Olen hakemassa lähivuosina lääkikseen, mutta koska minulla ei ole mitään kiirettä asian suhteen, yritän selvitä vähemmällä stressillä ja lukea rauhassa pidemmän aikaa sen sijaan että aloittaisin nyt paniikinomaisen lukemisen ja hakisin ensi keväänä.
Ajattelin hakea kemian laitokselle ensi keväänä ja suorittaa joitain kemian perusopintoja seuraavan vuoden aikana. Kysymykseni ei kuitenkaan koske (minulle huomattavasti vahvempaa) kemiaa vaan fysiikkaa, jota minun pitäisi erityisesti prepata. Luin lukiossa (2000-luvun alkupuolella) vain yhden pakollisen fysiikan kurssin ja suoritan nyt loppuja kursseja iltalukiossa. Ongelmani fysiikan kanssa on se, että matematiikan pohjani on kovin heikko - luin lukiossa lyhyen matikan (arvosanoin 9/E), mutta olen unohtanut siitä käytännössä kaiken. Nyt pitäisi kerrata itsenäisesti mm. logaritmit... Koulussa jossa luen nyt fysiikkaa, on kaksi sitä opettavaa opettajaa, joista toinen on surkein koskaan tapaamani opettaja. Toisen opettajan kursseista saa ihan hyvin irti ja oppii, mutta tämän toisen kurssit menevät käytännössä ihan yli, enkä koe oppivani juuri mitään.
Minkälaisia vaativuustasoltaan ovat fysiikan sivuaineena suoritettavat kurssit? (siis perusopinnot 25op) Vaaditaanko niihin "vakaa" osaaminen lukion pitkästä oppimäärästä vai riittääkö että fysiikan perusjutut ovat jotenkin hallinnassa? Saavuttamillani arvosanoilla ei juuri ole väliä, mutta mietin lähinnä sitä, selviänkö opinnoista / onko mitään järkeä ottaa näitä opintokokonaisuuksia - eli joudunko käytännössä istumaan luennoilla kuin hepreaa kuunnellen ilman että kykenen oppimaan mitään?
Fysiikka sivuaineena - vaativuustaso?
6
1013
Vastaukset
- fffffffffyyyyyX
Jos haluat lääkikseen, mene lääkiksen valmennuskurssille. Siellä opit parhaiten juuri sen matikan ja fysiikan jota pääsykokeessa tarvitset. Miksi et muuten alunperin käynyt pitkää matikkaa/fyssaa?
Yliopiston fysiikka taitaa olla vähän yliampuvaa pelkkää lääkistä ajatellen. Kurssit eivät ole mahdottoman vaikeita, mutta hyvin työläitä ja lähestymistapa on lukiota paljon matemaattisempi/teoreettisempi, joten lukion pitkän matikan olisi syytä olla hyvin sisäistettynä! Oikeasti minusta ei ole hirveästi järkeä, että hakkaat yliopistossa päätäsi seinään opetellessasi asioita, joita et edes tarvitse lääkikseen pääsyyn. Mielummin opettelet lukion perusfyssan/matikan huolella ja sitten menet valmennuskurssille, jossa oikeasti keskitytään niihin lääkiksen valintakoekysymyksiin ja pääsykoekirjaan. tietty jos meinaat selvitä fysiikan sivuaineopinnoista niin lääkiksen perusfysiikka kysymykset varmaan tuntuvat todella helpoilta, mutta ei siinä minusta kauheasti järkeä ole... Mat.lu. tiedekunta on ehkä ilmainen, mutta ei tosiaankaan paras lääkiksen valmennuskurssi. Kinut vaikka vanhemmilta rahat jos ei muuten, ainakin mun tuttavapiirissä vanhemmat maksoivat melkein kaikkien valmennuskurssit, jotka semmosille menivät.- Lindsey_84
Pitkää matikkaa ja fysiikkaa en lukiossa lukenut siksi, että silloin ei ollut suunnitelmissa hakea alalle jossa niitä tarvitsisin. Tai no aloitin pitkän fysiikan, mutta se jäi puoleentoista kurssiin motivaationputteen takia.
