Progressiivisen verotuksen merkitys on heikentynyt. Suomalaiset maksavat siis aiempaa enemmän verojaan tasaveroina. Ihmisten suoraan maksamista (välittömistä) veroista keskimäärin enää runsas viidennes on progressiivista valtion palkkaveroa, kun kymmenen vuotta sitten osuus oli vielä kolmannes.
Kun huomioon otetaan myös välillinen verotus, progression osuus vähenee entisestään. Päivittäisestä ruuasta, bussimatkoista, sähköstä, vedestä, bensasta ja ostoksista maksettavat arvonlisä-, polttoaine- ja sähköverot ovat kaikki tasaveroja, jotka eivät huomioi ihmisen tulotasoa.
Jos asiaa katsotaan julkisen talouden näkökulmasta, veroista ja maksuista enää alle kymmenesosa kerätään progressiivisena verona.
"Valtion tuloveroa jo pitkän aikaa koko ajan kevennetty. Se on pääsyy kehitykseen", sanoo vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas Helsingin kauppakorkeakoulusta. Samalla välillisiä tasaveroja on korotettu.
Lisäksi tasaverona perittävän pääomatuloveron osuus on kasvanut, muistuttaa tutkija Marja Riihelä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
Pääomatuloa saa omaisuudesta esimerkiksi korkoina, osinkoina tai vuokratuloina.
"Köyhät osallistuvat yhteisiin menoihin yhä suuremmalla osuudella tuloistaan ja lähestyvät rikkaiden veroastetta", suomentaa kehityksen kansantaloustieteen professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta.
"Ilmeisesti nyt on hyväksytty se, että tulontasauksesta luovutaan. Tai tehdään sitä vain tulonsiirtojen kautta. Ymmärtävätkö äänestäjät tämän", Jäntti kysyy.
Jäntti muistuttaa kansalaisten pääsääntöisesti olevan huolissaan eriarvoisuudesta.
Progressio tarkoittaa, että verot on suhteutettu ihmisen veronmaksukykyyn: mitä pienemmät ovat ihmisen tulot, sitä pienempi on myös veroprosentti. Puhtaasti progressiivinen on valtion tulovero, jota peritään palkasta, eläkkeistä ja sosiaalietuuksista. (HS 5.12.2010)
...
TV:n MOT-ohjelman mukaan Suomessa noin 40.000 euroa vuodessa hankkiva palkansaaja maksaa veroa saman veroprosentin mukaan kuin miljoonatuloinen, joka "verosuunnittelee" ansiotulonsa pääomatuloksi.
Suomen rikkaimman yläluokan (10 % väestöstä) varallisuusvero poistettiin ja päätettiin periä kaikilta suomalaisilta, myön pienituloisilta kiinteistöveron muodossa.
Vaikka varallisuusvero oli poistettu nykyinen sinivihreä hallitus otti hallitusohjelmaansa kohdan, jonka mukaan perheyritysten perintövero poistetaan kokonaan. Pelkästään perheyritysten perintöveron nollaaminen ei onnistunut kuitenkaan perustuslain vastaisena. Matti Vanhanen, entinen pääministeri valittiin kuitenkin Perheyritysten liiton uudeksi toimitusjohtajaksi, joten hän jatkanee nykyisessä työssään pääministerinä aloittamaansa perheyritysten perintöveron poistoa?
Suomessa listaamattomien yritysten osingoista ei tarvitse maksaa veroa lainkaan, mikä ei ole mahdollista missään muussa OECD-maassa.
Työnantajien kela-maksut on poistettu kokonaan, mikä aiheutti laman aikana miljardin euron (1000 miljoonaa euroa) loven sosiaaliturvaan. Nyt tätä miljardia paikataan lisäämällä ympäristöveroja ja välillisiä veroja kuluttajille.
Lisäksi työnantajien keskusliitto (Elinkeinoelän keskusliitto EK) vaatii yhteisöveron alentamista Irlannin mallin mukaisesti. Viime laman aikana Suomessa alennettiin yhteisöveroa ja eriytettiin pääomatulon verotus muusta ansiotuloverotuksesta siten, että pääomatuloista peritään 28 %:n tasavero, palkkatulo, eläkkeet ja sosiaalietuudet ovat progressiivisesti verotettuja.
EK, Perheyritysten liitto ja Keskuskauppakamari ovat ahneita omien intressiryhmiensä etujen valvojia. Näitä tahoja nykyinen hallitus on kuullut verolinjauksissaan kun rikkaille on jaettu verohelpotuksia ja nollaveroja.
"Ne ovat jyränneet meitin täysin verotuksen suhteen" voivat pienituloiset sanoa, kun rikkaat ovat rikastuneet suunnattomasti ja köyhät on jätetty asunnottomiksi ja leipäjonoihin. "Kaverin onnistuminen ei ole minulta pois", on valtiovarainministeri Katainen todennut arvostelijoille. Ja niin Kataisen kaverit ovat onnistuneetkin ja tuloerot kasvaneet suunnattoman suuriksi.
