Halonen:"Kaksikielisyyslupaus pidettävä"

Olisikohan Venäjä kiinnostunut Ahvenanmaasta. Ahvenanmaan rantatonteista voisi saada ison maa-alan vaikka karjalanmaasta.

Perustuslaissa määritellään kansalliskielet ja sen mukaan on niitä tietenkin oikeus käyttää
mutta perustuslaki ei pakota suomenkielisiä palvelemaan ruotsinkielisiä ruotsiksi.

Ruotsinkieliset eivätvoi saada palveluja ruotsiksi, koska ei ole tarpeeksi ruotsinkielisiä heitä palvelemaan. Tarvittaisiin nimittäin eläviä ihmisiä, jotka sen palvelun antaisivat heille, ihan konkreettisesti.

Niitä ihmisiä ei ole.

Kun perustuslaki kirjoitettiin (ketkä?, miten? , sitä emme tarkkaan tiedä, koska siitä ei ole saatavisas tietoa, ainoastaan rkp:n myyttejä.), oli lähes jokainen virkamies ruotsinkielinen tai osasi ruotsia, koska Ruotsin vallan aikana koko hallinto oli ruotsiksi ja vielä1800-luvullakin. Vaikka koko ajan kansalaisista vähintään 80 % on ollut suomenkielisiä
Nyt melkein kaikki virkamiehet ovat suomenkielisiä.

Perustuslaki ei käske, siis määrää suomenkielisiä oppimaan ruotsia. Pakkoruotsi ei ole perustuslaissa, vaikka Kimmo Sasi niin haluaa tulkita. Tuija Brax, myös juristi, katsoo, että se ei ole perustuslaissa.

Tänä päivänä ei ole edes lähellekään tarpeeksi ruotsia osaavia virkamiehiä.
Kielilaissa ei ole pakotteita, joten valtio tai oikeuslaitos eivät voi pakottaa rangaistuksen uhalla virkamiehiä käyttämään ruotsia.
Mutta kouluoppilaat pakotetaan ruotsintunneille tuntijaon avulla. Jos he eivät istu ruotsintunneilla vähintään 3 vuotta, eivät he saa päättötodistusta. Käytönnössä ei ruotsin osaamisella ole mitään merkitystä, viitoset tulevat, jos istuu tuon 3 vuoden kakun.

Perustuslaki ja kielilaki ovat sinänsä, ilman kielilain ja tuntijaon apua, hampaattomia suomenkielisiä vastaan ja virkamiehiä ja oppilaita vastaan. Siksi Rkp:n täytyy kaikin voimin yrittää pitää pakkoruotsia peruskoulussa.

Koska perustuslaki ja kielilaki ovat käytännössä hampaattomia suomenkielisten pakkoruotsivastustuksen edessä, täytyy Halosen puhua (huom!passiivissa)-"ANNETUSTA LUPAUKSESTA".

LUPAUSHAN EI OLE LAKI.
Lupaus ei velvoita, se n antajaa voidaan vaatia pitämään lupausa, KUNNIAAN vedoten.

(Vert: esim.avioliittolupauksen rikkomista ei kukaan pidä mitään, mieli saa muuttua.)

Halonen voi puhua vain jostain epämääräisestä, ei selkeästä perustuslaillisesta pakosta.

Itse asiassa on kyse politiikasta.


Poliittiset puolueet ovat tähän asti (perussuomalaisten gallupkiitoon asti) tulkinneet perustuslakia Rkp:n haluamalla tavalla, että pakkoruotsi pitää olla. Suuret puolueet ovat saaneet jotain tilalle, suomenkieliset ovat menettäneet kielivapautensa.

Suomeen pitäisi saada perustuslakituomioistuin, jossa juristit tutkisivat perustuslain, kielilain ja tuntijaon sekä tuon Halosen mainitseman epämääräisen lupauksen. Ja tulisi järjestään kielioloista kansanäänestys,koskaon selvää, että vuoden 1919 perustuslaki ei enää toimi ja aiheuttaa ongelmia kieliasioissa.

Presidentin ei tulisi puhua epämääräisesti jostain lupauksesta. Emme ole sellaista antaneet, emme tiedä, mistä hän puhuu, eikä meitä voi velvoittaa demokratiassa pakkopalveluun.

Suomenkielisillä ei into riitä pitämään jotain epämääräistä lupausta, jonka Halonen uskoo suomenkielisten antaneen, ja josta hän höpisee ruotsiksi ruotsinkielisille.


Totuushan on, että mitään sellaista lupausta ei ole koskaan suomenkielinen enemmistö antanut, vaan sen ovat antaneetv.1919 sisällissodan jälkeisissä kaaos-oloissa poliittiset toimijat, Ruotisn valtion sekaannuttua asiaan.sen jökeen 93 vuoden ajan, ovat poliittiset puolueet ovat antaneet sellaisen lupauksen Rkp:lle, yli suomenkielisten pään, monenmoisissa käytävälehmäkaupoissa.

On aika,että suomenkielinen enemmistö saa päättää omasta keilipolitiikastaan..

A, B, C, D,E. kirjoitti:

Perustuslaissa määritellään kansalliskielet ja sen mukaan on niitä tietenkin oikeus käyttää
mutta perustuslaki ei pakota suomenkielisiä palvelemaan ruotsinkielisiä ruotsiksi.

