vaalien jälkeen.
Voiko maata johtaa Ay mafia.
Voiko maata johtaa Ay mafia.
Suomi vastaamaan
vaalien tulosta
592
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vaalit tarjoavat kansalaisille suorimman ja selvimmän mahdollisuuden vaikuttaa politiikkaan. Kansanedustajathan saavat valtakirjansa meiltä äänestäjiltä. Vaalitutkimus, psefologia, selvittää, mitkä seikat vaikuttavat äänestämiseemme.
Jos olisi itsestään selvää, miten ihmisten vaalikäyttäytyminen määräytyy, tietoa voitaisiin käyttää strategisiin tarkoituksiin tai peräti manipulaatioon. Tällöin vaalit menettäisivät merkitystään. Ne eivät kenties enää heijastaisi kansan tahtoa vaan ilmentäisivät pikemminkin manipuloinnin tulosta.
Äänestysinto on kääntynyt laskuun myös Suomessa. Viime eduskuntavaaleissa 1999 äänestysprosentti painui alle 70:n. Uurnille lähdetään laiskasti, kun äänioikeus ei tunnu olennaiselta osalta kansalaisuutta. Etenkään nuoret eivät koe äänestämistä oikeudekseen saati velvollisuudekseen.
Politiikasta on tullut hepreaa. Tietämättömien on järkevää pidättäytyä äänestämästä, sillä he saattavat tietämättömyyttään tukea kannaltaan huonoa vaihtoehtoa.
Koulutuspohja on matala. Mitä vähemmän ihminen on käynyt kouluja, sitä epätodennäköisemmin hän äänestää.
Perhesuhteet ovat vakiintumattomat. Nuoret ja sinkut äänestävät harvemmin kuin perheelliset.
Elämä on liikkuvaa. Mitä useammin ihminen vaih-taa asuinpaikkaa, sitä huonommin hän äänestää.
Suomessa sosioekonomiset tekijät, kuten koulutus, tulot, perhesuhteet ja asuinkunnan tyyppi, vaikuttavat ihmisten äänestyskäyttäytymiseen enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Äänestysinto on tutkimusten mukaan sitä vähäisempi, mitä huonompi on sosioekonominen asema.
Samastumismallin selityskyky on heikentynyt, koska äänestäjien puolueuskollisuus ei ole entisellään. Sitä ovat rapauttaneet kasvatuksen vapautuminen, maantieteellisen ja sosiaalisen liikkuvuuden lisääntyminen ja television tarjoama monipuolinen poliittinen informaatio. Perättäisissä vaaleissa eri puoluetta äänestävien, ns. liikkuvien äänestäjien määrä on kasvussa.
Myös sosiaaliset luokat ovat menettäneet merkitystään, vaikka puoluejärjestelmä useimmissa maissa edelleen perustuu luokkarakenteeseen. Tätä kehitystä on edistänyt niin yleinen vaurastuminen kuin se, että puolueet ovat linjanneet politiikkaansa yleispuolueiden suuntaan.
Puolue- ja luokkasiteitä murentaa myös postmoderni elämäntapa. Yhteiskunnassa, jossa korostetaan yksilöllisyyttä ja moniarvoisuutta sosiaalisten siteiden sijasta, lisääntyy asiaäänestäminen, issue-voting. Yhä useampi kansalainen on Homo politicus ja tekee valintansa rationaalisesti omista lähtökohdistaan.
Rahan arvo nousee
Hyvä esimerkki rationaalisuudesta on ns. lompakkoäänestäminen, jolla tarkoitetaan ehdokkaan tai puolueen valintaa taloudellisten tekijöiden perusteella.
Lompakkoäänestäjät toteavat taloudellisen tilanteensa ja valitsevat ehdokkaiden joukosta sen, jonka tarjoama vaihtoehto parhaiten vastaa omia intressejä. Nämä äänestäjät ostavat poliittisia kokonaispaketteja - verotuksen tasoa, julkisten palvelujen määrää, turvallisuutta - samoin kuin he ostavat tavaroita tai palveluja itsekkäin perustein ja omia tarpeitaan tyydyttämään.
