Tänään aamuteeveessä joku asiantuntija kertoi, kuinka jo kolmekymmentä vuotta on hoettu työvoimapulan tuloa, jota ei vieläkään ole tullut. Hokeminen ja hopottaminen jatkuu, miksi? Asiantuntija kummeksui myös sitä, että joka tohtii kyseenalaistaa tuon ihmeellisen höpöttämisen, leimataan populistiksi.
Mantra työvoimapulasta
Hallituksen motiivi?
17232
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
on oikeista työntekijöistä, ei haalarin kuivuu telineistä.
Kepun kannattajista 85-90% on palkansaajia. Ovatko hekin haalarien kuivaustelineitä? Onko peukalo keskellä kämmentä?
Sanoisin, että 85-90% kepulaisista palkansaajista on haalarien kuivaustelineitä.
Kun suuret ikäluikat eläköityvät ja työikään kasvavat ikäluokat ovat vuosi vuodelta yhä pienempiä kuin eläkkeelle siirtyvät ikäluokat, ja työttömätkin eläköityvät, niin Suomeen syntyy 300000 ihmisen työvoimavaje.
Jos "asiantuntija" kiisti tämän, niin jän ei ollut asiantuntija vaan valehtelija.
Tulevaa vajetta paikkaamassa on 300 000 työttömän reservi, joten hätää ei ole. Työttömiä pitää käyttää hyväksi, jotta "työvoimapula saataisiin kuriin" ja samalla työttömyyttä vähennettyä. Uuttakin työvoimaa kasvaa koko ajan, ja kunhan kouluistaan pääsevät, on työvoimaa ihan riittämiin. Vanhasen harhaisesti paasaamaa työvoimapulaa ei todellisuudessa ole, eikä tiettävästi tule. Työttömille töitä!
Nykyiset työtömät eläköityvät. Uudet ikäluokat ovat pienempiä kuin eläkkeelle siirtyvät. Tämän seurauksena meillä on kymmenen vuoden kuluttua 300 000 työikäistä ihmistä vähemmän kuin nyt.
Tämä on pelkkä kova tosiasia, joka ei muutu selittelyllä yhtään miksikään.
Käytännössä se merkitsee, että meillä on 300 000 palkan ansaitsijaa, tuloveronmaksajaa, autonostajaa, bensankuluttajaa, alvin maksajaa, energiaveron maksajaa, tv-luvan maksajaa, jne... vähemmän kuin nyt.
Eläkeläisiä on toki enemmän ja eläkkeistäkin saadaan tulo-, alv- yms. tuottoa, mutta kyllä niistä eläkeläisistä menojakin syntyy kunhan ikääntyvät.
Tämä ongelma ei tule sillä ratkaistuksi, että huudellaan demareiden ja persujen tyyliin: "työttömille ensin töitä".
Työvoiman vuosittainen nettopoistuma on noin 10 000 - 15 000 henkilöä. Tuon 300 000 ihmisen työvoimapula saavutetaan siten 20-30 vuodessa eli aikavälillä 2030-2040. Näin jos poistuma etenee lineaarisesti. Vuoden 2025 jälkeen nettopoistuma alkaa kuitenkin vähitellen pienentyä, kun ikäluokkaerot tasaantuvat. Eläköityvä ja tilalle tulevan uuden ikäluokan koko alakvat siis jossain vaiheessa olla yhtä suuria.
Vuoteen 2030 mennessä voisi olla realistista ajatella, että nettopoistuma kokonaissuuruus on 200 000 henkilöä. Se on edelleen pienempi kuin työttömien määrä. Se on edelleen huomattavan paljon pienempi kuin työikäisten määrä. Meillä on työikäisissä reservejä, jotka aina parantuvan työllisyystilanteen koittaessa hakeutuvat työmarkkinoille. Lisäksi työn tuottavuuden jatkuva kohoaminen vähentää työvoiman tarvetta.
Olisikohan tässä vähän eväitä kaipaamallesi tiedolle.
Minkä takia sinä transitmies/jäbä tulit takaisin?
Yksikään laskelma ei osoita, että meillä olisi 10 vuoden kuluttua 300 000 palkansaajaa vähemmän kuin nyt. Tässä panet jopa monta kertaa paremmaksi kuin Matti Vanhanen törmättyään Rukan hangilla puuhun.
Puhe työttömien eläköitymisestä on aivan turhanaikaista. Ei se mitään ratkaise. Vain työpaikkojen määrä suhteessa käytettävissä olevaan työvoimaan on ratkaisevaa. Jos viime mainittuja alkaa olla vähemmän kuin ensin mainittuja eli työpaikkoja, niin vasta silloin voidaan puhua mistään työvoimapulasta. Yhdessäkään sivulauseessa kukaan työvoimapulasta puhuva ei ole väittänyt, että työpaikkojen määrä tulisi lisääntymään. Päinvastoin työn tuottavuuden kasvaessa on odotettavaa, että niiden määrä vähenee kuten on tähänkin asti käynyt. USAn työttömyys on tässä kohdin oireellinen. Siellä työn tuottavuus on vedetty meitäkin vielä pitemmälle ja se on johtamassa krooniseen työttömyyteen.
