jos maassamme 93% puhuisi ruotsia ja 4% suomea, niin olisi meidän maamme virallisesti kaksikielinen, niin että vain suomen kieli olisi virallinen kieli koko maassa, ja olisiko pakollinen suomi kaikilla koulutusasteilla ruotsinkielisillä ja voisiko kaikki suomenkieliset vaatia kaikilta ruotsinkielisiltä palvelua suomeksi, sekä olisiko suomenkielisillä paremmat ja määrällisesti huomattavasti suuremmat koulutusmahdollisuudet korkeakouluissa ja olisiko heillä pääsy paljon alemilla arvosanoilla ohi ruotsinkielisen valtaväestön korkeakoulupaikkoihin?
Saisivatko suomenkieliset kokoonsa nähden kaksi tai jopa kolminkertaisen osan kaikista valtion määrärahoista, olisiko suomen kieli rikkaus kaikille ruotsinkielisille? Haluan vastauksia kysymyksiini ja toivon että vastausket olisivat asiallisia.
Saisivatko suomenkieliset kokoonsa nähden kaksi tai jopa kolminkertaisen osan kaikista valtion määrärahoista, olisiko suomen kieli rikkaus kaikille ruotsinkielisille? Haluan vastauksia kysymyksiini ja toivon että vastausket olisivat asiallisia.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Tuota ollaan spekuloitu joskus aiemminkin. Vastauksi nettisvekoilta on turha odottaa. Edes he eivät kehtaa väittää, että tilanne olisi vastaava.
Miksi suomen pitäisi sitten olla pakollinen kaikille? Suomea ja ruotsia ei voi verrata kielinä toisiinsa. Mitä etua suomen opiskelusta olisi sille 93%? Ei mitään, ruotsinkieli sen sijaan on tuiki tärkeä suomalaisille. Kun osaa ruotsia on helpompi oppia muita kieliä, se avaa kuten yleensä todetaan, portin muihin kieliin. Ruotsilla myös pärjää koko pohjolassa, se on siinä mielessä eri hyvä osata ruotsia. Maailma avautuu sitä kautta, ei tarvitse vaan nyhjöttää täällä Suomessa vaan voi mennä vaikka Ruotsiin töhin ja opiskelemaan!
Nettisveko myöntää olevansa suomalaisvastainen rasisti, koska ei sallisi samoja oikeuksia suomalaisille.
Olemme toki tuon tienneet, mutta olet ensimmäinen sveko, joka suoraan tunnusti asian.
"Kun osaa ruotsia on helpompi oppia muita kieliä,"
Mihin tämä väite perustuu? onko asiaa tutkittu? missä mahdolliset tutkimustulokset on nähtävissä?
Ruotsinkieliset perustelevat usein pakkoruotsia väitteellä, että minkä tahansa uuden kielen oppiminen rikastuttaa.
Eikö suomen oppiminen tuokaan ruotsinkielisille rikkautta?
En tosin ole huomannut, että Närpiössä opiskeltaisiin innolla romanin, tatarin tai saamen kieliä.
Miksi ette hae niistä itsellenne rikkautta?
Ruotsi on samaa kileliperhettä kuin esimerkiksi englanti ja saksa. Silleen on helpompi oppia maailmankieliä kun on hyvä pohja siihen ruotsin kautta. Kyllähän tietysti suomikin auttaa muiden kielien oppimisessa, mutta ne on sitten ne kielet niin kuin viro ja muut ugrilaiset kielet. Näet siis itsekin tästä varmasti että ruotsi on paljon hyödyllisempää osata.
.
se helpottaa tarpeettoman ruotsin poistoa tästä maasta
.
luemme ruotsia jotta opimme englantia ja saksaa. Englantia jokainen osaa jo paljon paremmin kuin ruotsia koskaan kun ruotsin tyrkytys alkaa. Saksaan siitä on jopa hyötyä, mutta olisi järkevämpi opetella se saksa, koska silloin ei menisi tunteja turhaan ruotsiin vaan juuri siihen saksankieleen. Sehän tukee myös ruotsinopintoja, vai?
"Suomea ja ruotsia ei voi verrata kielinä toisiinsa. Mitä etua suomen opiskelusta olisi sille 93%? Ei mitään, ruotsinkieli sen sijaan on tuiki tärkeä suomalaisille."
Siis oikeaoppinen pakkoruotsin kannattaja ei ikinä vastaisi näin suoraan, vaikka näin tietysti ajatteleekin.
