21:10 Tali-Ihantala 1944 sunnuntai 5.12 ykkösellä.
Pohjolan historian suurin taistelu ja torjuntavoiton ihme viiden lyhyen, tositapahtumia tarkkaan seuraavan tarinan kautta. O: Åke Lindman, Sakari Kirjavainen. T: Åke Lindman Film-Production/2007. Osittain Mv.
Pohjolan historian suurin taistelu ja torjuntavoiton ihme viiden lyhyen, tositapahtumia tarkkaan seuraavan tarinan kautta. O: Åke Lindman, Sakari Kirjavainen. T: Åke Lindman Film-Production/2007. Osittain Mv.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Aiheesta lisää:
http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/05/11/taavetti-heikkinen-rintaman-poliisi-valvontaupseerin-paivakirja-1941-1944
Erkki Ahon blokista: Missä on veljesi?
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=480
Viime sotien tappioiden kohdentumisesta on tullut suosittu aihe lehdissä.
Tänään (15.2.2005.) Hesarissa otsikoidaan "Lapin lääni kärsi sotien suurimman miestappion".
Lehdessä esitellään sotahistorian harrastaja outokumpulainen Taito Kosonen.
Hänellä on vekkuli peruste pakkoruotsille: "Sotahommissa olisi hyvä, jos osaisi ruotsia. Ruotsinkielisellä rannikolla (tappio) prosenttiluvut ovat selvästi pienempiä."
Mitäpä se professori Åke Lindman sanoikaan Ilta-Sanomissa 12.10.2004: "Olen jotenkin pettynyt siihen, etteivät ihmiset lähde katsomaan ruotsinkielistä sotaelokuvaa. Ruotsinkieli on myrkkyä monille. Jos kukaan ei mene katsomaan elokuvaa, niin ei näitä ole järkeä tehdä. Olisimme toivoneet, että Etulinjan edessä olisi menestynyt paremmin. Lindman manailee."
Suomenruotsalaisten käyttäytyminen sotien aikana ja niiden jälkeen elää syvällä suomalaisten kollektiivisessa muistissa. Ja se kuva ei todellakaan ole kaunis! :-(
ööh. En valitettavasti kyennyt erottamaan elokuvasta juonta alkuunkaan. Kävin sen muuten aikoinaan teatterissa katsomassa, mutta jo silloin törmäsin samaan ongelmaan. Nyt olen nähnyt saman rainan jo kahteen kertaan eikä juonta vain tunnu löytyvän. Lyhyt yhteenveto elokuvasta on että ukot meni tappelemaan ja se juoni oli sitten siinä???
Kenraalin kuolemasta oli tehty aivan eri tarina ajassa ja paikassa, kuin mitä todellisuudessa elokuussa 1944 tapahtui.
koko elokuva yhtä ja samaa kaahottamista, hyvin suppea näytös, taistelukohtauksiin oli paneuduttu mutta siihen se sitten jäikin. Huonoin sotaelokuva mitä suomessa on tehty.
Panssaridivisoonan toimintaa, mutta hypähteli sitten ruotsinkieliseen JR 13:een ja lopuksi 6. D:aan. "Juonen" seuraaminen vaatii hyvät sotahistorian tiedot, koska mm. henkilöiden nimet tulivat aika kehnosti esiin. Ja Vihma kaatui kuukautta liian aikaisin.
Suurtaistelun tunnun luomiseen ei juuri ollut resursseja. Henkilöhahmot olivat korkeintaan pinnallisia.
Eipä henkilökuva muutenkaan vastannut todellisuutta. Elokuvasta puuttui ikäänkuin sattumoisin ne muutaman suomalaisen sotilaan surmaamiset, jotka Vihma määräsi ja joilla hän uhkaili. Kukaan pst-korpraali ei myöskään ikinä saanut kyytiä ruokailuun tältä herra kenraalilta. Käsittämätöntä jälkikäteistä kuvien kiillotusta elokuva oli ainakin tältä osin. Ikäviä virheitä muuten näyttävässä kokonaisuudessa.
Kyllä Vihman autolla haettiin ammuksia etulinjaan.
Jos nyt ihan oikein muistan, niin panssarinyrkkien paristoista oli kyse. Nyrkkejä oli tuotu etulinjaan, mutta laukaisuun tarvittavat paristot oli unohdettu pois matkasta. Vihman tullessa tarkastamaan oliko kaikki kunnossa, tuo asia huomattiin. Hirmuisen kiroilun saattamana autonkuljettaja pantiin paristoja noutamaan Vihman autolla ja näin siis haettiin puuttuvat paristot. Panssarinytkithän toimi sähkölaukaisulla. Tälläisen jutun olen lukenut eräästä kirjasta, ja en nyt tähän hätään muista mikä se oli.
http://www.pkymasehist.fi/panzerfaust.html
http://www.pkymasehist.fi/panzerschreck.html
http://www.pkymasehist.fi/jasenlehti.html
teiltä kysyisin että olisitteko henkisestä valmiita katsomaan elokuvaa jossa realistisesti kuvattaisiin taistelukenttää johon suomalainen tykistö ampui 6 hehtaarin alueelle minuutissa 2000 kranaattia ja samanaikaisesti taivaalta pudotettiin 50 000 kiloa pommeja?
pystyisi maksamaan moisen näytöksen. Nythän elokuvassa kuvattiin lähinnä metsässä käytäviä kahakoita. Enemmän olisi voinut käyttää autenttisia filmejä. Kyllä niitä on.