Ruotsinkieliset eivätvoi saada palveluja ruotsiksi, koska ei ole tarpeeksi ruotsinkielisiä heitä palvelemaan. Tarvittaisiin nimittäin eläviä ihmisiä, jotka sen palvelun antaisivat heille, ihan konkreettisesti.

Niitä ihmisiä ei ole.

Kun perustuslaki kirjoitettiin (ketkä?, miten? , sitä emme tarkkaan tiedä, koska siitä ei ole saatavisas tietoa, ainoastaan rkp:n myyttejä.), oli lähes jokainen virkamies ruotsinkielinen tai osasi ruotsia, koska Ruotsin vallan aikana koko hallinto oli ruotsiksi ja vielä1800-luvullakin. Vaikka koko ajan kansalaisista vähintään 80 % on ollut suomenkielisiä
Nyt melkein kaikki virkamiehet ovat suomenkielisiä.

Perustuslaki ei käske, siis määrää suomenkielisiä oppimaan ruotsia. Pakkoruotsi ei ole perustuslaissa, vaikka Kimmo Sasi niin haluaa tulkita. Tuija Brax, myös juristi, katsoo, että se ei ole perustuslaissa.

Tänä päivänä ei ole edes lähellekään tarpeeksi ruotsia osaavia virkamiehiä.
Kielilaissa ei ole pakotteita, joten valtio tai oikeuslaitos eivät voi pakottaa rangaistuksen uhalla virkamiehiä käyttämään ruotsia.
Mutta kouluoppilaat pakotetaan ruotsintunneille tuntijaon avulla. Jos he eivät istu ruotsintunneilla vähintään 3 vuotta, eivät he saa päättötodistusta. Käytönnössä ei ruotsin osaamisella ole mitään merkitystä, viitoset tulevat, jos istuu tuon 3 vuoden kakun.

Perustuslaki ja kielilaki ovat sinänsä, ilman kielilain ja tuntijaon apua, hampaattomia suomenkielisiä vastaan ja virkamiehiä ja oppilaita vastaan. Siksi Rkp:n täytyy kaikin voimin yrittää pitää pakkoruotsia peruskoulussa.

Koska perustuslaki ja kielilaki ovat käytännössä hampaattomia suomenkielisten pakkoruotsivastustuksen edessä, täytyy Halosen puhua (huom!passiivissa)-"ANNETUSTA LUPAUKSESTA".

LUPAUSHAN EI OLE LAKI.
Lupaus ei velvoita, se n antajaa voidaan vaatia pitämään lupausa, KUNNIAAN vedoten.

(Vert: esim.avioliittolupauksen rikkomista ei kukaan pidä mitään, mieli saa muuttua.)

Halonen voi puhua vain jostain epämääräisestä, ei selkeästä perustuslaillisesta pakosta.

Itse asiassa on kyse politiikasta.


Poliittiset puolueet ovat tähän asti (perussuomalaisten gallupkiitoon asti) tulkinneet perustuslakia Rkp:n haluamalla tavalla, että pakkoruotsi pitää olla. Suuret puolueet ovat saaneet jotain tilalle, suomenkieliset ovat menettäneet kielivapautensa.

Suomeen pitäisi saada perustuslakituomioistuin, jossa juristit tutkisivat perustuslain, kielilain ja tuntijaon sekä tuon Halosen mainitseman epämääräisen lupauksen. Ja tulisi järjestään kielioloista kansanäänestys,koskaon selvää, että vuoden 1919 perustuslaki ei enää toimi ja aiheuttaa ongelmia kieliasioissa.

Presidentin ei tulisi puhua epämääräisesti jostain lupauksesta. Emme ole sellaista antaneet, emme tiedä, mistä hän puhuu, eikä meitä voi velvoittaa demokratiassa pakkopalveluun.

Suomenkielisillä ei into riitä pitämään jotain epämääräistä lupausta, jonka Halonen uskoo suomenkielisten antaneen, ja josta hän höpisee ruotsiksi ruotsinkielisille.


Totuushan on, että mitään sellaista lupausta ei ole koskaan suomenkielinen enemmistö antanut, vaan sen ovat antaneetv.1919 sisällissodan jälkeisissä kaaos-oloissa poliittiset toimijat, Ruotisn valtion sekaannuttua asiaan.sen jökeen 93 vuoden ajan, ovat poliittiset puolueet ovat antaneet sellaisen lupauksen Rkp:lle, yli suomenkielisten pään, monenmoisissa käytävälehmäkaupoissa.

On aika,että suomenkielinen enemmistö saa päättää omasta keilipolitiikastaan..

Paperisota ja hallintojen tekstit SUOMEKSI ! Muut ml. ruotsinkieliset käyttäköön itse maksamiaan tulkkeja, jos rahkeet eivät riitä Suomen pääkielen oppimiseen! Tästä Suomelle kunnon säästöä !

UPDATE_1907124 kirjoitti:

Paperisota ja hallintojen tekstit SUOMEKSI ! Muut ml. ruotsinkieliset käyttäköön itse maksamiaan tulkkeja, jos rahkeet eivät riitä Suomen pääkielen oppimiseen! Tästä Suomelle kunnon säästöä !

Pakkoruotsi perustuu siis presidentin mielestä löysiin lupauksiin.

>>"Lupaus" annettiin Ahvenanmaan lehmänkauppojen yhteydessä.