseen pitäisi olla jotkin muut kuin rahalliset..toki jos olette jo miettineet toista ja haluatte toisen joka tapauksessa niin siitä vaan..
Jos miehesi opiskelee ja näin ollen hällä on säännöllinen kouluaika, eihän lapsesi tarvitsisi olla vuorohoidossa, lapsi viedään aamulla hoitoon ja isä hakee kun pääsee koulusta? Jos sinulla on vapaapäivä tai iltavuoro niin lapsihan saisi mahdollisesti olla koko päivän kotona..
Perhepäivähoitajaksi ryhtyminen ei ole niin helppoa, sinulla on suuri vastuu monesta lapsesta, joiden hoito ei ole samanlaista kuin muuten kotona olo oman lapsen kanssa..pitää askarrella, käydä ulkona, olla aktiivinen, siinä ei oteta rauhallista kahvikuppos-hetkeä tietokoneen ääressä..Tosin saisihan lapsi olla kotona...Se voisi olla sinulle paljon kuluttavampaa kuin töissä käyminen.
Olen itse paininut samojen asioiden kanssa ja kun eka lapsi syntyi elin niin ruusuisessa maailmassa että "hohhoijaa, kyllä mä haluun olla kotona ja tottakai me pärjätään" koska oma äitini on aina hoitanut meitä kotona ja työskenteli omassa firmassa kotoa käsin aina..ei siis ole ikinä ollut normityössä..ja se on minusta ollut ihanaa ja olisin halunnut omille lapsilleni samaa..oli kova paikka viedä lapsi hoitoon muttei loppuepelissä niin kauheeta kuin kuvittelin :) silloin en tosin ollut vielä vuorotyössä ja viikonloput oli vapaat..
mutta karu todellisuus on, että jos toinen ei ole hyväpalkkainen (kumpi nyt sitten haluaisikin jäädä kotiin) se ei pitemmän päälle ole mahdollista. Tietenkin se on omista arvoista kiinni, haluaako jäädä kotiin ja kituutella vai laittaa lapsen hoitoon ja tienata tod näk paljonkin enemmän. Minä itse tein kauheasti laskentoja muutama kuukausi sitten että mitä oikeen teen, laskin hoitomaksuja ja kelan juttuja ja palkkaa jne jne.. Tosin meillä vaakakupissa rahan lisäksi painoi myös se, ettei meillä ole autoa, vuoropäiväkoti on toisella puolella kaupunkia kuin työpaikka, eli matkoihin olisi kulunut kohtuuton määrä aikaa ja mun hermoja..Auto ostetaan sitten kun olen palaamassa takaisin töihin..
Sossusta saa tietenkin myös toimeentulotukea mutta se on sitten eria asia haluaako sitä hakea..itsellä ei mitään sitä vastaan ja kävimmekin luukulla muutaman kerran kun mies opiskeli ja minä olin kotona mutta ennemmin minä menisin töihin kuin laskisin toimeentuloni sossun varaan.
Oletko miettinyt jos ottaisit jonkun tutun lapsen hoitoon?Jonkun jolla on esim sama tilanne kuin sulla? Kaveri saisi normaalit kodinhoidontuet ja antaisi sen tai osan siitä sulle, esim 200e..Itse ajattelin tätä mutta ei edennyt pitemmälle vaikka olisin voinut ottaa yhden tutun lapsen tähän sekamelskaan mukaan ja kun se on tuttu, ei ole niin kauheita paineita kuin vieraiden lasten kanssa.Siis siitä jos ei nyt lähdetäkkään vesisateella ulos tai jos ei joka päivä vietetäkkään askarteluhetkiä.
Kaikki lapset ei myöskään sairastele alvariinsa vaikka ovatkin päiväkodissa..meidän vanhin oli perhepäivähoitajalla ja suosittelen lämpimästi..pieni ryhmä, tarpeeksi huomiota, kodin omainen paikka, joustavaa ja ei ole mikään pöpöpaja..
Juhlapyhiä tod näk kyllä joutuisit olemaan töissä, mutta niitähän saa aina toivoa vapaaksi..
Olen minäkin miettinyt että kai se on pakko lähteä opiskelemaan joku ammatti missä on normaalit työajat, juurikin näiden sinun mainitsemiesi syiden vuoksi...
Toista lasta en lähtisi noiden syiden takia tekemään, eiköhän ne syyt toiseen lapseen pitäisi olla jotkin muut kuin rahalliset..toki jos olette jo miettineet toista ja haluatte toisen joka tapauksessa niin siitä vaan..
tulikin kahteen kertaan sama viesti.....