Valmennuskurssille aionkin mennä, mutta mietin että syksyn aikana voisin tosiaan suorittaa joitain kemian ja fysiikan perusopintoja. Fysiikasta ajattelin lähinnä opintokokonaisuuksia "lämpö ja energia", sekä "liike ja voimat". Yliopiston fysiikkaa mietin juuri sillä ajatuksella, että saisi vähän laskurutiinia jo ennen valmennuskurssille menoa - kuten sanoin, on matematiikan (ja fysiikan) opinnoista lähes kymmenen vuotta. Mietin kuitenkin juuri sitä, onko yliopiston (perusopintojen) taso sitä luokkaa, että en saisi edes mitään laskuja tehtyä vaan korkeintaan tuskastuisin koko fysiikkaan... - fffffffffyyyyyX
Lindsey_84 kirjoitti:
Pitkää matikkaa ja fysiikkaa en lukiossa lukenut siksi, että silloin ei ollut suunnitelmissa hakea alalle jossa niitä tarvitsisin. Tai no aloitin pitkän fysiikan, mutta se jäi puoleentoista kurssiin motivaationputteen takia.
Valmennuskurssille aionkin mennä, mutta mietin että syksyn aikana voisin tosiaan suorittaa joitain kemian ja fysiikan perusopintoja. Fysiikasta ajattelin lähinnä opintokokonaisuuksia "lämpö ja energia", sekä "liike ja voimat". Yliopiston fysiikkaa mietin juuri sillä ajatuksella, että saisi vähän laskurutiinia jo ennen valmennuskurssille menoa - kuten sanoin, on matematiikan (ja fysiikan) opinnoista lähes kymmenen vuotta. Mietin kuitenkin juuri sitä, onko yliopiston (perusopintojen) taso sitä luokkaa, että en saisi edes mitään laskuja tehtyä vaan korkeintaan tuskastuisin koko fysiikkaan...Nuo "liike ja voimat" ja "lämpö ja energia" ovat aika lailla helpotettuja (eli ei niin matemaattisia) versioita pääaineopiskelijoiden vastaavista kursseista, asia menee pitkälti lukion kanssa päällekäin. Etköhän pärjää jotenkuten, mutta suosittelen silti mielummin jotain "pitkää valmennuskurssia", jolla käydään myös lääkikseen tarvittava matikka/kemia/fyssa huolella. Lääkikseenhän on nykyään kaikentasoisia- ja pituisia kursseja, kannattaa valita huolella.
- luonnontiet. assari
Yliopistolla luonnontieteillä on pitkään ollut ongelma, että jotkut lääkikseen hakevat, jotka eivät sinne kuitenkaan pääse, tulevat luonnontieteille vuodeksi (tai useammaksi) "harjoittelemaan" seuraavaa koetta varten. Koska luonnontieteiltä pitäisi jonkun oikeasti myös valmistua, on sisäänottoja jouduttu nostamaan todella paljon (reilu sata voidaan hyväksyä koulutusohjelmaan, josta lopulta valmistuu parikymmentä. (Valmistumattomuuteen on muitakin syitä kuin edellämainittu)). Nämä "lääkisläiset" vievät paljon resursseja laitokselta. He myös laskevat oikeasti luonnontieteistä kiinnostuneiden opiskelumotivaatiota, koska luonnontieteiden opiskelu ei "lääkisläistä" motivoi ja hän usein tuo sen selkeästi esiin ja negatiivisuus tarttuu. Tästä syystä "lääkisläiset" eivät ole haluttua opiskelijamateriaalia luonnontieteiden laitokselle, ja opettajienkin suhtautuminen heihin voi olla vähän "erilainen" (vaikka virallisestihan eroa ei ole..) Myös ensimmäisien vuosien opintoja on luonnontieteiden laitoksilla pyritty vuosien saatossa muuttamaan niin, että niistä ei olisi hyötyä "lääkisläisille", ja koulutus ei siten houkuttelisi niin paljon näitä opiskelijoita, jotka eivät koskaan ole luonnontieteiltä aikoneetkaan valmistua. Eli suosittelen lämpimästi, että menet valmennuskurssille. Sieltä saat opetusta, jonka avulla saatat oikeasti päästä jopa lääikseen opiskelemaan. Sen avulla ylläpidät myös muita kokeeseen tarvittavia taitojasi, jotka saattavat muuten yhtä ainetta päntätessä ruostua. Onnea tulevaan koitoksen, toivottavasti pääset haluamaasi koulutukseen.
