Moni uskoo, että Suomessa on progressiivinen tuloverotus. Ja näin onkin suurimalle osalle suomalaisia. Kun tulot nousevat, niin veroprosentti nousee. Mutta kaikkein suurituloisimpia suomalaisia veroprogressio ei koske.
Kaikkein suurituloisimmat, miljoonan tai yli saavat suomalaiset maksavat veroja keskimäärin noin 29 % eli saman verran kuin ne suomalaiset, joiden keskimääräinen tulo on noin 45 000 euroa vuodessa.
Tulohuipun matalat verot eivät ole sattumaa, vaan tehtyjen poliittisten päätösten suora seuraus. Pääomatuloja verotetaan huomattavasti lievemmin kuin ansiotuloja, koska Ahon hallitus päätti vuonna 1993 eriytetystä tuloverotuksesta ja Vanhasen hallitus vuonna 2005 listaamattomien yhtiöiden osinkojen verovapaudesta.
Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori Markus Jäntti pitää pääomatulojen lievää verotusta keskeisenä syynä eriarvoisuuden kasvuun:
”Eriarvoisuus on nyt samalla tasolla kuin mitä se oli 70-luvun alussa, jolloin se oli historiallisen korkealla tasolla. Olemme antaneet tuloerojen kasvaa erittäin nopeasti. Käytännössä tuloerojen kasvua on vauhditettu veropolitiikalla.”
Heikki Niskakangas, Aalto-yliopiston vero-oikeuden professori, pitää pörssin ulkopuolisten ns. listaamattomien yhtiöiden saajalle verovapaita osinkoja pääomatuloverotuksen suurimpana ongelmana.
Verotuksen kehittämistyöryhmä, jonka varapuheenjohtaja professori Niskakangas on, esittää verovapaista osingoista luopumista. Esitys tämän saavutetun edun poistamisesta on jo nyt aiheuttanut vastaväitteitä:
”Meillä on neljä järjestöä, jotka lobbaavat hyvin voimakkaasti osinkoverotusta. Ne ovat Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto. Näiden edustajat tulevat systemaattisesti tästä ensi vappuun asti, jolloin hallitusneuvotteluja käydään, olemaan yhteydessä poliitikkoihin ja pyytämään edullisempaa osinkoverotusta kuin mitä Hetemäen työryhmä esittää.”
Lisäksi ohjelmassa kerrotaan, mikä on suurin vero ja samalla huomaamattomin, ja kuinka varallisuusveron korvaaminen kiinteistöverolla vaikutti tulonjakoon.
Verotuksen kehittämistyöryhmä, ns. Hetemäen työryhmä, jättää loppuraporttinsa joulukuun puolivälissä.
MOT: Verovapaa vyöhyke Toimittaja Timo-Erkki Heino
---
Tulo- ja varallisuuseroihin perehtynyt professori Matti Tuomalan mukaan kokoomus on ohittanut varallisuus- ja tuloerojen kritiikin vetoamalla siihen, että yhteiskunnan jäsenten taloudellinen menestys ei haittaa muita. Jyrki katainen on muotoillut ajatuksen toteamalla, että "kaverin onnistuminen ei ole minulta pois".
Kataisen "kaverit" eli kokoomuslaiset yritysten omistajat ovat todella onnistuneet:
- verotuksen progressiivisuus on vähentynyt
- välillisten verojen osuus lisääntynyt ja siten tasavero-suuntaus voimistunut
- varallisuusvero on poistettu kokonaan
- perintöveroa ollaan poistamassa ja hallitusohjelmaan Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Anders Blom Matti Vanhasen edeltäjä) sai vaatimansa kohdan perintöveron poistamisesta perheyrittäjiltä. Tämä ei perustuslain vastaisena onnistunut.
- ratkaiseva tuloeroja lisäävä veroreformi tehtiin Esko Ahon porvarihallituksen aikana vuonna 1993.