Nykyäänestäjät myös pohtivat, miten eri ehdokkaat menestyvät tulevaisuudessa, tai puntaroivat heidän menneitä tekemisiään. Jos he on tyytyväisiä asioiden tilaan, he saattavat valita entisen ehdokkaansa uudelleen. Jos he ovat tyytymättömiä, he voivat rangaista vanhaa edustajaansa ja äänestää hänen kilpailijoitaan.
Mainonta sotkee kuvaa
Entisestään vaalikäyttäytymisen ennustamista hankaloittavat monet äänestämiseen vaikuttavat irrationaaliset tekijät, kuten poliittisten johtajien karismaattisuus tai puolueiden ja ehdokkaiden luomalla luodut imagot.
Ehdokkaiden keräämät äänimäärät voivat kertoa enemmän jostakin muusta kuin äänestäjien intresseistä. Menestys saattaa olla mainonnan ja propagandan ansiota, ja vaalien tulos voi heijastaa kampanjointiin käytettyjä voimavaroja.
Matti Wiberg, Turun yliopiston valtio-opin professori
Suomessa budjettivaltaa käyttää eduskunta hallituksen esityksestä. Nykyisessä eduskunnassa on kepulla ja kokoomuksella 101 kansanedustajaa Ylipaavalniemen loikattua perussuomalaisiin. Hallitukseen valittiin 11 kehittyvien maakuntien Suomen (KMS:n) vaalirahoittamaa ministeriä:
- Matti Vanhanen, pääministeri --- loikkasi Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi tilalle tuli Kiviniemi, kepu
- Liisa Hyssälä, ent. sosiaali- ja terveysministeri, nykyinen Kelan pääjohtaja, tilalle tuli Rehula, kepu
- Jyri Häkämies, puolustusministeri, kokoomus
- Paula Lehtomäki, ympäristöministeri, kepu (Pallas-Paula, Taivalvaaran osakkeenomistajaperhe)
- Suvi Lindén, viestintäministeri, kokoomus (Golf-kenttä Lindén ja Lex-Nokia, TV-lupamaksut)
- Mauri Pekkarinen, elinkeinoministeri (Suomi-Soffan tukiaiset - ei muista antaneensa vaalirahoittajalleen valtion verorahoista tukiaisia) kepu
- Stefan Wallin, kulttuuri- ja urheiluministeri, r
- Anu Vehviläinen, liikenneministeri, kepu
- Henna Virkkunen, opetusministeri, kok
- Paavo Väyrynen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri, kepu
11 ministeriä 20:sta on siis Kehittyvien maakuntien Suomen (KMS:n) ministereitä. Ylisaunamäki KMS:sta ilmoitti vaalien jälkee "Päähallituspuolueen olevan heidän puolellaan". Tarkoitti varmaan koko hallitusta.
Äänioikeutetuista viime kunnallisvaaleissa on yrittäjiä vain neljä prosenttia, maa- ja metsätalousyrittäjiä oli vielä vähemmän eli 2 %, eläkeläisiä oli 26 %, ylempiä ja alempia toimihenkilöitä 30 % ja työntekijöitä 19 %. Vaan mikä oli vaalien tulos? Valtiollisissa vaaleissa äänestäjien sosioekonominen asema lienee sama. Joten miten on mahdollista että maa- ja metsätalousyrittäjien puolue kepu on päähallituspuolue yrittäjien puolueen kokoomuksen ohella?
Tilastokeskuksen tutkijan mukaan maatalousväestö puolittuu nykyisin noin kymmenen vuoden välein, ja ruotsinkielisten osuus on tasaisesti pienentynyt. Työelämän muuttuminen on johtanut yhteiskunnan toimihenkilöistymiseen. Tuotantotyö teollisuudessa on vähentynyt, eikä korvaavaa kasvua ole ollut myöskään rakennustoiminnassa tai liikenteessä.
18 vuotta täyttänyt äänioikeutettu väestö sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 1970 ja 2008. Prosenttia.
1970 / 2008
Maa- ja metsätalousyrittäjät vuonna 1970 12 % / vuonna 2008 2%
Yrittäjät 4 / 4
Ylemmät toimihenkilöt 6 / 11
Alemmat toimihenkilöt 18 / 19
Työntekijät 34 / 19
Opiskelijat 21 / 9
Eläkeläiset 5 / 26
Muut 0 / 10
Lähde: Kunnallisvaalit 2008 ja työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus.
