Torbjörn Kevin, Turun Åbo Underrättelserin oma kennethmyntti kirjoittaa 4.12.
Hyökkäykset
"Ensin ulkoinen hyökkäys.TV2:n ruotsi-ilta oli odotusten mukainen, muu olisikin ihmetyttänyt. Edellytykset aidolle dialogille ovat tunnesyistä rajoittuneet.
Voimme noudattaa Jan-Erik Andelinin kehoitusta (Östra Nyland 2.12.2010) että "esitetään kuollutta" ja annetaan enemmistön itse keskustella keskenään puhki huonot ehdotuksensa. Se voi olla tuottoisampaa kuin itsepäinen ja kärjistetty taistelu, jossa metodina on niiden perusteiden kertaaminen, joilla perustelemme pakollista ruotsia. Voimme jatkaa argumentointia perustuslain termein, oikeuksista, ruotsinkielisestä palvelusta ja pohjoismaisesta ulottuvuudesta.
Mutta esittäkäämme samalla kysymys itsellemme: Hyväksyisimmekö itse esittämämme argumentit?
Suomi on maa, jossa ruotsi on yksi kahdesta perustuslaissa olevasta kielestä. Mutta siitä ei seuraa, että ruotsin tulisi olla pakollinen peruskoulussa - senhän todistaa "parhaiten" se, että pakkoruotsi tuli peruskouluun kauan perustuslain jälkeen, n.40 vuotta sitten.
Pakollisuuden tulevaisuus ratkaistaan sillä, missä määrin suuret puolueet jaksavat seistä vulgäärin kielikeskustelun aaltoja vastaan. SDP on selkein, se on ruotsin puolella, Keskusta on perinteisesti niljakas ja Kokoomuksen mielipide voi vaihtua yhdessä yössä.
Suomenruotsalaisten oikeus palveluun on toimii, missä sille on autonomiaa, eli oma päiväkoti, koulu, mutta terveydenhuollossa pragmaattisuus sanelee, ei ole siinä katkeamatonta palveluketjua.
Voimme sanoa täydellä syyllä, että enemmistöllä ei ole kykyä eläytyä vähemmistön perspektiiviin. Sellainen ei kuulu enemmistön tunnepalettiin.
Mutta jos ajattelemme heidän kannaltaan. Miten oikeastaan voi perustella suomenkielisen Suomen oppilaille, että ruotsia pitää lukea, koska ruotsinkielisillä on perusoikeuksia ?Niinhän me perustelemme.
Mutta Suomi on muuttunut. On syntynyt uusi henkinen käsitys vapaudesta ilman vastuuta. Kun pysähtyneisyyden vuodet vallitsivat, oli valtakoneisto jäykkä, eikä asioita kyseenalaistettu päivittäisessä keskustelussa.
Hyvä vai huono, mutta se on toisarvoista. Siellä missä suttaajien (snuttarna) sosiaalinen media muuttuu voiteluaineeksi jonkinlaiselle uudelle hybrikselle, menettää nykyaika kontaktinsa historiaansa
Missä nykyään on pohjosimaisuuden suuntautuneisyuus? Eu:hun kuuluminen rakensi sillan ohi Pohjolan Kaksinapainen maailma, jossa meidän pohjosimaiset kontaktimme olivat elämänlanka Neuvostoliiton painamalle kansakunnalle, -sitä ei enää ole.
Meilläon yksinkertaisesti pinenmpiä ja vähemmän perusteluja- jos olemme rehellsiä ja tarkastelemme itseämme toisen osapuolen kannalta.
Keskustelun jatkaminen lisää tunnetta lähestyvästä tappiosta. Ehkä on parempi esittää kuollutta. Ainakin silloin kun on kyse kielestä oikeutena saada palvelua.
Sisäinen hyökköys sitten.Äidinkieli on spontaanisuutta, iloa, mutta myäs velvollisuus.
Bo Lönnqvist, professori emeritus etnologiassa, iloinen keskustelija, kuvaa Läraren-lehdess- 2.12.2010, että me ruotsinkieliset melkein maanisesti ajamme ja puolustamme ruotsin kieltä suomenkielisille, samaan aikaan kun ruotsi äidinkielenämme hajoaa ja menee sisäisesti rikki.
Olemme tottuneet ajattelemaan että "ruotsin alasajo" tarkoittaa ruotsinkielistä palvelua ylläpitävien ruotsinkielisten rakenteiden alasajoa. Lönnqvistin mukaan me sen sijaan ajamme ruotsin alas äidinkielenämme, siis me, eivät suomenkieliset.
