Yleisöltä1930-luvun rasismi
Perjantai 03.12.2010
Stefan Håkans.
Pohjalaisessa 20.11 kirjoitin Suomen 1920-luvusta ja siitä, kuinka yleensä nostetaan nationalismia, rasismia ja kielivihaa, kun yhteiskunta on murroksessa. Nämä ilmiöt kulminoituivat 1930-luvulla.
Laman syvenemisen myötä fasistinen Lapuan liike aktivoitui. Liikkeen aktivistit tuhosivat 28. maaliskuuta 1930 Työn Äänen ja Nya Folkbladetin lehtipainon koneita ja laitteita Vaasassa. Tämän johdosta käydyssä oikeudenkäynnissä pahoinpideltiin lehtipainon asianajajana toiminutta Sosialistisen työväen ja pienviljelijäin liiton kansanedustajaa Asser Saloa vaikeasti. Ja pahoinpitelyn jälkeen häntä vielä kyyditettiin lapualaiseen malliin. Myös Nya Folkbladetin päätoimittajaa Allan Asplundia pahoinpideltiin. Kyydityksien aikana vietiin muitakin ruotsinkielisiä mm. Bertel Mattsson. Allan Asplund istuikin melkein koko sodan aikana vankileirissä. Myös myöhemmin SKDL:n kansanedustajana toiminut närpiöläinen Georg Backlund ja muita vasemmistolaiseen politiikkaan osallistuneita ruotsinkielisiä joutui telkkien taakse sodan aikana.
Työväen ja pienviljelijäin liiton kansanedustajat vangittiin kesällä 1930. Puolueen valtuutettuja kiellettiin osallistumasta valtuuston kokouksiin mm. Vaasassa, Kauhavalla, Alahärmässä ja Teuvalla. Seuraavissa kunnallisvaaleissa ei sallittu 20 henkilön osallistua vaaleihin puolueen listoilla Pohjanmaalla.
Lapuan liike oli fasistinen liike joka toimi pitkälti natsilaisen ideologian mukaan ja sai koko yhteiskunnankin myötäilemään näitä periaatteita. Sen rinnalla toimi ja pelotti vasemmistolaisia myös suojeluskunta.
Kun Lapuan liike kiellettiin presidentti Ståhlbergin kyydityksen jälkeen, IKL jatkoi sen politiikkaa, jossa kielteinen asenne juutalaisia pakolaisia ja rauhanaktivisteja vastaan oli keskeistä. Kansanedustaja Elias Simojoki johti IKL:n nuorisoliittoa, ja hän
ruokki pahaa ruotsalais- ja venäläisvihaa sosialistien vastaisen yllyttämisen rinnalla. Tämä terrori loppui vasta kun Suomi oli hävinnyt sodan.
Tällä vastakkainasettelun politiikalla yrittivät, eivät pelkästään AKS, Lapuan liike, suojeluskunta ja IKL, vaan koko oikeisto estää vasemmiston vaikutusvallan kasvua laman ja sisällissodan jälkeisenä aikana.
Ei taida olla ihme että monissa ruotsinkielisissä kylissä liityttiin metsäkaartilaisiin sodan loppupuolella ja karattiin sen jälkeen Ruotsiin. Motivaatio taistella ja kaatua AKS:n ja Lapuan liikkeen aktivistien rinnalla oli varmasti monien kohdalla rajoitettu. Muistan vain millä sävyllä kotikylässäni puhuttiin Lapuan liikkeestä.
Kielipolitiikasta ei kuitenkaan koskaan puhuttu, vaan oltiin vihaisia RKP:lle, kun kansakoulussa ei ollut saatu yhtään suomen kielen opetusta. Kansan Sivistysliitto järjesti suomen kielen kurssitusta sodan jälkeen. Rehellisyyden nimessä täytyy myöntää, ettei kaikki ollut RKP:n vika. Kieliopetus oli yleensä erittäin heikkoa koko Suomessa siihen aikaan.
STEFAN HåKANS
Kansanedustajaehdokas,vas
Mustasaari
Perjantai 03.12.2010
Stefan Håkans.
Pohjalaisessa 20.11 kirjoitin Suomen 1920-luvusta ja siitä, kuinka yleensä nostetaan nationalismia, rasismia ja kielivihaa, kun yhteiskunta on murroksessa. Nämä ilmiöt kulminoituivat 1930-luvulla.
