Entä jos Helsingin ilmapuollustus ei olisi kestänyt ja se olisi vaurioitunut yhtä pahoin kuin Tallinna? Miten tämä olisi vaikuttanut esimerkiksi moraaliin? Olisiko hallitus suostunut ehdottomaan antautumiseen?
Jos Helsingin ilmapuollustus?
puuseppiä siwa
8164
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Asia olisi todennäköisesti riipunut Mannerheimin kannasta. Jos Marsalka olisi Helsingin rauniopommitusten jälkeen pitänyt antautumista parempana vaihtoehtona, kuin sodan jatkamista, niin silloin puna-armeijan unelma olisi toteutunut. Kenties olisi suostuttu maaliskuussa saatuihin ehtoihin.
Voiteneen sanoa myös, että Helsingin kestäminen piti taistelutahtoa omalta osaltaan yllä rintamalla. Varmaankaan ei olisi ollut rohkaisevaa jatkaa taistelua tilanteessa, jossa pääkaupunki olisi ollut raunio.
Tässä tarkoitan nimenomaan näitä kaukopommituslentäjiä. Britit ja jenkit menivät ilmatorjunnan läpi, venäläiset pelästyivät it-tulta ja pudottivat pommit ennen Helsinkiä ja lensivät karkuun.
Uskomatonta että selvisivat kolme kertaa rangaistuksetta. SMERSH olisi pitänyt laittaa asiaa tutkimaan. Eiköhän ensimmäisen fiaskon jälkeen tehdyt puhdistukset pelkurien joukossa olisi nostaneet taistelumoraalia!
Kyllä Stalinilla teki varmaan mieli Novikov ja Golovanov tappaa mutta ei ilmeisesti propagandasyistä voinnut.
Novikov munasi jo talvisodassa. On todella ihme että noin epäpätevää henkilöä ei tapettu vuoden 1941 puhdistuksissa. Hänen syytäänhän Neuvostoliiton ilmavoimien suuret tappio pääosin olivat. Tappiot tasottuivat todellisuudessa sitten kun Luftwaffe alkoi kärsiä poltto-aine pulasta ja lentokonetuotanto ei toiminut raaka-aine pulan takia.
Lisäksi brittejä ei pystytty enää torjumaan mistä vuoden 1943 Hampurin pommitus osoituksena. Ei ne tappiot siksi tasoittuneet että Novikov olisi ottanut käyttöön parempia koneita tai uusia taktiikkoja. Hampurin pommituksiin asti Luftwaffe dominoi Itärintamalla mistä tappoluvut ovat osoituksena.
No, onnistuessaan pommitukset olisivat vain aikaistaneet Helsingin vanhan rakennuskannan tuhoa; vaïkka Helsinki selvisi suhteellisen vähällä, ei säilyneitä rakennuksia arkailtu purkaa myöhemmin. Ajankohtaan sopiva esimerkki on Heinolan talo, missä Suomi julistettiin itsenäiseksi 6.12.1917. Se revittiin maahan tunteilematta 60-luvulla.
Moraalisesti pommitukset tuskin olisivat vaikutaneet paljoakaan. Sami Kosken, Mika Rissasen ja Juha Tahvanaisen kirjoittamassa "Hävityksen Historiaa"-kirjassa pohditaan pommitusten vaikutusta saksalaisten moraaliin seuraavasti:"Saksalaisten kaupunkeihin pudotettiin toisen maailmansodan aikana 1,35 miljoonaa tonnia palo- jaräjähdyspommeja. Jos he tästä syystä kävivät sotaa silmiinpistävän innottomasti, osaa tuskin edes kuvitella, mihin he olisivat pystyneet ilman kaupunkiensa pommituksia."
Paskat se mitään moraalia mursi. Päinvastoin sai taistelemaan kovemmin. Aivan kuten britit kun Göring uhosi että tehdäänpä Englannin kaupungeista asuinkelvottomia. Ainut missä ilmapommitukset vaikuttivat selvästi oli Puola, Alankomaat ja Ranska.
Lisäksi voidaan myös sanoa että Luftwaffen pommitukset kyllä heikensivät norjalaisten vastarintaa. Mutta ei se balttien, suomalaisten ja saksalaisten kohdalla toiminut. Katkeruus oli suunnaton. Eikä myöskään japanilaisten kohdalla. Ei ne ydinpommia pelännyt vaan sitä että Keisarillinen perhe vahingoittuu jos Truman jatkaa pommien pudottamista.
Hei haloo, rivien välistä saa lukea. Tuo "Hävityksen Historia"-sitaattihan on selvästi ivallinen. Sen tarkoituksena on nimenomaan osoittaa että pommitukset eivät vähentäneet sotaintoa.
puuseppiä arkkujen tekoon