Lönnqvistin mukaan ruotsinkielisistä lukioista Åbo Akademiin ja Helsingin yliopistoon tulleilla on ongelmia ilmaista itseään luonnollisella, vapaalla ruotsilla, puheessä ja kirjoittamisessa, he ovat valovuosien päässä vivahteikkaasta,rikkaasta sanavarastosta ja innovatiivisesta kielestä.
Ei osata eri tyylilajeja, ja spontaani puhekieli on toinen säälimätön mittari.,radiossakin käytetään köyhää,käännettyäruotsia. esim.onnettomuuksien kuvaamisessa.
On kuin meitä ruotsinkielisiä kohtaisi lisääntyvä hätä, puutteellinen kielellinen itseluottamus, joka lopulta tappaa ilon ilmaista itseään.
Suomi on kaksikielinen maa myös sen jälkeen, kun pakkoruotsi eräänä päivänä poistetaan
...
Ruotsinkielinen tulevaisuus voi olla uhattuna poliittishallinnollisella tasolla, jossa painoarvomme on pieni ja tähän asti toistamiemme perustelujen toistamisellavoi olla enemmän heikentävä kuin vahvistava funktio.
Ruotsinkielisen spontaanin iloa ei meiltä kuitenkaan voi ottaa pois. Sitä levittäkäämme kielikylpyjen muodossa suomenkielisillekin, niille, jotka vastaanottavat sen."
Osta ruotisa,se on tehtävä,josta emme voiluistaa hyväksymällä heikoenkyneen ruotisntaidon.
Siinäolkoon meidän tehtävämme, samllakun esitämme kuollutta menossa olevassa keilikeskustelussa." Se där ett uppdrag medan vi spelar döda i dagsdebatten."
Hyökkäykset
"Ensin ulkoinen hyökkäys.TV2:n ruotsi-ilta oli odotusten mukainen, muu olisikin ihmetyttänyt. Edellytykset aidolle dialogille ovat tunnesyistä rajoittuneet.
Voimme noudattaa Jan-Erik Andelinin kehoitusta (Östra Nyland 2.12.2010) että "esitetään kuollutta" ja annetaan enemmistön itse keskustella keskenään puhki huonot ehdotuksensa. Se voi olla tuottoisampaa kuin itsepäinen ja kärjistetty taistelu, jossa metodina on niiden perusteiden kertaaminen, joilla perustelemme pakollista ruotsia. Voimme jatkaa argumentointia perustuslain termein, oikeuksista, ruotsinkielisestä palvelusta ja pohjoismaisesta ulottuvuudesta.
Mutta esittäkäämme samalla kysymys itsellemme: Hyväksyisimmekö itse esittämämme argumentit?
Suomi on maa, jossa ruotsi on yksi kahdesta perustuslaissa olevasta kielestä. Mutta siitä ei seuraa, että ruotsin tulisi olla pakollinen peruskoulussa - senhän todistaa "parhaiten" se, että pakkoruotsi tuli peruskouluun kauan perustuslain jälkeen, n.40 vuotta sitten.
Pakollisuuden tulevaisuus ratkaistaan sillä, missä määrin suuret puolueet jaksavat seistä vulgäärin kielikeskustelun aaltoja vastaan. SDP on selkein, se on ruotsin puolella, Keskusta on perinteisesti niljakas ja Kokoomuksen mielipide voi vaihtua yhdessä yössä.
Suomenruotsalaisten oikeus palveluun on toimii, missä sille on autonomiaa, eli oma päiväkoti, koulu, mutta terveydenhuollossa pragmaattisuus sanelee, ei ole siinä katkeamatonta palveluketjua.
Voimme sanoa täydellä syyllä, että enemmistöllä ei ole kykyä eläytyä vähemmistön perspektiiviin. Sellainen ei kuulu enemmistön tunnepalettiin.
Mutta jos ajattelemme heidän kannaltaan. Miten oikeastaan voi perustella suomenkielisen Suomen oppilaille, että ruotsia pitää lukea, koska ruotsinkielisillä on perusoikeuksia ?Niinhän me perustelemme.
Mutta Suomi on muuttunut. On syntynyt uusi henkinen käsitys vapaudesta ilman vastuuta. Kun pysähtyneisyyden vuodet vallitsivat, oli valtakoneisto jäykkä, eikä asioita kyseenalaistettu päivittäisessä keskustelussa.