Laman syvenemisen myötä fasistinen Lapuan liike aktivoitui. Liikkeen aktivistit tuhosivat 28. maaliskuuta 1930 Työn Äänen ja Nya Folkbladetin lehtipainon koneita ja laitteita Vaasassa. Tämän johdosta käydyssä oikeudenkäynnissä pahoinpideltiin lehtipainon asianajajana toiminutta Sosialistisen työväen ja pienviljelijäin liiton kansanedustajaa Asser Saloa vaikeasti. Ja pahoinpitelyn jälkeen häntä vielä kyyditettiin lapualaiseen malliin. Myös Nya Folkbladetin päätoimittajaa Allan Asplundia pahoinpideltiin. Kyydityksien aikana vietiin muitakin ruotsinkielisiä mm. Bertel Mattsson. Allan Asplund istuikin melkein koko sodan aikana vankileirissä. Myös myöhemmin SKDL:n kansanedustajana toiminut närpiöläinen Georg Backlund ja muita vasemmistolaiseen politiikkaan osallistuneita ruotsinkielisiä joutui telkkien taakse sodan aikana.
Työväen ja pienviljelijäin liiton kansanedustajat vangittiin kesällä 1930. Puolueen valtuutettuja kiellettiin osallistumasta valtuuston kokouksiin mm. Vaasassa, Kauhavalla, Alahärmässä ja Teuvalla. Seuraavissa kunnallisvaaleissa ei sallittu 20 henkilön osallistua vaaleihin puolueen listoilla Pohjanmaalla.
Lapuan liike oli fasistinen liike joka toimi pitkälti natsilaisen ideologian mukaan ja sai koko yhteiskunnankin myötäilemään näitä periaatteita. Sen rinnalla toimi ja pelotti vasemmistolaisia myös suojeluskunta.
Kun Lapuan liike kiellettiin presidentti Ståhlbergin kyydityksen jälkeen, IKL jatkoi sen politiikkaa, jossa kielteinen asenne juutalaisia pakolaisia ja rauhanaktivisteja vastaan oli keskeistä. Kansanedustaja Elias Simojoki johti IKL:n nuorisoliittoa, ja hän
ruokki pahaa ruotsalais- ja venäläisvihaa sosialistien vastaisen yllyttämisen rinnalla. Tämä terrori loppui vasta kun Suomi oli hävinnyt sodan.
Tällä vastakkainasettelun politiikalla yrittivät, eivät pelkästään AKS, Lapuan liike, suojeluskunta ja IKL, vaan koko oikeisto estää vasemmiston vaikutusvallan kasvua laman ja sisällissodan jälkeisenä aikana.
Ei taida olla ihme että monissa ruotsinkielisissä kylissä liityttiin metsäkaartilaisiin sodan loppupuolella ja karattiin sen jälkeen Ruotsiin. Motivaatio taistella ja kaatua AKS:n ja Lapuan liikkeen aktivistien rinnalla oli varmasti monien kohdalla rajoitettu. Muistan vain millä sävyllä kotikylässäni puhuttiin Lapuan liikkeestä.
Kielipolitiikasta ei kuitenkaan koskaan puhuttu, vaan oltiin vihaisia RKP:lle, kun kansakoulussa ei ollut saatu yhtään suomen kielen opetusta. Kansan Sivistysliitto järjesti suomen kielen kurssitusta sodan jälkeen. Rehellisyyden nimessä täytyy myöntää, ettei kaikki ollut RKP:n vika. Kieliopetus oli yleensä erittäin heikkoa koko Suomessa siihen aikaan.
STEFAN HåKANS
Kansanedustajaehdokas,vas
Mustasaari
Vastaukset 5
Vanhimmat
Noin. Pakkoruotsista ei saa keskustella, ainakaan julkisissa tiedotusvälineissä, koska oli Lapuanliike.
Ihan hyvä, että kielipolitiikka on jo vaaliteemana.
Ruotsinkielinen ja vasemmistolainen. Siinä onkin hyvä yhdistelmä.
Kommunistit kokivat sodan neuvostoliittolaisia vastaan hyvin raskaana. Olisihan pitänyt liittyä itäiseen naapuriin ja olihan jo perustettu erityinen hallitus odottamaan, että Neuvostoliitto kukistaa suomalaiset.
Ruotsinkieliset kommunistit ilman muuta livistivät Ruotsiin. Yhdessä ruotsinkielisten nationalistien kanssa.
Eikös sitten RKP ja kommunistit punoneet yhteisiä suunnitelmia tuomita Ryti kuolemaan, sodan jälkeisessä oikeudenkäynnissä. RKP sanoi suostuvansa kuolemantuomioon, jos kommunistit tukivat erityisen Svenskfinlandin luomista.
Historia on todella mielenkiintoinen.
punaiset taistelivat rintarinnan ja kansa yhdistyi, vaikka heitä oli teloitettu suuria määriä. rintamakarkureille ei vain yhdistyminen valtaväestöön eli sotaveljiin sopinut laatunsa.
Sveko selittelee surujen rintamakarkuruutta epätoivoisesti. Syy muka oli suomalaisten oikeistolaisten liikkeiden!
Håkansin kirjoitus vain vahvistaa Heikki Talan väitteen, että sotien häviäminen oli surujen intressissä ja että svekot käyttivät sitä härskisti hyväkseen etujen kahmimisessa.