EK (Elinkeinoelämän keskusliitto) on vaatinyt yhteisöveron poistamista, vaikka työnantajien kela-maksut on kokonaan poistettu. EK:n tavoitteet ja kokoomuksen harjoittama veropolitiikka on ollut yhteneväistä Kataisen kaudella. Työnantajien kela-maksujen poisto teki miljardin euron loven sosiaaliturvaan.
Suomessa jo vunna 2004 varakkaimman kotitalouden nettovarallisuus oli lähes 63-kertainen keskivertotalouteen nähden. Ei siis köyhimpään talouteen verrattuna.
Vuodesta 2004 lähtien tuloerot ovat entisestään kasvaneet, kun varallisuusvero poistettiin Suomen rikkaimmilta, joita on noin 10 %. Varallisuusveron poisto korvataan korottamalla kiinteistöveroa, jota makavat myös köyhät mökkiläiset ja jokainen suomalainen.
Matti Vanhanen (kepu) vaati veronkannon kriteeriksi "talvisodan henkeä" eli että myös rikkaita pitäisi verottaa seuraavat viisi vuotta. Nyt Vanhanen on Perheyritysten liiton toimitusjohtaja ja toteuttamasa perheyritysten perillisten perintöjen verovapautta. Lieko monimiljoonaisten ja yritysten omistajien verohelpotukset ja nollaverot "talvisodan henkeä"?
Jyrki Kataisen (kok) mielestä ökyrikkaita (Kataisen onnistuneita kavereita) on Suomessa liian vähän verotettavaksi. Äänestäjistä yrittäjiä on noin neljä prosenttia, lisäksi tulevat ne "Kataisen kaverit", jotka ovat sijoittajia ja ne jotka muuntavat ansiotulonsa pääomatuloksi... näitä ei kannata Kataisen mielestä verottaa, koska ulkomaan velkaa ei kuitenkaan ökyrikkaiden veronkorotuksilla saada maksetuksi.
Kokoomus ja kepu eivät kannata veronkannon kriteeriksi oikeudenmukaisuutta eli veronmaksukykyä.
Tulossa olevat vaalit ratkaisevat peritäänkö lisäveroja ulkomaan velan maksuun ja perusturvaan pieni- ja keskituloisilta, joita on paljon - vaiko Kataisen kavereiltä eli ökyrikkailta joita on vähän.
Kaikkein suurituloisimmat, miljoonan tai yli saavat suomalaiset maksavat veroja keskimäärin noin 29 % eli saman verran kuin ne suomalaiset, joiden keskimääräinen tulo on noin 45 000 euroa vuodessa.
Tulohuipun matalat verot eivät ole sattumaa, vaan tehtyjen poliittisten päätösten suora seuraus. Pääomatuloja verotetaan huomattavasti lievemmin kuin ansiotuloja, koska Ahon hallitus päätti vuonna 1993 eriytetystä tuloverotuksesta ja Vanhasen hallitus vuonna 2005 listaamattomien yhtiöiden osinkojen verovapaudesta.
Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori Markus Jäntti pitää pääomatulojen lievää verotusta keskeisenä syynä eriarvoisuuden kasvuun:
”Eriarvoisuus on nyt samalla tasolla kuin mitä se oli 70-luvun alussa, jolloin se oli historiallisen korkealla tasolla. Olemme antaneet tuloerojen kasvaa erittäin nopeasti. Käytännössä tuloerojen kasvua on vauhditettu veropolitiikalla.”
Heikki Niskakangas, Aalto-yliopiston vero-oikeuden professori, pitää pörssin ulkopuolisten ns. listaamattomien yhtiöiden saajalle verovapaita osinkoja pääomatuloverotuksen suurimpana ongelmana.
Verotuksen kehittämistyöryhmä, jonka varapuheenjohtaja professori Niskakangas on, esittää verovapaista osingoista luopumista. Esitys tämän saavutetun edun poistamisesta on jo nyt aiheuttanut vastaväitteitä:
”Meillä on neljä järjestöä, jotka lobbaavat hyvin voimakkaasti osinkoverotusta. Ne ovat Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto. Näiden edustajat tulevat systemaattisesti tästä ensi vappuun asti, jolloin hallitusneuvotteluja käydään, olemaan yhteydessä poliitikkoihin ja pyytämään edullisempaa osinkoverotusta kuin mitä Hetemäen työryhmä esittää.”