- opiskelija45436
että tuossa tilanteessa olisi pikemminkin järkevää LASKEA sisäänpääsymäärää, jolloin vain ne jotka oikeasti haluavt luonnontiedettä opiskelemaan pääsisivät sisään, jos kiintiötä nostetaan sehän tarkottaa vaan lisää "väluvuotta pitäviä"... Toisaalta onko siitä nyt haittaakaan, jos joku opiskelee kemiaa siksi että haluaa lääkikseen, toinen siksi että haluaa tutkijaksi ja kolmas koska haluaa opeksi? Eikö asia nyt periaattessa ole muiden opiskelijoiden/opettajian kannalta samantekevää.
- luonnontiet.assari
opiskelija45436 kirjoitti:
että tuossa tilanteessa olisi pikemminkin järkevää LASKEA sisäänpääsymäärää, jolloin vain ne jotka oikeasti haluavt luonnontiedettä opiskelemaan pääsisivät sisään, jos kiintiötä nostetaan sehän tarkottaa vaan lisää "väluvuotta pitäviä"... Toisaalta onko siitä nyt haittaakaan, jos joku opiskelee kemiaa siksi että haluaa lääkikseen, toinen siksi että haluaa tutkijaksi ja kolmas koska haluaa opeksi? Eikö asia nyt periaattessa ole muiden opiskelijoiden/opettajian kannalta samantekevää.
ei ole sama. Jos laitokselta ei valmistu säädettyä määrää maistereita, ei laitos saa tarpeeksi rahaa toimintansa ylläpitämiseen. Järkevää olisi jos luonnontieteille ei voisi päästä sisään ilman pääsykoetta (eli pelkkä hyvä yo todistus ei riittäisi) -ja pääsykoe olisi samana päivänä kuin lääkiksen ja farmasian kokeet. Tällöin luonnontieteiden kokeeseen osallistuisivat vain ne, jotka ovat oikeasti alasta kiinnostuneet ja sisäänotettavien määrää voisi laskea. Tämä säästäisi rutkasti verorahoja, kun esim kalliita labrakursseja ei tarvitsisi järjestää kuin viidesosalle siitä mitä nyt.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 625148
Suomen kaksikielisyys - täyttä huuhaata
Eivätkö muuten yksilöt pysty arvioimaan mitä kieliä he tarvitsevat? Ulkomaalaiselle osaajalle riittää Suomessa kielitai554606Työeläkeloisinta 27,5 mrd. per vuosi
Tuo kaikki on pois palkansaajien ostovoimasta. Ja sitten puupäät ihmettelee miksei Suomen talous kasva. No eihän se kas1234559Mikä on vaikeinta siinä, että menetti yhteyden kaivattuun, jota vielä ajattelee?
Mikä jäi kaihertamaan? Jos jokin olisi voinut mennä toisin, mitä se olisi ollut? Mitä olisit toivonut vielä ehtiväsi san3041835- 851493
- 911472
- 2351360
- 3201073
- 200961
Pääsit koskettamaan
Sellaista osaa minussa jota kukaan ei ole ennen koskettanut. Siksi on hyvin vaikea unohtaa sinut kokonaan.50880