Miksi lämmityksen varaavan vesikattilan päivävastus on ainakin meidän kattilassa pienempi, 6 kW, kun yövastus on 12 kW? Onko mitään estettä sille, että vaihtaa myös päivävastuksen 12 kW? Silloin lämmön voisi pakkasillakin säätää haluamakseen. Nyt se ei siis riitä. Vai kärsiikö kattila tästä?
Miksi toinen varaajan vastus pienempi?
onkos tietoa
123710
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Yösähkö on (ainakin ollut) halvempaa joten siksi yöllä on lämmitetty varaaja kuumaksi 12kw teholla ja päivävastus on "varalla" jos kuuma vesi ei riitä niin on mennyt päälle.
Minkä kokoinen varaaja ja paljonkos on neliöitä? Ehkä joku vastus on pimeenä jos ei 12kw yöllä lämmitettynä riitä lämmöksi normitaloon
Onkos yösähkövastukset varaajan alaosassa ja päivävastus yläosassa? Lämmin vesi kerrostuu varaajassa ja vaikka alapuoli olisikin jo viileä niin silti ylhäällä on edelleen kuumaa vettä normaalisti käyttövesikierrukkakin joka lämmittää hanaveden.
Vastaa nyt vaan ensin siihen mihin on ylävastuksen asettelu asetettu. Sen pitää olla vaikka 80 tai 90 aina. Näin ylävastus paikkaa koko ajan pöntön jäähtymistä. Ei se lisää kulutusta merkittävästi.
Tänä aikana - kun sähkön hinta on lähes sama päivällä ja yöllä - voisi varaavaa kytkentää muuttaa. Sen voi muuttaa niin, että ulkotermostaatti ohittaa yösähköohjauksen. Kokemusperäisesti selviää missä lämpötilassa ohitus on tehtävä.
Pääsulakkeitten kannalta on vastusten mitoitus oltava oikein. Et voi suurentaa vastustehoa varaajassa aivan vapaasti.
Mutta minkä kokoinen talo ja pönttö?
Veikkaan että pönttö on 2000 litraa. Talossa on lämmitettävää noin 190 neliötä. Onkohan varaajan tehot siis oikein mitoitettu
Vaikuttaa siltä, että lämmitystehon tarve on 13 kW mitoituspakkasella. Eli vajausta on yöaikana 1 kW jatkuvallekin teholle mikäli ylävastus putoaa yöllä pois. Varaavaa tehoa ei siis ole. Kyllä systeemi vaikuttaa alimitoitetulta ja siinä kuuluu olla automatiikka koville keleille. Kovilla keleillä pitää saada lämmitykseen noin 10 kW jatkuvana. Käyttövesi tulee siinä ohessa. Koko vuorokaudelle jaettuna käyttöveden tehon tarve on 0,5-1 kW luokkaa.
Varsinaisesti talon lämpöhäviöihin menee vajaa 10 kW mitoituspakkasella. Jatkuvana tehona päivävastus 6 kW ei riitä. Mutta epäselvää on, pysyykö ylävastus toiminnassa myös yöllä. 18 kW vaatisi 35 A pääsulakkeet. Millaiset pääsulakkeet? Peruskytkennöissä ylävastus on aina päällä. Se voi olla myös ristiinlukittu toiseen alavastukseen, jolloin ylävastus lämmittää ensisijaisesti.
Voit muuten mitata vastusten ottaman todellisen tehon. Lasket kWh-mittarista lampun välähtelyjen määrän eri tilanteissa. Tosin nopeasti vilkkuvaa ei enää laske ilman apuvälineitä. Mittarin taulussa on muuntokerroin välähdyksille. Tehot ovat sen verran isot, että voit myös kirjata tunnin ajalta energiankulutuksen, jolloin saat suoraan tehon. Sinun on vain varmistettava että tutkimasi vastus on varmasti päällä tuon ajan. Pitää pelata sulakkeilla ja termostaateilla ja päästää varaajaa ensin riittävän vilpoiseksi.
Joku vastus saattaa olla kärvähtänyt eikä toimi.
Pääsulakkeet on 3 x 25 ja vastusten sulakkeet kai 3 x 10. Voisiko päivävastuksen ohituksen ja kytkennän yövastukselle silloin tehdä?