Hyvä vai huono, mutta se on toisarvoista. Siellä missä suttaajien (snuttarna) sosiaalinen media muuttuu voiteluaineeksi jonkinlaiselle uudelle hybrikselle, menettää nykyaika kontaktinsa historiaansa
Missä nykyään on pohjosimaisuuden suuntautuneisyuus? Eu:hun kuuluminen rakensi sillan ohi Pohjolan Kaksinapainen maailma, jossa meidän pohjosimaiset kontaktimme olivat elämänlanka Neuvostoliiton painamalle kansakunnalle, -sitä ei enää ole.
Meilläon yksinkertaisesti pinenmpiä ja vähemmän perusteluja- jos olemme rehellsiä ja tarkastelemme itseämme toisen osapuolen kannalta.
Keskustelun jatkaminen lisää tunnetta lähestyvästä tappiosta. Ehkä on parempi esittää kuollutta. Ainakin silloin kun on kyse kielestä oikeutena saada palvelua.
Sisäinen hyökköys sitten.Äidinkieli on spontaanisuutta, iloa, mutta myäs velvollisuus.
Bo Lönnqvist, professori emeritus etnologiassa, iloinen keskustelija, kuvaa Läraren-lehdess- 2.12.2010, että me ruotsinkieliset melkein maanisesti ajamme ja puolustamme ruotsin kieltä suomenkielisille, samaan aikaan kun ruotsi äidinkielenämme hajoaa ja menee sisäisesti rikki.
Olemme tottuneet ajattelemaan että "ruotsin alasajo" tarkoittaa ruotsinkielistä palvelua ylläpitävien ruotsinkielisten rakenteiden alasajoa. Lönnqvistin mukaan me sen sijaan ajamme ruotsin alas äidinkielenämme, siis me, eivät suomenkieliset.
Lönnqvistin mukaan ruotsinkielisistä lukioista Åbo Akademiin ja Helsingin yliopistoon tulleilla on ongelmia ilmaista itseään luonnollisella, vapaalla ruotsilla, puheessä ja kirjoittamisessa, he ovat valovuosien päässä vivahteikkaasta,rikkaasta sanavarastosta ja innovatiivisesta kielestä.
Ei osata eri tyylilajeja, ja spontaani puhekieli on toinen säälimätön mittari.,radiossakin käytetään köyhää,käännettyäruotsia. esim.onnettomuuksien kuvaamisessa.
On kuin meitä ruotsinkielisiä kohtaisi lisääntyvä hätä, puutteellinen kielellinen itseluottamus, joka lopulta tappaa ilon ilmaista itseään.
Suomi on kaksikielinen maa myös sen jälkeen, kun pakkoruotsi eräänä päivänä poistetaan
...
Ruotsinkielinen tulevaisuus voi olla uhattuna poliittishallinnollisella tasolla, jossa painoarvomme on pieni ja tähän asti toistamiemme perustelujen toistamisellavoi olla enemmän heikentävä kuin vahvistava funktio.
Ruotsinkielisen spontaanin iloa ei meiltä kuitenkaan voi ottaa pois. Sitä levittäkäämme kielikylpyjen muodossa suomenkielisillekin, niille, jotka vastaanottavat sen."
Osta ruotisa,se on tehtävä,josta emme voiluistaa hyväksymällä heikoenkyneen ruotisntaidon.
Siinäolkoon meidän tehtävämme, samllakun esitämme kuollutta menossa olevassa keilikeskustelussa." Se där ett uppdrag medan vi spelar döda i dagsdebatten."
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Olemme tottuneet ajattelemaan että "ruotsin alasajo" tarkoittaa ruotsinkielistä palvelua ylläpitävien ruotsinkielisten rakenteiden alasajoa. Lönnqvistin mukaan me sen sijaan ajamme ruotsin alas äidinkielenämme, siis me, eivät suomenkieliset.
Lönnqvistin mukaan ruotsinkielisistä lukioista Åbo Akademiin ja Helsingin yliopistoon tulleilla on ongelmia ilmaista itseään luonnollisella, vapaalla ruotsilla, puheessä ja kirjoittamisessa, he ovat valovuosien päässä vivahteikkaasta,rikkaasta sanavarastosta ja innovatiivisesta kielestä. "
Tämä on oikein hyvä pointti. Olen itsekin ihmetellyt nuorten pääkaupunkiseudun surujen "ruotsia" kuunnellessani, että miten tuollaisella kielellä oikeasti voi itseään vivahteikkaasti ilmaista. Kömpelöitä rakenteita, kömpelö ääntämys ja iso osa sanoista lainattu suomesta. Mikä kieli se semmoinen on?
