Meitä on 2, jotka unelmoivat purjehduksesta. Emme osaa oikein mitään, mutta olemme silti purjehtineet kokeneen kapteenin alaisuudessa Australiassa viikon verran välillä Cardwell - Cairns.
Unelma olisi ostaa vene joku päivä, koska emme nää ostavamme asuntoa. Vene olisi kuin liikkuva asunto - emme missään nimessä halua asettua Suomen kylmään ilmastoon, joten veneellä pääsisi sitäkin karkuun. Romanttisia unelmia, tiedän.
Olen tehnyt jonkin verran tutkimusta, ja ilmeisesti trimaraanit ovat äärimmäisen vakaita veneitä. Itseä meinaan se ainainen keikkuminen merellä vähän ärsyttää. En tule merisairaaksi, mutta jos voisin valita, niin keikkuminen olisi yksi juttu mitä haluaisin vähentää omassa purjehduskokemuksessani.
Tuommoinen kahden hengen Dragonfly maksaisi jotain 350000 EUR ilman veroja, eli varmaan jotain 400k tai enemmän sitten niiden kanssa. Tämä olisi varmasti riittävä tarpeisiimme, vai onko? Vai onko liian hyvä paatti? Onko kotimaista vaihtoehtoa tässä hintaluokassa?
Emme haluaisi ostaa käytettyä koska emme osaisi arvioida veneiden kuntoja mitenkään.
Kauanko kestäisi oppia tuollaista sitten purjehtimaan? Onko järkevää opetella kaikki itse, vai lähteä täältä sisämaasta rannikolle (300km) kursseille ja opetella vain osa itse?
Jos joku maailman ympäri purjehtija, trimaraanin omistaja tai kuka tahansa jolla on tietoa näistä asioista näkee tämän, jakakaa tietonne - ja mahdollisesti ampukaa meidän korkealentoiset unelmat alas!
T. J&S
Unelma olisi ostaa vene joku päivä, koska emme nää ostavamme asuntoa. Vene olisi kuin liikkuva asunto - emme missään nimessä halua asettua Suomen kylmään ilmastoon, joten veneellä pääsisi sitäkin karkuun. Romanttisia unelmia, tiedän.
Olen tehnyt jonkin verran tutkimusta, ja ilmeisesti trimaraanit ovat äärimmäisen vakaita veneitä. Itseä meinaan se ainainen keikkuminen merellä vähän ärsyttää. En tule merisairaaksi, mutta jos voisin valita, niin keikkuminen olisi yksi juttu mitä haluaisin vähentää omassa purjehduskokemuksessani.
Tuommoinen kahden hengen Dragonfly maksaisi jotain 350000 EUR ilman veroja, eli varmaan jotain 400k tai enemmän sitten niiden kanssa. Tämä olisi varmasti riittävä tarpeisiimme, vai onko? Vai onko liian hyvä paatti? Onko kotimaista vaihtoehtoa tässä hintaluokassa?
Emme haluaisi ostaa käytettyä koska emme osaisi arvioida veneiden kuntoja mitenkään.
Kauanko kestäisi oppia tuollaista sitten purjehtimaan? Onko järkevää opetella kaikki itse, vai lähteä täältä sisämaasta rannikolle (300km) kursseille ja opetella vain osa itse?
Jos joku maailman ympäri purjehtija, trimaraanin omistaja tai kuka tahansa jolla on tietoa näistä asioista näkee tämän, jakakaa tietonne - ja mahdollisesti ampukaa meidän korkealentoiset unelmat alas!
T. J&S
Vastaukset 10
Vanhimmat
Dragonfly; vähän niinkuin fillari apupyörillä tulee mieleen. Eihän purjevene purjeilla tuulessa juuri sivusuunnassa keiku, ja pituussuunnassa keikkuu kaikki veneet.
Ei trimiksen nopeutta voi isoihin tiloihin (asuntobotski) yhdistää. Kyllä menee katin naukumiseksi. Kesällä Yachtmarketin Lehtosten kanssa kokeilemaan Suomen lahdelle Lagoonin 38:lla.
Jos harkitsette vakavasti yli 400 000 € venehankintaa kannattaisi sittenkin miettiä käytetyn hankkimista. Käytettyjen arviointipalveluja voi ostaa ammattilaisilta ja tuolla budjetilla ammattilaisia voi vähän lennättääkin. Katamaraaneja eli kaksirunkoisia on paljon enemmän tarjolla ja niistä pääsee myös eroon, niissä on todella yvät asumistilat. Hyvä lähestymistapa voisi olla käydä purjehduskurssi Suomessa ja vuokrata sen jälkeen pieni katamaraani esim Karibialla missä purjehdusolosuhteet ovat yleensä helpot. Sen jälkeen vasta kannattaa harkita merkittävän veneinvestoinnin tekoa.
Jimmy Cornell kirjoittaa trimaraaneista seuraavaa: "In my view trimarans are unsuitable for an offshore ocean passage as over the years there have been several fatalities involving trimarans".