Talossa on muuten myös Danfos termostaatti, johon voi säätää kahdelle alueelle eri kellonajoille lämpötilan, mutta en ole saanut sitä toimimaan oikein, vaan olen hakenut kokeilemalla säädöt, joissa lämpö tuntuu pysyvän parhaiten. Laite mittaa lämpätilaa ulkoa ja sisältä. Kellonkuvan lisäksi valinta on istuvalle ja seisovalle henkilölle, mutta niiden kytkentä ei näytä vaikuttavan paljonkaan.
Yö- ja päivä vastukset kyllä menevät päälle aina samojen kellonaikojen mukaisesti.
Lisäksi varaavan vesikattilan vieresssä on Danfostermostaatti, jonka anturi on kiinni kattilan yläoasasta lähtevässä putkessa. Termostaatissa on sininen ja punainen säätövipu sekä asetus kellonkuvalle.Toisessa päässä putken sisällä sen sulkeva viiva ja toisessa putki on auki. En tiedä vastaako se tuon ensimmäisenä mainitun termostaatin niinikään sinisiä ja punaisia säätimiä. Ilmeisesti se mittaa veden lämpötilaa ja avaa ja sulkee veden virtausta putkessa kiinni olevan niinikään danfosmerkkisen laitteen avulla, joka on aivan kiertovesipumpun alla. Järjestelmä on ehkä samantyyppinen kuin "Näin meillä"niminerkin mainitsema Ouman. Tämä koko järjestelmä oli talossa ostettaessa, ja se on varmaan 70-80 luvulta. Mitään käyttöohjeita ei ole näihin löytynyt.
Vaikuttaa siltä, että toisen alavastuksen voisi joten kuten ohjata rinnan ylävastuksen kanssa. Mutta aika heikosti jää varoja muuhun käyttöön päivällä.
Pitäisi lähteä alkutekijöistä. Nouseeko varaajan lämpö kauttaaltaan yön aikana ja mihin arvoon? Laskeeko varaajan lämpö kauttaaltaan päivällä ja mihin arvoon?
Onko pumppaus varaajasta tehty niin, ettei koko varaajan vesi sekoitu pumppauksen voimasta? Joskus on tehty niin hölmöjä asennuksia, että varaajan lämmön kerrostuminen menetetään.
Kyllä yli 6 kw vastus tarvitsee suuremmat sulakkeet. Esim. 9 kw vastus 3x16 amppeeria. Meilläpäin yösähkölämmittäjille sähkölaitos antaa 3 x 35 A pääsulakkeet ilman mitään lisämaksuja mikäli talokaapeli on tarpeeksi vahva ( minulla 10 neliö-mm )
Kyllä lämpö kerrostuu varaajassa. Lämpö laskee kuitenkin vähitellen yli kymmenen asteen pakkasella aamun noin 65 asteesta 40-45 asteeseen, joka on silloin jo kauttaan koko varaajassa. Tämä lämpötila on noin pari tuntia ennen yölämmön kytkeytymistä.
Mikä rajoittaa lämmön tuohon 65 asteeseen? Eikö ehdi lämmetä vai ovatko asettelut tuollaiset. Kyllä pönttöön voi vetää vaikka 95 astetta, jos tehoa riittää. Se tarkoittaa isompaa lämpövarastoa päivän ajalle.
Minulla on neliöitä talosani n. 200. Varaaja 3000 litraa. Varaajan ylävastus 6 KW ja alavastukset 2 x 9 KW. OUMAN ulko ja sisätermostaatilla varustettu säätöjärjestelmä. Sisälämpö yleensä 22 astetta. Sähkönä kesä-talviaika. "Halpa sähkö" huhti-lokakuu sekä muulloin öisin klo 22.00-07.00 yöaikaan. Kaikki kolme vastusta ovat erikseen jälkimittauksen piirissä.
Ylävastus yksin pitää talon läpimänä käyttövesineen -25 asteen pakkasiin saakka. Vain ylävastus on minulla käytössä säädettynä 80 asteeseen. Syy moiseen. Kun "paahdoin" varaajan alavastuksilla öisin kuumaksi, huomasin että sähköä kului yli 10 kwh:ta enemmän vuorokaudessa kun pelkällä ylävastuksella. Liekö varaajan lämpöhäviöt syynä vai mikä. Näinollen alavastusten käyttö on järkevää hätätilassa vain paukkupakkasilla. Seurantaa tein yli vuoden.