Mitä järkeä oli aloittaa talvisota? Uhkavaatimuksella voimankäytöstä Suomelta olisi saatu aivan varmasti samat myönnytykset kuin Baltian mailta. Päätös sodan aloittamisesta tuntuu järjettömältä ja epäloogiselta. Pienellä lisäpainotuksella ja uhkailulla Cajander olisi aivan varmasti taipunut kuten Päts.
Mitä järkeä oli aloittaa talvisota?
Päts-Cajander
8235
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ovat aivoja tuhoavia ohjelmia,älä seuraa niitä.Ole vähän aikaa ilman,niin jokohan se järki sieltä alkaisi löytyä.
Netti on täynnä homoeroottisia tarinoita.
Niinhän Neuvostoliitto teki, eli uhkaili voimankäytöllä. Neuvostoliitto vain ei saanut tällä haluamiaan myönnytyksiä ja aloitti siksi talvisodan.
Suomi uskoi, että Neuvostoliitto ei aloittaisi sotaa, vaan kyse olisi pelkästä uhkailusta. Aloitettuaan sodan Neuvostoliitto teki virhearvion olettaessaan saavansa koko maan miehitettyä nopeasti ja perustettuaan jo tätä varten jo nukkehallituksen Suomelle. Neuvostoliitto ei halunnut neuvotella Suomen kanssa, vaan piti nimittämäänsä Terijoen hallitusta virallisena Suomen hallituksena. Sodasta olisi todennäköisesti tullut Neuvostoliitolle vähemmän raskas ja nöyryyttävä, jos se olisi suostunut heti sodan alettua neuvottelemaan Suomen kanssa. Tässä vaiheessa Suomi olisi todennäköisesti ollut valmis antamaan riittäväsi lisämyönnytyksiä Stalinille.
Eihän edes Mainilan laukauksesta seuranneeseen kohuun sisältynyt mitään muuta kuin joukkojen pois vetäminen rajalta. Ei siis uhkavaatimusta.
Ei sisältynyt. Neuvostoliitto oli tuossa vaiheessa jo aloittanut sotaan siirtymisen. Mainilan laukaukset olivat Neuvostoliiton väitteen mukaan Suomesta ammuttuja. Näin siis Neuvostoliitto rakensi peitetarinaa hyökkäyksensä oikeuttamiseksi.
Mainilan laukausten hetkellä Neuvostoliitolla ei enää ollut muuta tavoitetta kuin maan valloittaminen, jonka se uskoi toteutuvan muutamassa viikossa. Enää Neuvostoliitto ei tahtonut neuvotteluja, vaan oli pääättänyt vaihtaa meille oman nukkehallituksensa.
Voidaan tietysti ajatella, että Neuvostoliiton jouduttua (oman propagandansa mukaan) Mainilassa hyökkäyksen kohteeksi se olisi lähtenyt heidän kannaltaan hyökkääjän kanssa neuvottelemaan. Ajatus on mahdoton. Neuvostoliitto olisi joutunut joko myöntämään olevansa syyllinen Mainilan laukauksiin tai se olisi nöyrtynyt uudelleen neuvottelemaan heitä vastaan (siis Neuvostoliiton väitteen mukaan) hyökänneen pikkumaan kanssa. Suurvallalle, joka juuri oli sopinut Saksan kanssa koko itäisen Euroopan jaosta, kumpikin vaihtoehto oli mahdoton.
Noinhan homma meni.
Suomen hallitus evakoi siviiliväestön maaseudulle, joten ilmeisesti odotettiin ilmapommituksi strategisiin kohteisiin. Kun neuvottelujen päätymiseen mennessä ei tapahtunut mitään, kansalle ilmoitettiin vaaran menneen ohi. Sodan ensimmäisenä päivänä Cajander piti Helsingin ilmapommituksia sen kaltaisena painostuksena, jota oli odotettu neuvottelujen aikana tapahtuuvan. Itseasiassa hallitusta vaihdetaessa NL:n sotatoimiin suhtauduttiin ikään kuin sotilaaallisina painostuksina.
Jos NL olisi käynyt samanlaisen sodan vaikapa Viroa vastaan, niin silloin ehtoihin olisi Romanian tapaan taivuttu.
painostusta on hyökkäys ilman sodanjulistusta puolen miljoonan miehen ja valtavan sotamatyeriaalin avulla. Kuormastossa oli lisäksi punaista Suomea varten hallituskin valmiina.
Mitä vielä olisi tarvittu? Kansannousu? Sitäkin kai odotettiin. Ja tapahtuihan se, mutta Suomen puolustamiseksi.Ja yksimielisesti.