Kun huomioon otetaan myös välillinen verotus, progression osuus vähenee entisestään. Päivittäisestä ruuasta, bussimatkoista, sähköstä, vedestä, bensasta ja ostoksista maksettavat arvonlisä-, polttoaine- ja sähköverot ovat kaikki tasaveroja, jotka eivät huomioi ihmisen tulotasoa.
Jos asiaa katsotaan julkisen talouden näkökulmasta, veroista ja maksuista enää alle kymmenesosa kerätään progressiivisena verona.
"Valtion tuloveroa jo pitkän aikaa koko ajan kevennetty. Se on pääsyy kehitykseen", sanoo vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas Helsingin kauppakorkeakoulusta. Samalla välillisiä tasaveroja on korotettu.
Lisäksi tasaverona perittävän pääomatuloveron osuus on kasvanut, muistuttaa tutkija Marja Riihelä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
Pääomatuloa saa omaisuudesta esimerkiksi korkoina, osinkoina tai vuokratuloina.
"Köyhät osallistuvat yhteisiin menoihin yhä suuremmalla osuudella tuloistaan ja lähestyvät rikkaiden veroastetta", suomentaa kehityksen kansantaloustieteen professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta.
"Ilmeisesti nyt on hyväksytty se, että tulontasauksesta luovutaan. Tai tehdään sitä vain tulonsiirtojen kautta. Ymmärtävätkö äänestäjät tämän", Jäntti kysyy.
Jäntti muistuttaa kansalaisten pääsääntöisesti olevan huolissaan eriarvoisuudesta.
Progressio tarkoittaa, että verot on suhteutettu ihmisen veronmaksukykyyn: mitä pienemmät ovat ihmisen tulot, sitä pienempi on myös veroprosentti. Puhtaasti progressiivinen on valtion tulovero, jota peritään palkasta, eläkkeistä ja sosiaalietuuksista. (HS 5.12.2010)
...
TV:n MOT-ohjelman mukaan Suomessa noin 40.000 euroa vuodessa hankkiva palkansaaja maksaa veroa saman veroprosentin mukaan kuin miljoonatuloinen, joka "verosuunnittelee" ansiotulonsa pääomatuloksi.
Suomen rikkaimman yläluokan (10 % väestöstä) varallisuusvero poistettiin ja päätettiin periä kaikilta suomalaisilta, myön pienituloisilta kiinteistöveron muodossa.
Vaikka varallisuusvero oli poistettu nykyinen sinivihreä hallitus otti hallitusohjelmaansa kohdan, jonka mukaan perheyritysten perintövero poistetaan kokonaan. Pelkästään perheyritysten perintöveron nollaaminen ei onnistunut kuitenkaan perustuslain vastaisena. Matti Vanhanen, entinen pääministeri valittiin kuitenkin Perheyritysten liiton uudeksi toimitusjohtajaksi, joten hän jatkanee nykyisessä työssään pääministerinä aloittamaansa perheyritysten perintöveron poistoa?
Suomessa listaamattomien yritysten osingoista ei tarvitse maksaa veroa lainkaan, mikä ei ole mahdollista missään muussa OECD-maassa.
Työnantajien kela-maksut on poistettu kokonaan, mikä aiheutti laman aikana miljardin euron (1000 miljoonaa euroa) loven sosiaaliturvaan. Nyt tätä miljardia paikataan lisäämällä ympäristöveroja ja välillisiä veroja kuluttajille.
Lisäksi työnantajien keskusliitto (Elinkeinoelän keskusliitto EK) vaatii yhteisöveron alentamista Irlannin mallin mukaisesti. Viime laman aikana Suomessa alennettiin yhteisöveroa ja eriytettiin pääomatulon verotus muusta ansiotuloverotuksesta siten, että pääomatuloista peritään 28 %:n tasavero, palkkatulo, eläkkeet ja sosiaalietuudet ovat progressiivisesti verotettuja.
EK, Perheyritysten liitto ja Keskuskauppakamari ovat ahneita omien intressiryhmiensä etujen valvojia. Näitä tahoja nykyinen hallitus on kuullut verolinjauksissaan kun rikkaille on jaettu verohelpotuksia ja nollaveroja.
"Ne ovat jyränneet meitin täysin verotuksen suhteen" voivat pienituloiset sanoa, kun rikkaat ovat rikastuneet suunnattomasti ja köyhät on jätetty asunnottomiksi ja leipäjonoihin. "Kaverin onnistuminen ei ole minulta pois", on valtiovarainministeri Katainen todennut arvostelijoille. Ja niin Kataisen kaverit ovat onnistuneetkin ja tuloerot kasvaneet suunnattoman suuriksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.