http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/12/euron_arvo_laski_euroalueen_ministerien_kokoustaessa_2198277.html
Yhdysvaltain dollari on aliarvostettu suhteessa Euroon vain siitä syystä, että Kiinan valuutta on keinotekoisesti "sidottu" keinotekoiseen vaihteluväliin suhteessa dollariin.
Kun Kiinan valuutta muuttuu aidosti vapaastivaihdettavaksi, eli sen arvo määräytyy Kiinan todellisen taloudellisen tilanteen mukaan, vakauttaa tämä kansainvälisiä valuuttamarkkinoita ja palauttaa euron ja dollarin suhteen suurinpiirtein 1:1 - 10% tasolle.
Euron arvo ei putoa 60%, mutta täytyy muistaa että euro/dollari suhde on kääntynyt päinvaistaiseksi, siitä mitä se oli euron alkutaipaleella.
Euron arvo on vahvistunut tästä arvosta noin 50%...
Yhdysvallat kamppailee erittäin suuren vientialijäämän, velkataakan ja rakenteellisen muutoksen kourissa. Ainoana länsimaana Yhdysvalloilta puuttuu yleinen terveydenhuolto.
Eurooppa taas kamppailee jäsenmaidensa budjettialijäämien ja valtiovelkojen kanssa. USA:ssa osavaltion tai liittovaltio yksinkertaisesti sulkee virastot ja lomauttaa työntekijät kun budjetti loppuu ja piste. Ei Kreikan kaltainen finassiongelma ole mitenkään outo ilmiö. Yhdysvalloissa Kalifornia olisi yksinään maailman 10. suurin talous ja senkin velanotto alkaa olla kestämättömässä tilanteessa.
Kiinan valuutta on tällä hetkellä aliarvostettu 30-50%, mikä antaa kiinalle kilpailuetua. Tämän tien Kiina on kuitenkin kulkenut loppuun, koska kiinalaiset työntekijät ovat alkaneet vaatia korkeampia palkkoja elinkustannusten noustessa. Kiina on siis aliarvostetulla valuutalla sahannut omaa oksaansa, koska kiinan oma tuotanto myydään mieluummin ulkomaille valuuttatulojen toivossa kun kotimaan markkinoille.
Kansainväliset talousosaajat ovat jo pitkään vaatineet Kiinaa järjestämään kotimaan kysyntänsä muiden suurien kansantalouksien tavoin. Kiinalaisille juanista on tulossa samanlainen kuin ruplasta neuvostoliitossa.
Neuvostoliitossa ruplia kertyi paljon tilille, mutta niillä ei käytännössä voinut ostaa mitään, kun kaikki oli säännösteltyä. Kun rupla vapautui, säästöt käytännössä muuttuivat arvottomaksi hintasäännösteltyjen hintojen alkaessa nousta erittäin nopeasti.
Yhdysvaltain dollari on aliarvostettu suhteessa Euroon vain siitä syystä, että Kiinan valuutta on keinotekoisesti "sidottu" keinotekoiseen vaihteluväliin suhteessa dollariin.
Kun Kiinan valuutta muuttuu aidosti vapaastivaihdettavaksi, eli sen arvo määräytyy Kiinan todellisen taloudellisen tilanteen mukaan, vakauttaa tämä kansainvälisiä valuuttamarkkinoita ja palauttaa euron ja dollarin suhteen suurinpiirtein 1:1 - 10% tasolle.
Euron arvo ei putoa 60%, mutta täytyy muistaa että euro/dollari suhde on kääntynyt päinvaistaiseksi, siitä mitä se oli euron alkutaipaleella.
Euron arvo on vahvistunut tästä arvosta noin 50%...
Yhdysvallat kamppailee erittäin suuren vientialijäämän, velkataakan ja rakenteellisen muutoksen kourissa. Ainoana länsimaana Yhdysvalloilta puuttuu yleinen terveydenhuolto.
Eurooppa taas kamppailee jäsenmaidensa budjettialijäämien ja valtiovelkojen kanssa. USA:ssa osavaltion tai liittovaltio yksinkertaisesti sulkee virastot ja lomauttaa työntekijät kun budjetti loppuu ja piste. Ei Kreikan kaltainen finassiongelma ole mitenkään outo ilmiö. Yhdysvalloissa Kalifornia olisi yksinään maailman 10. suurin talous ja senkin velanotto alkaa olla kestämättömässä tilanteessa.
Kiinan valuutta on tällä hetkellä aliarvostettu 30-50%, mikä antaa kiinalle kilpailuetua. Tämän tien Kiina on kuitenkin kulkenut loppuun, koska kiinalaiset työntekijät ovat alkaneet vaatia korkeampia palkkoja elinkustannusten noustessa. Kiina on siis aliarvostetulla valuutalla sahannut omaa oksaansa, koska kiinan oma tuotanto myydään mieluummin ulkomaille valuuttatulojen toivossa kun kotimaan markkinoille.
