Keskustapuolue suhtautuu yhä penseästi kokoomuksen ajamaan perusopetusuudistukseen pitäen sitä liian mittavana ja kalliina.
Hallituspuolueiden puheenjohtajien muodostama niin sanottu kvartetti käsitteli koulu-uudistusta ja tuntijakoa tänään torstaina.
Kokous evästi perjantaina kokoontuvaa sivistyspoliittista ministerityöryhmää paneutumaan etenkin uudistuksen vaatimaan rahoitukseen.
Vielä aamupäivästä hallituslähteistä kerrottiin, että pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) saattaa esittää uudistuksen lykkäämistä yli vaalien tai ainakin sen rajaamista vain esimerkiksi taide- ja taitoaineiden aseman parantamiseen, mistä oli maininta myös hallitusohjelmassa.
Keskustassa on myös epäilty, että pitäisikö nyt pikemminkin paneutua koulujen tietotekniikkaan ja viihtyvyyteen kuin laajempaan perusopetuksen uudistamiseen.
Keskustan mukaan uudistus vaatisi vuodessa ainakin 70–100 miljoonan euron kustannukset, joihin ei ole varauduttu.
Kustannuksia koituisi esimerkiksi vähimmäistuntimäärien nostamisesta sekä laajemmasta kieliohjelmasta ja pienemmistä kielten opetusryhmistä.
Opetusministeriössä on laskettu, että peruskoululaisen vähimmäistuntimäärän kasvattaminen neljällä vuosiviikkotunnilla toisi vuodessa noin 29 miljoonan euron laskennalliset menot.
Kieliohjelman lisämenoja on vaikeampi arvioida, koska ne riippuisivat siitä, paljonko esimerkiksi kieliryhmiä syntyisi.
Kun laajempi kieliohjelma olisi vuonna 2020 täydessä käynnissä, siihen hupenisi vuodessa arviolta 22 miljoonaa euroa, josta puolet tulisi valtiolta ja puolet kunnilta, opetusministeriössä on laskettu.
Keskustan mukaan myös uuden aineen, draaman, opettajien kouluttaminen maksaisi.
Alun perin työryhmä ehdotti uudeksi aineeksi myös etiikkaa, mutta sitä opetusministeri Henna Virkkunen (kok) ei ole esittämässä sen saaman vastustuksen takia.
Keskusta on myös vastustanut uskonnon tuntimäärien laskua ja valinnaisuuden lisäämistä etenkin alaluokilla.
Uudistuksen on määrä tulla voimaan 2014.
Uudistusta on valmisteltu kiivaasti viime viikkoina hallituksen sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä, sillä esimerkiksi kokonaistuntimäärän kasvattaminen ja mahdolliset uudet oppiaineet kaipaavat lainmuutoksia, joilla alkaa olla jo kova kiire, mikäli nykyisen eduskunnan halutaan niistä päättävän.
Sen sijaan varsinaisesta tuntijaosta eli eri aineitten tuntimääristä voidaan päättää myöhemmin asetuksella.
Hallituspuolueiden puheenjohtajien muodostama niin sanottu kvartetti käsitteli koulu-uudistusta ja tuntijakoa tänään torstaina.
Kokous evästi perjantaina kokoontuvaa sivistyspoliittista ministerityöryhmää paneutumaan etenkin uudistuksen vaatimaan rahoitukseen.
Vielä aamupäivästä hallituslähteistä kerrottiin, että pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) saattaa esittää uudistuksen lykkäämistä yli vaalien tai ainakin sen rajaamista vain esimerkiksi taide- ja taitoaineiden aseman parantamiseen, mistä oli maininta myös hallitusohjelmassa.
Keskustassa on myös epäilty, että pitäisikö nyt pikemminkin paneutua koulujen tietotekniikkaan ja viihtyvyyteen kuin laajempaan perusopetuksen uudistamiseen.
Keskustan mukaan uudistus vaatisi vuodessa ainakin 70–100 miljoonan euron kustannukset, joihin ei ole varauduttu.
Kustannuksia koituisi esimerkiksi vähimmäistuntimäärien nostamisesta sekä laajemmasta kieliohjelmasta ja pienemmistä kielten opetusryhmistä.