Työvoiman nettopoistuma lienee noin 200 000 ihmistä vuoteen 2030 mennessä. Se on edelleen vähemmän kuin työttömien määrä. Olennaista on huomata, että se on siis edelleen vähemmän kuin mitä työpaikkojen kokonaismäärä edellyttää. Vasta sitten, kun työpaikkoja on enemmän kuin käytettävissä olevia työntekijöitä, voimme puhua työvoimapulasta. Näillä luvuilla on hyvin kyseenalaista olettaa, että meillä olisi yleinen työvoimapula. Alakohtaisia työvoimapulia esiintyy suurtyöttömyydenkin aikana, mutta ne on ratkaistavissa vain esim. kouluttamalla ihmisiä lisää työvoimapula-aloille.
Nykyiset työttömät eivät ole mikään pysyvä reservi, joka säilyisi sellaisenaan hamaan tulevaisuuteen. Työttömätkin vanhenevat. iso osa heistä on sellaisia rakennetyöttömiä, joille ei vaan löydy sellaista työtä, jossa heille olisi käyttöä, kun elinkeinorakenne muuttuu. Niin, että nykyiseen työttömien määrään vetoaminen on täyttä huuhaata sinun puoleltasi.
Kun suuret ikäluokat eläköityvät ja ikääntyvät ja heidän elinajanodotuksensa on pidentynyt sekin, niin tämä merkitsee erittäin suurta listätyövoiman tarvetta sosiaali- ja terveyssektorilla, siis kuntien ja valtion palveluammateissa. Tämä on työvaltaista palvelua, joka siis kasvaa erittäin merkittävästi samaan aikaan, kun työikäisiksi kasvaa vähemmän ihmisiä, mitä eläkkeelle siirtyy.
Krooninen työvoimapula kohtaa siis yksityistä sektoria, jos aiomme pitää huolta siitä, että vienti vetää, elinkeinorakenne uudistuu, uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja syntyy ja työllisyysaste nousee sitä mukaa kun huoltosuhde huononee.
Kun veronmakssajat vähenevät - oli se sitten 200 tai 300 000 - niin silloin vähenee kotimainen kysyntäkin siinä suhteessa, mitä eläkeläisten nettotulot ovat pienempiä kuin palkansaajien nettotulot keskimäärin. Tuloveron maksajien vähetessä julkinen sektori menettää verotuloja ja kotimaisen kysynnän vähetessä se menettää myös alv-tuloja. Milläs julkiset palvelut sitten maksetaan?
Koko homman lähtökohtahan on tehdä sellaista politiikkaa, että yksityinen sektori kasvaisi ja työllistäisi niin, että bkt pysyisi kasvu-uralla, mikä ei ole mahdollista ilman työvoimaa. Tästä seuraa täysin loogisesti, että työurien on oltava pidempiä, kun työikäisiä työntekijöitä on vähemmän. Muuten talous ei kasva eikä julkisiin palveluihin saada rahoitusta.
Logiikka menee siis niin päin, että on pidettävä ensin huoli työvoiman saatavuudesta, jotta saadaan aikaan talouskasvua, jotta saadaan kasaan tarvittava määrä verotuloja, jotta voidaan kustantaa hyvinvointipalvelut.
Sinun logiikkasi, että ensin on saatava aikaan talouskasvu ja työpaikkojen tarve ennen kuin kajotaan työurien pituuteen on väärä, järjetön ja vailla minkäänlaisia kestäviä perusteluja.
hyvin varaa katsoa, lähteekö talous niin laajassa mitassa kasvuun, että työttömyys alkaa vähentyä. Työttömyys toki vähentyy työvoiman nettopoistuman ansiosta, mutta vain ne reilut 10 000 ihmistä vuosittain. Sillä vauhdilla ei työttömyysreserviä hetkessä syödä. Jos työntekijöistä on aidosti pulaa, toki yritykset huutaisivat sitä jo nyt. Sellaista huutoa ei vaan mistään kuulu. Päinvastoin saneerauskierre ei välttämättä ole vieläkään ohi.
Yrityksellä pitää olla yritysidea ja markkinat, jotka nielevät tuon idean. Ei sellaista yritystä ole, joka keksii vain yritysidean ja palkkaa väkeä sen toteuttamiseen tunnistamatta lainkaan sitä, miten se otetaan vastaan markkinoilla. Toki tällaisia äärimmäisen riskin yrittäjiä aina kourallinen löytyy, mutta yleensä heidän lentonsa jää erittäin lyhyeksi.