Jos budjetti hankinnalle on 400k, niin itse pitäisin muutkin vaihtoehdot auki koska kyllä sillä rahalla saa pirun hienon monohullin alle vaikka sitten uutena. Varsinkin jos hankitaan vene kahdelle, niin sen veneen ei tarvitse olla mikään 50-jalkainen, jolloin voi panostaa veneen laatuun. Ja jos se keikkuminen merellä ärsyttää, niin kannattaa miettiä, että onko valtameripurjehdus kuitenkaan se teidän juttu.
Käytetyistä veneistä: jos teillä ei ole kompetenssia arvioida käytetyn veneen kuntoa, niin tuskin sitä taitoa on myöskään huoltaa ja korjata sitä venettä: uuden veneen hankkiminen ei ole tae mistään ongelmattomista purjehduksesta vuosiksi eteenpäin. Purjehduskokemusta ja veneiden tuntemusta hankitaan vesillä ja telakalla ja usein yhdellä tai mielummin useammalla "harjoitteluveneellä" hankittujen monipuolisten kokemusten jälkeen tietää paremmin, että mitä ominaisuuksia unelmaveneeltään haluaa.
Kuten jo on kirjoitettukin, ovat katamaraanit suositumpia "blue water crisereita" kuin trimaraanit. Osin ehkä siksi, että tarjonta on suurempi, mutta myös siksi, että isoilla vesillä likkuvat arvostavat enemmän isoja tiloja kuin parempaa nousukulmaa. Dragonfly on suunniteltu ja rakennettu suorituskykyiseksi cruiseriksi, enkä valitsisi sitä pitkille valtamerireissuille tai asuntoveneeksi. Liian "urheilullinen" siihen mielestäni. Kokoluokkakin saisi olla isompi, huolimatta siitä, että nukkumapaikkoja tarvitaan vain kaksi. Katamaraaneissa noin 40 jalan pituus tuo hyvät tilat myös korkeussuunnassa ilman, että veden yläpuolisia osia korotetaan suhteettoman paljon. Mitä tulee trimaarilla purjehtimaan opetteluun, on sisävesistö tai saaristo-rannikko siihen oivallista aluetta, eikä siinä mielestäni mitään erityiskursseja tarvita, mikäli perusteet ovat hallussa. Sitten, jos tarkoitus on kisailla tosissaan, olisi hyvä päästä mukaan veneeseen, jossa sitä on harrastettu ennenkin.
Suomen monirunkoveneilijöiden liiton nettisivut ovat täällä: http://www.sctl.fi/ Ehkäpä sitä kautta löytyy kontakteja lisätietoihin ja jopa kokemusten hankkimiseen ja jakamiseen.
Tällä sivustolla on laajaa keskustelua matkaveneilystä myös monirunkoveneillä ja trimaraaneilla.
http://www.cruisersforum.com/forums/f48/
Itse olen omistanut yksirunkoisia ja vain kerran seilannut katamaranilla (eteläisellä Intian valtamerellä). Se mikä katissa viehätti, oli tietenkin sen vauhti ja kallistumisen puuttuminen. Mutta se, mikä tuntui epämiellyttävältä, oli katin äkkiliikkeet aallokossa, aaltojen iskut ponttoonien väliin ja pieni pelko reivaamisen myöhästymisestä (oli navakka tuuli ja kohtuullisen korkea meri). Keskisalonki oli kyllä tilava oleskeluun, mutta sivukanoottien nukkumistilat melko pimeät jas ahtaat. Tuntui sittenkin tosi mukavalta palata takaisin omaan raskaaseen paattiini - en vaihtaisi. Ehkä katti olisi parhaimmillaan tropiikin pasaatissa ja Karibian kruisailuista, jos siellä viihtyy.
Tunnen kaksi kokenutta valtameripurjehtijaa (molemmat saksalaisia), jotka vaihtoivat monirunkoisesta takaisin yksirunkoiseen ensimmäisen pallonkiertonsa jälkeen. Toinen heistä on sittemmin jäänyt kruisailemaan valtamerille yksirunkoisella, toinen purjehtii Itämerellä ja Välimerellä raskaalla yksirunkoisella klassikkoveneellä. Molemmilla oli muutamia samoja perusteita monirunkoista vastaan:
- monirunkoisella seilaaminen vaatii enemmän huolta ja tarkkaavaisuutta. Kallistumisen puuttuminen on myös pieni turvallisuusriski.
- satamien tilanpuute ja telakointiongelmat (kaikki travel-liftit eivät nosta monirunkoveneitä)
- ankkurissa ollessa kolarointiriski yksirunkoisiin, koska monirunkoisen veneen liike virrassa ja tuulessa poikkeaa yksirunkoisten käytöksestä.