Kansainväliset talousosaajat ovat jo pitkään vaatineet Kiinaa järjestämään kotimaan kysyntänsä muiden suurien kansantalouksien tavoin. Kiinalaisille juanista on tulossa samanlainen kuin ruplasta neuvostoliitossa.
Neuvostoliitossa ruplia kertyi paljon tilille, mutta niillä ei käytännössä voinut ostaa mitään, kun kaikki oli säännösteltyä. Kun rupla vapautui, säästöt käytännössä muuttuivat arvottomaksi hintasäännösteltyjen hintojen alkaessa nousta erittäin nopeasti.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kiinassa sama ilmiö tapahtuu niin, että palkat eivät nouse, mutta elintarvikkeiden hinnat seuraavat maailmanmarkkinahintoja. Tämän seurauksena kuukausipalkka ei riitä välttämättömiin menoihin.
Luulen että kun syyllistä haetaan, niin se on tietenkin maatalouspolitiikka.
Maailmamarkkinahinnoilla esimerkiksi kehittyneiden maiden kannattaa mieluummin tehdä elintarvikkeista biopolttoainetta, kun myydä niitä tuettuun hintaan maailmanmarkkinoille. Ja tämä vain siksi, että WTO säännöt pyrkivät kilpailua vääristävien tukien karsimiseen.
Maailmanhistoriassa elintarvikkeiden riittävyys on ollut luonnonolosuhteiden armoilla eikä luonnon kiertokulku noudata taloussuhdanteita, vaan taloussuhdanteet joutuvat noudattamaan luonnon kiertokulkua.
Kun yksi maailman suurimmista talouksista käy kauppasotaa muuta maailmaa vastaan pitämällä keinotekoisesti valuuttansa alhaalla, on vain ajan kysymys milloin keinotekoinen rakennelma ratkeaa. Kiinan valtio on maailman kaikkien muiden talouksien lainojen luotottaja. Kiinassa taas suuret valtionyhtiöt ovat olleet pohjattomia kaivoja pankkiluototukselle yhteiskuntarauhan takaamiseksi. Kun ja jos Kiinan valuutta nousee oikealle tasolle, Kiinalle tulee kaksi ongelmaa. Kiina saa ulkomailta vähemmän omaa valuuttaa takaisin, kuin on alunperin joutunut sijoittamaan antaessaan ulkomaille lainoja. Toiseksi Kiinan valtionyhtiöiden yms lainataakka valuutassa vähenee, kun oma valuutta vahvistuu. Toisaalta Kiinan vienti vaikeutuu, kun oma valuutta vahvistuu. Mutta jos Kiinan palkkakulut ovat edelleen murto-osa muiden kehittyneiden maiden palkkakuluista, Kiinan kilpailukyky heikkenee jonkin verran mutta pysyy edelleenkin edullisena kiinalaisille tuotteille useita kymmeniä prosentteja.
Muu maailma sallii Kiinan harjoittaa tälläistä valuuttapolitiikkaa ja hyötyä Afrikasta kyseenalaisella tavalla, mutta vain niin kauan kuin Kiinan markkinat ovat avoinna muille toimijoille. Kiina voi kotimaassaan käyttää brutaaleja menetelmiä sisäisen järjestyksen pidossa, joista Venäjä on joutunut luopumaan. Venäjää ja Kiinaa erottaa eniten ilmasto. Kiinassa selviytymisen raja on huomattavasti matalammalla kuin Venäjällä. Venäjällä jäätyy talvella, kun Kiinassa voi vielä kärvistellä kylmän vuodenajan.
Venäjällä siirtyminen täydellisestä kontrollista täydelliseen markkinatalouteen tapahtui yhdessä yössä. Kiinassa tätä siirtymää on tapahtunut 60-luvulta lähtien. Ehkä suurin puuttuva tekijä on toisinajattelu. Venäjällä ajattelun vapautta rajoittaa taloudelliset tosiasiat. Kiinassa näiden lisäksi valtiolla on vielä toistaiseksi pakkokeinonsa käytössä. Muutamia kiinalaisia voidaan uudelleenkouluttaa, mutta uusia sukupolvia uusine ajatuksineen ei voida loputtomiin sulkea virtuaaliseen maailmaan. Kun koulutetut kiinalaiset tulevat ulkomailta kotimaahansa, he tuovat mukanaan uuden ajattelemallin maailman menosta. Hallintomalli ja valuuttakurssi taipuvat vapaaseen muodostukseen
ja riisin ero