Julkisen sektorin töiden lisääntyminen kysynnän valossa on tosiasia. Siihen huutoon on vain mahdoton vastata, jos ei siihen vastata velkarahalla. Toinen vaihtoehto on karsia maksuttomia palveluja ja lisätä työn tuottavuutta julkisten palvelujen tuottamisessa mm. kuntarakennetta uudistamalla. Omasta mielestäni vain jälkimmäinen tie on realistinen. Julkisen sektorin palvelujen kysynnän kasvun varaan ei siis kannata mitään työvoimapulaa rakentaa, ellei haluta välttämättä tehdä seuraa Kreikan kaltaisille talouksille.
Toistamatta itseäni eläkekysymyksissä enempää kerron yritysideoista sen verran, kun et näytä asiasta mitään tietävän, että niiden suunnittelu on pitkäjänteistä hommaa, jonka yhtenä viidestä kulmakivestä on yrityksen tapa toimia ja sen osana yrityksen henkilöstöidea. Ei yritysideoita lähdetä perustamaan pelkkien markkinoiden varaan, kun uusissa ja luovissa yritysideoissa on usein olennaista se, ettei markkinoita edes ole, vaan ne luodaan sitten, kun ideaa lähdetään toteuttamaan - jos osaavaa henkilöstöä on saatavissa riittävän pitkällä aikavälillä.
Luuletko, että Nokialle oli oli valmiina matkapuhelinmarkkinat? Ei ollut. Nokia loi ne innovaatioillaan ja veti Motorolan, Siemensin ja muut kilpailijat perässään. Nokian kasvun pahin ongelma 90-luvun alussa oli osaavan henkilöstön puute. Se joutui rekrytoimaan opiskelijoita kesken opintojen ja ohjelmoijia Intiasta, kun väkeä ei mistään muuten saanut.
Menet koko ajan perse edellä puuhun, joko tietämättömyyttäsi tai sitten haluat vaan kinata.
Vittuakos täällä kyselet homojen perään, mene homopalstalle homoilemaan homo
Satko erektion aina kun luulet transun kirjoittaneen jonkun jutun?
Työvoimapulalaskelmissa ei ole otettu huomioon sitäkään, että suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle kansantaloudessa liikkuu rahaa vähemmän kuin nyt. Vaikka leikillään heitetäänkin legendaa, että sitten kun ollaan eläkkeellä, aletaan oikein kunnolla harrastaa ja toteuttaa unelmia, tosiasia on, että eläkeläisväestö ostaa tavaroita ja palveluita vähemmän kuin työikäinen aktiiviväestö.
Ja koska ikäluokat pienenevät, kokonaiskysyntä vähenee myös työikäisten keskuudessa. Kyynisesti voisi todeta, että ei heillä jatkossa ole henkilökohtaisestikaan varaa kuluttaa, koska iso osa palkasta menee suurten ikäluokkien sairaanhoitoon.
Pointtini: Koska kulutuksen määrä yhteiskunnassa vähenee, ei tarvita eläkkeelle siirtyville niin paljoa korvaajiakaan kuin on kuviteltu. Poikkeuksena toki sosiaali- ja terveysala. Toisaalta terveyskeskuksissa ja vanhainkodeissa makaavilla vanhuksilla ei ole mahdollisuuksia ostaa laitoksensa ulkopuolelta tavaroita ja palveluita senkään vertaa kuin terveillä ja hyväkuntoisilla ikätovereillaan kodeissaan.
Periaatteessa ulkomaankauppa voisi paikata kysynnän hiljentymisen sisämarkkinoilla, mutta valitettavasti kuluttajien määrä vähenee myös muissa länsimaissa. Kehitysmaiden ja Kiinan varaan ei voi paljoa laskea. Eivätköhän esimerkiksi Kiina ja Intia hoida lisääntyneen kysynnän markkinoillaan ihan ominkin päin. Sitä paitsi suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt palvelusektorille, jota on vaikea viedä.
Kuvaat aivan erinomaisesti sellaisen tilanteen, jonka päässä meitä odottaa valtion verotulojen lasku ja hyvinvointipalvelujen leikkaukset sekä veronkorotukset ja/tai velanotto ja niiden seurauksena syvä sukellus pysyvään lamaan.
Karu totuus on, jos haluamme pitää kiinni nykyisen hyvinvointimme tasosta ja julkisista palveluistamme, että on saatava aikaan talouskasvua, mitä ei voi saada aikaan ilman työntekijöitä, joten työvoiman vähentyessä ja eläkeläisten lisääntyessä on työuria ja ehhkä työaikaakin pidennettävä ja sen lisäksi vielä rekrytoitava väkeä ulkomailta tekemään se, mihin oma väki ei riitä.
Tai sitten mennään sitä rataa, jonka edellä kuvasit.
Näiden asiantuntijoiden pitäisi tarkentaa, että pula on puoli-ilmaisista työntekijöistä.
Kortistossa on porukkaa koulutettavaksi alalle kuin alalle, sitten töihin palkalla, jolla voi elää. Ja maksaa valtiolle verojakin.
Se on eri asia jos yritys ei tule toimeen muuta kuin puoli -tai kokonaan ilmaisilla harjoittelijoilla ym.; se ei ole mikään työvoimapula vaan osaava yrittäjäpula.