Ennen kuin päättää monirunkoisen hankinnasta, kannattaa koepurjehtia niissä olosuhteissa ja sillä miehistöllä, joissa venettään aikoo käyttää. Pitää tietysti pohtia minkälaisen yksirunkoisen samalla rahalla saisi. Saattaa olla, että iso monirunkovene on hankalampi myydä kuin yksirunkoinen. Useimmat meistä kumminkin vaihtavat venettä ennemmin tai myöhemmin elämäntilanteen tai purjehdusreviirin muuttuessa.
Muut ovat jo kommentoineet havittelemaanne venetyyppiä, ja olen heidän kanssaan samaa mieltä. Trimaraani ei ole mikään asuntovene, vaan todennäköisesti ahtaampi kuin samanpituinen yksirunkoinen. Kommentoinkin tässä taloudellista puolta.
400.000 euron vene sopii teille ainoastaan siinä tapauksessa, että olette rikkaita. Ja ei, rikas ei tarkoita henkilöä, jolla on vaikkapa hyvä 7000 euron bruttokuukausipalkka, vaan henkilöä, jolla on oikeasti reilusti varallisuutta.
Erään nyrkkisäännön mukaan veneen omistajan tulee varautua siihen, että veneestä aiheutuu vuosittain kustannukset, jotka vastaavat n. 10% sen arvosta. Näin ollen ensimmäisenä vuotena 400.000 euron veneen omistaminen maksaa 40.000 euroa. Tuollaista kuluerää ei p*rs* kestä, ellei ole rikas. Ja ennenkuin joku ehättää epäilemään, että eihän se niin paljon voi maksaa, niin kyllä se vain valitettavasti voi, kun arvonalennus otetaan huomioon. Jos otetaan vielä pääomakulutkin huomioon, ts. lasketaan veneeseen sidotun pääoman menetetty tuotto ja pahimmassa tapauksessa vielä lainan korot, niin 40.000 ei edes riitä. Mutta 400.000 euron veneen ostaminen suureksi osaksi lainarahalla olisikin jo aivan sulaa hulluutta.
Vene ei ole asunto, monessakaan mielessä. Jossain täytyy asuakin, ja purjehduskausi suomessa on lyhyt. Asumiskustannuksista ei voi irtautua pitäytymällä ostamasta asuntoa. Lisäksi veneen arvo ei nouse vaan laskee ajan kuluessa. Veneistä ei ole pulaa kuten tonttimaasta, vaan niitä voidaan aina valmistaa lisää kysynnän mukaisesti.
Ehkä kannattaisi pureutua tuohon unelmaan silleen pienin askelin, jos ylipäätään aikoo sitä lähteä toteuttamaan (ja pilaamaan sitä). Käyttäkää unelmanne budjetista vaikkapa 10% ja ostakaa trimaraani jolla pääsette maistamaan purjehdusta omin avuin. Jos se alkaa sujumaan kaikin puolin hienosti ja odotusten mukaisesti, niin harkitkaa sitten sen lopun 90% budjetin sijoittamista.
Vastauksenne ovat olleet asiallisia ja hyvin perusteltuja. Yllätyin itseasiassa todella paljon, ettei niin sanottuja "trolleja" tullut tähän ketjuun ollenkaan.
Olette oikeassa, kokemustahan tässä pitäisi hankkia. Trimaraanista olin todellakin saanut sen käsityksen, että se olisi jotenkin vakaampi, kuin muut, mutta ilmeisesti kyseiset paatit ovat tarkoitettu vain "racing"-tarkoituksiin.
Ja ei se keinunta siis mikään ylitsepääsemätön ongelma ole, mietin vain, että olisi plussaa, jos sitä voisi jotenkin vähentää. Meinaan kun siellä Australiassa oli juuri silloin kun purjehdimme niin niitä kunnon myrskyjä (esim. Brisbanessa juuri silloin 400 maahan iskenyttä salamaa yhdessä yössä), niin välillä paatti veti kunnon jatsiliikkeitä, ja mietitytti, että pianko tässä kierähdetään ympäri!
Vituttaa nyt oikein urakalla, kun tuli asuttua Oulussa 5 vuotta, ja Oulun purjehdusseura tarjosi/tarjoaa ilmaisia purjehduskursseja, mutta ei vaan ikinä tullut lähdettyä / ilmoitettua itseänsä kurssille ajoissa.
Hyvää talvenjatkoa teille, ei tässä auta kuin lähteä hankkimaan ensi kesänä sitä kokemusta!
PS: Budjetista, sitä ei ole. Muutama satanen tilillä rahaa (mutta meillä ei ole yhtään velkaa mihinkään, mikä on aika jees)..
"PS: Budjetista, sitä ei ole. Muutama satanen tilillä rahaa (mutta meillä ei ole yhtään velkaa mihinkään, mikä on aika jees).."
Kannattaa pitääkin se tuolla tavalla. Aloitatte nyt ihan vaan miehistöpaikoilla. Niitä saa kun ottaa yhteyttä paikallisiin veneseuroihin.
Oman veneen hankkiminen tuossa tilanteessa ei ole hulluutta, vaan tyhmyyttä.