Tosin jo pikainen päässälasku osoittaa ettei tuo ole mahdollista, olisi pitänyt olla ainakin 500 kranaatinheitintä ja enemmän lentokoneita kuin koko Suomella oli.
Realistinen maksimi taitaa olla joitakin satoja kranaatteja sekä parinkymmenen stukan pommit. Kirjallisuudesta katsoin että käyttivät 250-kiloisia joten kokonaismäärä on enemmänkin 5000 kiloa, siis jos aivan kaikki stukat olisivat olleet pommittamassa yhtä aikaa.
Huonous oli siinä, että jos veisit jonkun ulkomaalaisen katsomaan tuota, niin sen olisi mahdotonta seurata tapahtumien kulkua, koska tuskin sille olisi koulussa opetettu mitään Suomen sotavuosista, tai kuka on Mannerheim joka siellä joukossa vilahti.
Mitä minä elokuvasta ymmärsin, niin sen päällimmäinen tarkoitus mitä ilmeisimmin oli ylistää suomalaisten muka ylivoimaista taistelutaitoa neuvostoliittolaisiin nähden. Historia kuitenkin valottaa tappioiden olleen lähes yhtäsuuret puolin toisin.
"Historia kuitenkin valottaa tappioiden olleen lähes yhtäsuuret puolin toisin."
Kyllä puna-armeijan tappiot olivat moninkertaiset. Suomalaisilla ei ollut edes kalustoa niin paljon kuin puna-armeija menetti yksittäisissä taisteluissa.
Suurethan suomalaistenkin miestappiot olivat ja menihän sekä aseita että muuta materiaalia suuret määrät. Saksan apu oli korvaamaton.
Talvisodassa meni 20.000 suomalaista, koko sodissa 80.000.
Venäläisiä meni yhteensä ehkä puoli miljoonaa.
Panssareissa ja lentokoneissa luvut ovat vielä isommat, venäläisiä lentokoneita meni 22 jokaista suomalaista lentokonetta kohti. Tietenkin asiaa auttoi se, ettei ihan reilusti taisteltu. Hävittäjät lähtivät jo ilmatorjunnan vaurioittamien koneitten perään.
Ehkei siinä ollut kyse talvisodasta, vaan ihan yksittäisestä taistelusta jatkosodassa.
; )
kyllä siinä juoni oli. Jos olisit lukenut päivämäärät ja tekstin niiden alla juoni olisi auennut. Taisit odottaa jo aikanaan jotain Rukajärven tyyppistä romanttista "sotaelokuvaa"?? Eiköhän tuo ollut periaatteessa "kuvitettu" jatkosodan historia jossa tapahtumat oliva "dramatisoitu" nyky dokumenttien tapaan. Toivottavasti herätti senverta kiinnostusta että tekisi lukea jotain asiaan liittyvää. En tosin nähnyt kun lopun mitta ihan hyvin tehty pätkä.
Päässälaskutaitosi on kateissa. Patteristo ampui minuutissa tuolloin, kuin nyttemminkin, karkeasti noin 100 kranaattia, tietysti kaliperista ja tykkimallista vähän riippuen. Tärkeimpiin sulkumaaleihin saatiin noin 20 (olisiko tarkka ollut 22 vai 23?) patteriston tuli yhtäaikaisesti. Mitä tulee pommikoneisiin, taisi Blenheim, Ju 88 ja Dornier kuitenkin ottaa pari tonnia pommeja per kone, saksalaisten Stukat ja FW:t siihen pääle, kyllä tuo 50 tonnia on aika lailla lähellä.
Hoiti puhelinkeskusta kun kaikkialta huudettiin hätää ja tiesi miten lähellä ja ympärilla ne paikat olivat. Evakuoitiin aamulla.
Tali-Ihantala taisi olla erittäin paha neukuille, kivinen maasto ja osasto Kuhlmey teki parhaansa, aikaa kaivautumiseen ei ollut.
Kyllähän minä tiedän että siellä oli täysi kaaos kun tykit, kranaatinheittimet ja ehkä lentokoneetkin ampuivat samoja maaleja.
Taitaapi stukakin pystyä nostamaan jonkin 1700 kiloa, en ihan usko että pystyy syöksystä nousemaan jos on edes puolet mukana.
Yhäkin epäilen tätä 50.000 kiloa minuutissa, päivävauhdilla se tekisi 1.440.000 kiloa räjähteitä. Kaipa siihen tarvittaisiin tuhansia hevosia edes saamaan ne rintamalle.
esim muurmannin radalle pysytytä tekeen tai haluta. semmoset ois halpoja kohtauksia ja paljo jännempää ku tuollane asemaosta
ole merkitystä kun oikaistaan syöksystä, silloinhan pommit on jo pudotettu. Tyypillinen pommikuorma tuonajan Ju 87 oli tuhannen kilon kieppeillä, esim 1 x 500 kg ja 4 x 100kg.