Se Koira, joka tänne kirjoitteli taitaa olla ihan oikeesti kuollu, tai sitten vaan esittää kuollutta?
Kevin kirjoittaa, että "annetaan enemmistön keskustella keskenään puhki HUONOT ehdotuksensa"!!!
Ensinnäkin kiitos Kevinille, että saamme peräti puhua kieliasioistamme keskenämme. Jalomielistä svekolta.
Toiseksi Kevin puhuu oudosti ehdotuksista, ei argumenteista tai perusteluista. Syyhän on selvä. Argumentteja ei voi väittää huonoiksi, koska ne eivät ole sitä. Ehdotuksia voi aina väittää huonoiksi, jos ne eivät vain sovellu vastapuolen pirtaan.
Tuo svekokieli on oma lajinsa, Sitä pitää oppia tulkitsemaan....
Kitos käännöksestä.
Tasapuolinen analyysi. Kaukana Myntistä.
Kevin taitaa olla se nettikirjoittaja, joka vihaisena korjaa oikeinkirjoitusta ja kielioppia sekä Hbl:ssä, rkp-mediassa että myös pilkallisesti suomenkielisessä. Hän haluaa vimmatusti saada enemmän tunnustusta kielenvartijana. Eniten häntä häiritsevät ja raivostuttavat suomenkieliset, jotka änkevät ruotsinkielisille nettifoorumeille kirjoittamaan huonolla ruotsillaan kielipoliittisia kannaottojaan.
Kun suomenkielinen kirjoittaa tai puhuu pakkoruotsia,on se hänen mielestään loukkaus ruotisn kieltäkohtaan. Tämäon monen ruotsinkielisen kanta. Siksi suomenkielisissä peruskouluissa onkin keksitytty vain kirjoittamiseen. Edes Halosen ei toivota puhuvan ruotsia, koska sehän on häiritsevän kuuloista. Victorian naama on aina näkemisen arvoinen, kun Halonen puhuttelee häntä ruotsiksi.
Vaikka Halonen puhuu selvemmin ruotsia kuin suomea.Suomea hän suorastaan raiskaa puhuessaan.
Ei Rkp halua, että Suomessa suomenkielinen oppisi koulussa hyvää ruotsia ja puhuisi sitä. Ei, vaan pakkoruotsi on siksi, että se takaa Rkp:n vallan.
Nyt sitten ruotsinkielisiin kouluihin tulee puolet oppilaista sellaisia, joilla puhutaan suomea kotona. He ajattelevat suomeksi, mutta joutuvat käymään koulunssa ruotsiksi. Ei ihme, että Pisa "kakkii".
Kun PETO hyökkää, on puolustautumisen sijaan kuulemma hyvä keino leikkiä kuollutta.Tämän tietävät marjastajatkin. ei tosin ole tietoa,toimiiko se.
Kielipolitiikassa kuolleen leikkiminen tarkoittaa, että ei reagoi "fennojen"keskusteluun. Aiemmin tämä taktiikka toimi loistavasti, silloin, kun ei ollut internettiä.
Nyt on paha hurrin jäädä hankeen makaamaan kun muut porskuttavat eteenpäin.Länsimnainen demokratai kun perustuu keskuteluun ja vuorovaikutukseen, enemmistövallan ohella. Mikään näistä ei käy Rkp:lle. Enemmistövalta on Rkp:n mielestä väärin ja kielipolitiikasta saisi sen mielestä keskustella vain ruotsiksi ja tietenkin Rkp:n haluamalla tavalla. Suomenkielinen keskustelu tulee olla lLipposen, Sasin tai jonkun muun maksetun ohjissa.
kevin ei kuitenkaan enää kiellä, että loppuu lähestyy. Häviö on tulossa taistelukentällä.
Mutta eihän se tuleen makaamaan jääminen auta.
Kevin antaa ohjeetkin: keskittykäämme omaan kieleemme.Muuten Pisa laittaa häpeämään.
Thors noudattikin jo taannoin ohjetta: hän esitti kuollutta hallituksen aitossa.
Asiallinen , älyllinen ja hyvä kirjoitus. Toivottavasti RKP:ssä aletaan tajuta tosiasiat ja aletaan miettiä kompromissejä, jotka ovat edessä joka tapauksessa.
Tuo SDP:nhen viittaus on erikoista, Lipponen on jo out of bounds, kuka siellä noin tiukasti muka pitää naruha hyppysissään?
.
Ruotsiin vaikka sata vuotta on ollut aikaa tehdä se
.
Opiskelija Nocka-Nylander esitti myös tyhmempää kuin onkaan:
"En ymmärrää..."