Suomentasavallan itsenäisyys päivä.
Itsenäisyyspäivän juhlaperinne sai alkunsa vuonna 1919. Juhlien järjestäjänä toimi tuolloin presidentti K. J. Ståhlbergin tytär Aino. Tilaisuus oli tunnin kestävä vastaanotto iltapäivällä 150 vieraalle. Tarjoilu oli vaatimatonta: kahvia ja makeaa leipää.
Ensimmäinen iltajuhlamuotoinen vastaanotto pidettiin vuonna 1922, kättelyseremonia ja tanssi vakiintuivat ohjelmaan vuodesta 1925. Ensimmäisellä kieltolain kumoamisen jälkeisellä vastaanotolla 1934 alettiin tarjoilla myös alkoholijuomia. Presidentti Kyösti Kallion aikaan uskonnollisuus näkyi juhlissa 1937 ja 1938, jolloin ei tanssittu eikä tarjoiltu alkoholijuomia. Presidentti J. K. Paasikiven aikana juhlissa alettiin tarjota boolia, musiikkia ja tanssia. Juhlista esitettiin jälkikäteen lyhytelokuvia elokuvateattereissa ennen elokuvaesitystä.
Presidentti Urho Kekkosen puolison Sylvin vaikutuksesta linnaan kutsuttiin vuonna 1966 kirjailijoita ja taiteilijoita, joiden kanssa hän keskusteli keltaisessa salongissa. Linnan juhlissa oli kutsuvieraita parhaimmillaan jopa 2 300 henkeä. Vuonna 1968 juhlissa oli erikoisuutena letkajenkka. Kansaa kiinnosti erityisesti vuonna 1977, kenen kanssa kolmea vuotta aiemmin leskeksi jäänyt presidentti Kekkonen tanssi.
Mauno Koiviston tultua tasavallan presidentiksi vuonna 1982 linnan juhlia isännöi pitkästä aikaa pariskunta ja myös "tasavallan prinsessa", tytär Assi, joka aloitti muodissa olleen tiputanssin. Presidentin puoliso Tellervo olisi muuttanut iltajuhlan iltapäivän kahvihetkeksi, mutta antoi periksi kohdattuaan vahvaa vastarintaa.
Presidentti Martti Ahtisaaren aikana Keltaiseen salonkiin tuli jazzmusiikki, tarjontaan tulivat suolapalat ja maakuntaruoat sekä viinit.
Itsenäisyyspäivän juhlaperinne sai alkunsa vuonna 1919. Juhlien järjestäjänä toimi tuolloin presidentti K. J. Ståhlbergin tytär Aino. Tilaisuus oli tunnin kestävä vastaanotto iltapäivällä 150 vieraalle. Tarjoilu oli vaatimatonta: kahvia ja makeaa leipää.
Ensimmäinen iltajuhlamuotoinen vastaanotto pidettiin vuonna 1922, kättelyseremonia ja tanssi vakiintuivat ohjelmaan vuodesta 1925. Ensimmäisellä kieltolain kumoamisen jälkeisellä vastaanotolla 1934 alettiin tarjoilla myös alkoholijuomia. Presidentti Kyösti Kallion aikaan uskonnollisuus näkyi juhlissa 1937 ja 1938, jolloin ei tanssittu eikä tarjoiltu alkoholijuomia. Presidentti J. K. Paasikiven aikana juhlissa alettiin tarjota boolia, musiikkia ja tanssia. Juhlista esitettiin jälkikäteen lyhytelokuvia elokuvateattereissa ennen elokuvaesitystä.
Presidentti Urho Kekkosen puolison Sylvin vaikutuksesta linnaan kutsuttiin vuonna 1966 kirjailijoita ja taiteilijoita, joiden kanssa hän keskusteli keltaisessa salongissa. Linnan juhlissa oli kutsuvieraita parhaimmillaan jopa 2 300 henkeä. Vuonna 1968 juhlissa oli erikoisuutena letkajenkka. Kansaa kiinnosti erityisesti vuonna 1977, kenen kanssa kolmea vuotta aiemmin leskeksi jäänyt presidentti Kekkonen tanssi.
Mauno Koiviston tultua tasavallan presidentiksi vuonna 1982 linnan juhlia isännöi pitkästä aikaa pariskunta ja myös "tasavallan prinsessa", tytär Assi, joka aloitti muodissa olleen tiputanssin. Presidentin puoliso Tellervo olisi muuttanut iltajuhlan iltapäivän kahvihetkeksi, mutta antoi periksi kohdattuaan vahvaa vastarintaa.
Presidentti Martti Ahtisaaren aikana Keltaiseen salonkiin tuli jazzmusiikki, tarjontaan tulivat suolapalat ja maakuntaruoat sekä viinit.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.