>>Kukaan pst-korpraali ei myöskään ikinä saanut kyytiä ruokailuun tältä herra kenraalilta.
Kapteeni Hetemäki palveli JR 50:ssä, hän ampui pistoolillaan vihulaisen kuten elokuvakin kertoi ja pelasti konepistoolinsa tyhjäksi suolanneen Hynnisen hengen. Metsästä astui rauhallisesti esiin Parabellum kädessään kapteeni, joka esittäytyi: Päiviö Hetemäki. Eteneminen jatkui. Mutta sitä ei elokuvassa näytetty kun kapteeni Hetemäki ja majuri Väänänen menivät venäläisten puolelle 4.8-44 selvittämään miksi naapuri ei ollut lopettanut sotimista. Minkäänlaista käskyä rauhasta ei venäläiset olleet saaneet. Rauhantunnustelijat vangittiin ja kuljetettiin Viipuriin Markkovillan entiseen taistelukouluun kuulusteltavaksi. Iltapäivällä asioiden selvittyä heidät kuljetettiin takaisin JR 50:n linjoille.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Päiviö_Hetemäki
Erittäin hyvä kuvaus Talin ja Ihantalan taisteluista ja mm. kapteeni Hetemäestä on Joppe Karhusen kirjassa Kärkimiehet, Otava, 1970.
Tuossa kirjassa on silloisen JP3:n komentajan majuri Hynnisen haastattelu ja hänen kirjoittama omakohtainen taistelukertomus (muistaakseni vuodelta 1946) Talin ja Ihantalan taisteluista.
Hän kertoo kuinka kapteeni Hetemäki pelasti hänen henkensä ampuen pistoolillaan venäläissotilaan kun Hynnisen aseesta oli panokset loppuneet ja vihollinen oli yllättäin suoraan hänen edessään.
Tämä kertomus tai tapahtuma on yllättäin jätetty pois Jukka Koiviston kirjoittamasta Päiviö Hetemäen elämänkerrasta, "Päiviö hetemäki. Sovinnontekijä." ,vuodelta 2006.
Kirjassa kerrotaan muuten melko tarkkaan hänen vaiheensa sodassa ja 1944 taisteluista Kannaksella.
Päiviö Hetemäki haavoittui Lapin sodassa ja pataljoonankomentajana häntä seurasi myöskin reservin upseeri, joka haavoittui hänkin hetimiten. Taisipa vielä kuolla vammoihinsa myöhemmin.
▶▶kapteeni Hetemäki ja majuri Väänänen menivät venäläisten puolelle 4.8-44 selvittämään miksi naapuri ei ollut lopettanut sotimista. ◀◀
Pitää olla 4.9.1944. Aikoinaan on lipsahtanut väärä kuukausi.
mistä noita lekoja on saatu , lennokkejako?
miks noita keskityksii näytettii vanhoilta TK kuvaajien leikkeitä hyppyheikejä sun muita.
joo ja naapurin vaunut ei onneks osunu yhtään meittii.
ei tosi jänniä kohtauksia ollestkkaa
ni ja oliko ruottalaiset olennainen osa tuota tali ihantalaa
Wind ei näistä paskaläjöistä tykännyt. Windillä oli hyvin yksinäistä kun ei "pilviveikkojen" kokoontumis tilaisuuksissa paljoa hurreja näkynyt. Joltain kuulin että Rudorffer ja Thyben siellä kerran kävivät.
Lindmanilla mitään asiaa mennä Mucheniin kuvaamaan ja häpäistä veteraanien nimeä. Veikkaanpa että kun ottivat yhteyttä Rudorfferiin niin ei halunnut hurripropagandan kanssa olla missään tekemisissä.
On ne aika epeleitä nuo pilviveikot saatana!
Ihan susipaska elokuva. Elämäni pisimmät kaksi tuntia. Olen nähkääs tuosta esitys päivästä, tähän päivään saakka sitä digiboxilta yrittänyt tipoittain katsoa, ja tiukkaa tekee ;) Siis en tosiaan en ole koskaan yhtä paskanjäykkää elokuvaa nähnyt. Näyttelijäsuorituksista on turha puhua, koska vuorosanat esitetään monotoonisesta "stt:n uutisina". Ei todellakaan haittais, jos oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun kyseinen pökäle telkkarissa näytettiin. Leffalipusta, tai DVD:stä olisin vaatinut rahat takaisin!
Nimimerkki Stroganov tuolla näköjään kyseli, että olisimmeko henkisesti valmiita katsomaan elokuvaa jossa realistisesti kuvattaisiin taistelukenttää :) Ja siksipä suosittelenkin Stroganoville katsottavaksi Tule ja katson (| Иди и смотри). Siinäpä sellainen pala purtavaksi, joka oikeasti koettelee ihmisen psyykettä.
ollut Wind. Köyliöstä suku oli alunperin ja ihan suomalainen ja suomenkielinen. Tupl- W tuli tammisaaressa.