Lisäksi ohjelmassa kerrotaan, mikä on suurin vero ja samalla huomaamattomin, ja kuinka varallisuusveron korvaaminen kiinteistöverolla vaikutti tulonjakoon.
Verotuksen kehittämistyöryhmä, ns. Hetemäen työryhmä, jättää loppuraporttinsa joulukuun puolivälissä.
MOT: Verovapaa vyöhyke Toimittaja Timo-Erkki Heino
---
Tulo- ja varallisuuseroihin perehtynyt professori Matti Tuomalan mukaan kokoomus on ohittanut varallisuus- ja tuloerojen kritiikin vetoamalla siihen, että yhteiskunnan jäsenten taloudellinen menestys ei haittaa muita. Jyrki katainen on muotoillut ajatuksen toteamalla, että "kaverin onnistuminen ei ole minulta pois".
Kataisen "kaverit" eli kokoomuslaiset yritysten omistajat ovat todella onnistuneet:
- verotuksen progressiivisuus on vähentynyt
- välillisten verojen osuus lisääntynyt ja siten tasavero-suuntaus voimistunut
- varallisuusvero on poistettu kokonaan
- perintöveroa ollaan poistamassa ja hallitusohjelmaan Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Anders Blom Matti Vanhasen edeltäjä) sai vaatimansa kohdan perintöveron poistamisesta perheyrittäjiltä. Tämä ei perustuslain vastaisena onnistunut.
- ratkaiseva tuloeroja lisäävä veroreformi tehtiin Esko Ahon porvarihallituksen aikana vuonna 1993.
EK (Elinkeinoelämän keskusliitto) on vaatinyt yhteisöveron poistamista, vaikka työnantajien kela-maksut on kokonaan poistettu. EK:n tavoitteet ja kokoomuksen harjoittama veropolitiikka on ollut yhteneväistä Kataisen kaudella. Työnantajien kela-maksujen poisto teki miljardin euron loven sosiaaliturvaan.
Suomessa jo vunna 2004 varakkaimman kotitalouden nettovarallisuus oli lähes 63-kertainen keskivertotalouteen nähden. Ei siis köyhimpään talouteen verrattuna.
Vuodesta 2004 lähtien tuloerot ovat entisestään kasvaneet, kun varallisuusvero poistettiin Suomen rikkaimmilta, joita on noin 10 %. Varallisuusveron poisto korvataan korottamalla kiinteistöveroa, jota makavat myös köyhät mökkiläiset ja jokainen suomalainen.
Matti Vanhanen (kepu) vaati veronkannon kriteeriksi "talvisodan henkeä" eli että myös rikkaita pitäisi verottaa seuraavat viisi vuotta. Nyt Vanhanen on Perheyritysten liiton toimitusjohtaja ja toteuttamasa perheyritysten perillisten perintöjen verovapautta. Lieko monimiljoonaisten ja yritysten omistajien verohelpotukset ja nollaverot "talvisodan henkeä"?
Jyrki Kataisen (kok) mielestä ökyrikkaita (Kataisen onnistuneita kavereita) on Suomessa liian vähän verotettavaksi. Äänestäjistä yrittäjiä on noin neljä prosenttia, lisäksi tulevat ne "Kataisen kaverit", jotka ovat sijoittajia ja ne jotka muuntavat ansiotulonsa pääomatuloksi... näitä ei kannata Kataisen mielestä verottaa, koska ulkomaan velkaa ei kuitenkaan ökyrikkaiden veronkorotuksilla saada maksetuksi.
Kokoomus ja kepu eivät kannata veronkannon kriteeriksi oikeudenmukaisuutta eli veronmaksukykyä.
Tulossa olevat vaalit ratkaisevat peritäänkö lisäveroja ulkomaan velan maksuun ja perusturvaan pieni- ja keskituloisilta, joita on paljon - vaiko Kataisen kavereiltä eli ökyrikkailta joita on vähän.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.