Opetusministeriössä on laskettu, että peruskoululaisen vähimmäistuntimäärän kasvattaminen neljällä vuosiviikkotunnilla toisi vuodessa noin 29 miljoonan euron laskennalliset menot.
Kieliohjelman lisämenoja on vaikeampi arvioida, koska ne riippuisivat siitä, paljonko esimerkiksi kieliryhmiä syntyisi.
Kun laajempi kieliohjelma olisi vuonna 2020 täydessä käynnissä, siihen hupenisi vuodessa arviolta 22 miljoonaa euroa, josta puolet tulisi valtiolta ja puolet kunnilta, opetusministeriössä on laskettu.
Keskustan mukaan myös uuden aineen, draaman, opettajien kouluttaminen maksaisi.
Alun perin työryhmä ehdotti uudeksi aineeksi myös etiikkaa, mutta sitä opetusministeri Henna Virkkunen (kok) ei ole esittämässä sen saaman vastustuksen takia.
Keskusta on myös vastustanut uskonnon tuntimäärien laskua ja valinnaisuuden lisäämistä etenkin alaluokilla.
Uudistuksen on määrä tulla voimaan 2014.
Uudistusta on valmisteltu kiivaasti viime viikkoina hallituksen sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä, sillä esimerkiksi kokonaistuntimäärän kasvattaminen ja mahdolliset uudet oppiaineet kaipaavat lainmuutoksia, joilla alkaa olla jo kova kiire, mikäli nykyisen eduskunnan halutaan niistä päättävän.
Sen sijaan varsinaisesta tuntijaosta eli eri aineitten tuntimääristä voidaan päättää myöhemmin asetuksella.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Rkp paiskii töitä(lue:lahjoo,uhkaa,lobbaa, mairittelee, houkuttelee,juonii...)
Kaikin voimin, että pakkoruotsi voitaisiin sementoida tuntijakoon vielä nyt, kun Rkp vielä on hallituksessa.
Seuraavat hallitukset eivät tule koskemaan moiseen ehdotukseen edes kolmen metrin kepilläkään.
Osa rkp-läisistä "ajattelijoista" eli strategeist akatsoo, että Rkp:n tulisi jollain taikakonstilla pystyä häivyttämään pakkoruotsi vaaliteemojen joukosta.
Rkp miettii, miten pakkoruotsi voitaisiin saada näennäisesti pois kansalaisten keksuteluista, ilman että sitä oikeasti kuitenkaan poistettaisiin koulusta.
Rkp-läiset pohtivat tätä niin intensiivisesti, että osa on joutunut leikkimään kuollutta.
miten saatais pois tuo rasitinen RKP hukattua lumen alle, nyt kun on luntakin etelässä juuri ja juuri peittään tulitikku askin,mut onneksi tulee lisää ennen kun on toukokuu ja -30 ihan sopiva.
RKP olis paras miettiä sitä miten heistä sais pois sen katkeran vihan suomalasia kohtaa mitä hurrit on harrastaneet yli tuhat vuotta, siinä olis walinillekin pohtimasta rkp,en rasite
Iso kiitos Keskustalle !! Todella hieno juttu. Nimittäin, kun seuraava tuntijakoesitys tulee olemaan huimasti erilainen ja fiksumpi. Vielä kerran kiitos Keskusta.
Kepu vastustaa koska sen kannatus on maaseudulla ja pienissä kaupungeissa vahva. Näiden kustannuspaineet kasvaisi suhteellisesti eniten, ja kuitenkaan valinnaisuus ei koituisi heille yhtä suureksi hyödyksi kuin suurten kaupunkien suuret kolut.
RKP taitaa vastustaa aika samasta syystä. Hurrien koulut ovat liian pieniä jotta valinnaisuudesta olisi hyötyä.
Pakkoruotsista ei tälläkään kertaa ole kyse.
Yksi syy on se että rkp sai Pyrhoksen voiton Kokkola-tapauksesta, josta Keskusta kostaa nyt vaikka se näkee myös korjattavaa Kokoomuksen esityksessä. Kyllä kyse on pohjimmiltaan Pakkoruotsista. Se että suomenkielisten virkamiesruotsi ei kelvannut rkp:lle; oli viimeinen niitti.