Maatalousyrittäjät ovat miltei kadonneet äänestäjäkunnasta, mutta eivät poliittisesta elämästä. Maa- ja metsätalousyrittäjiä on vain noin pari prosenttia äänestyskunnasta mutta kepu on Suomen päähallituspuolue ja Suomen pääministeri on kepulainen. MTK:n vaatimat ja kepun ajamat maataloustukiaiset ovat noin 3000 miljoonaa euora vuodessa - verottomana yli 200 eri tukimuodon perusteella.
Maalaisliitossa (nykyinen kepu) tiedettiin, että hullusti käy, elleivät kaupunkien ylemmät ja alemmat toimihenkilöt ryhdy äänestämään maa- ja metsätalousyrittäjien puoluetta. Niinpä Maalaisliiton nimi muutettiin Keskustapuolueeksi ja puolue ryhtyi muuttamaan imagoaan keski-puolueeksi, poliittisella kartalla oikeiston ja vasemmiston keskelle. Kepun profiloituminen "sitoutumattomana keskipuolueena" onkin onnistunut erittäin hyvin. Vaikka maa- ja metsätaloustuottajia on vain pari prosenttia, kepu on Suomen päähallituspuolue.
Kokoomus toteuttaa eduskunnassa ja hallituksessa EK:n (Elinkeinoelämän keskusliitto) tavoitteita työnantajien rahoittamana (TT-säätiö) ja siis työnantajien vaatimusten mukaisesti. Kokoomus profiloitui viime eduskuntavaaleissa "työntekijäpuolueeksi" työnantajapuolueen sijaan keräten ääniä ylemmiltä ja alemmilta toimihenkilöiltä. Näin yrittäjät, joita on vain 4 % äänestäjäkunnasta saivat viime vaaleissa eduskuntaan 51 kokoomuslaista kansanedustajaa etujaan ajamaan.
Meno Suomessa on ollut kahden päähallituspuolueen kepun ja kokoomuksen intressiryhmien etujen mukaista. Maataloustukiaiset ovat laman aikana lähes 3 miljardia, verottomana. Tukiaiset eivät ole tarveharkintaisia. Maataloustukiaisia kepun intressiryhmälle, joita on vain 2 % äänestäjäkunnasta, jaetaan 200 eri tukimuodon perusteella.
Päähallituspuolueet, kepu ja kok, joilla on ollut 102 kansanedustajaa 200:sta (ennen Ylipaavalniemen loikkausta) ovat noudattaneet tarkkaa omia intressiryhmiään suosivaa veropolitiikkaa. Kokoomuksen mukaan rikkaita ei kannata verottaa niiden vähäisen lukumäärän vuoksi (yrittäjiä on 4 % äänestäjäkunnasta). Kepun maataloustukiaiset ovat verottomia. Sen lisäksi että rikkaiden varallisuusvero poistettiin kokonaan, hallitusohjelmaan otettiin myös perheyrittäjien perintöveron poistaminen. Omaisuustulosta peritään 28 %:n tasavero, kun taas sosiaalietuudet, eläkkeet ja palkat ovat progressiivisesti verotettuja.
ei vastaa vaalien tulosta.
Vimeisin vaali (EU)
-vasemmsito sai 23,5 %
Sitä aiempi, eduskunta vaali 2007
- vasemmisto sai 31 %
Odotettavissa nyr 2011 eduskunta vaalit-
vasemmisto n 20 % jopa..
Kysymys: voiko demokraattista maat johtaa vähemssitö.muuta kuin Ay mafian kautta
ps ei Halosenkaan vaaliraha ole niin selvää. SAK astettu presidentti...sanotaan.
Kaikille vain maksaa mitä pyytävät!
TULEVA ON NIIN VAIKEA ETTÄ SIINÄ EI AUTA DEMARIT EIKÄ MUUTKAAN ME PUOLUEET .
SE OSAA SOINIKIN TEHDÄ
VALTION ROMUTTAMINEN ALAS KUN JULISTUS VAIN PUUTTUU .