Oikeaoppisen puolustuksen mukaan oleellista ei ole hyöty (sillä ne hyötynäkökohdat on totaalisesti jyrätty ja jokainen ruotsia lukenut nelikymppinen voi kertoa tasan, kuin hyödyllistä se ruotsi suomenkieliselle on - eli ei ole) vaan oleellista on kulttuuri. Joten ruotsinkielisten tulee tietysti puolustaa myös neljän prosentin suomea, sillä HEIDÄNKIN kulttuurinsa on luotu kaksikielisessä maassa, jossa molemmat kielet ovat äärimmäisen tärkeitä koko kulttuurille ja molempien kieliryhmien IKUINEN oikeus elää omalla kielellään tässä maassa on turvattava molempien kotimaisten opiskelulla.
Tietysti me tiedämme, miten asia on. Mutta liturgikot pysyvät yleensä liturgiassaan loppuun asti - koska muuten heidän ainoat pointtinsa (perustuslaki ja historia) menettävät merkityksensä ja pitäisi ryhtyä puhumaan hyödystä ja silloin on peli menetetty.
"Kun osaa ruotsia on helpompi oppia muita kieliä,"
Eli kysymys kuului,
Mihin tämä väite perustuu? onko asiaa tutkittu? missä mahdolliset tutkimustulokset on nähtävissä?
"Ruotsi on samaa kileliperhettä kuin esimerkiksi englanti ja saksa."
Jos opiskelee saksaa tai englantia onko helpompi oppia ruotsia?
On vain kysymys siitä miksi teillä on jatkuva huoli meidän suomenkielisten opinnoista?
Olen ajanut ruotsin(puhuu noin 10 miljoonaa ihmistä) kautta eurooppaan/italiaan(puhuu noin 65 miljoonaaihmistä) ja takaisin useastikkin ja aina olen pärjännyt englannilla(puhuu noin miljardi ihmistä). Kymmenen vuotta sitten yritin vuokrata hangosta mökin, siitä ei meinannut tulla mitään koska en osannut ruotsia. Näet siis itsekin tästä varmasti että englantia ja italiaa on paljon hyödyllisempää osata.
Ruotsissa olen aina puhunut englantia.
Rautaako? on tyypillinen suomenruotsalainen. Samaa sarjaa kuin Peter Mangs joka kirjaimellisesti ampui ihmisiä pusikoista. (on poliisin huostassa jo onneksi)
Siis pärjää pohjolassa kuten Mangs.
Yksi ja sama ex Tapio Rautalapio täällä häärää multi persoonana, tässä on vain murto-osa niceistä
-Fatta-täti
-sandtman
-kunnon fenno
-jooseppi
-muuan fenno
-rautaako
-Fitti-setä
-Ralli-inglis
-Marjatta Matala Nti
-Suomalainen Mies
-Mies.Suomalainen
-Ihka Suomalainen
-Suomalainen Rantaleijona
-Aito Suomalainen
-Supersuomalainen
-Suomalainen Uros
-Maakuoppa
-Peppu-Reino
- Perse-Reiska
-Ihkasuomalainen
-Veltto-Mela
Vaka Vanha
-Hardon
- Aquavitix
Parasra on että "ruotsilla pärjää koko pohjolassa".
hohooooo.
Koko pohjola on Suomesta katsottuna syrjäistä aluetta.
Toista ovat suuret sivistysmaat pohjolan ulkopuolella. Siellä suomalaiset haluavat olla, Pariisissa, Roomasa, Berliinissa, Madridissa, Englannissa.
Kieliä on opiskeltava sen mukaan. Jo onhan se Brysselikin tärkeä kaupunki.
Ymmärrän että ruotsinkieliset tyytyvät pohjolaan, ihan jo kielisyistäkin.
Meillä suomalaisilla ei ole samaa motivaatiota.
Milloin RKP vaatii, että suomenkielisiä ei saa haudata samalle hautausmaalle ruotsinkielisten kanssa?
.
ei sellaista ole ollutkaan enää tuhanteen vuoteen
.
Haluttaisi tarjota nimimerkille Rautaako pullakahvit. Siinä siiten arvostettu nimimerkki katsoisi minua silmiin ja sanoisi:
"..., ruotsinkieli sen sijaan on tuiki tärkeä suomalaisille. Kun osaa ruotsia on helpompi oppia muita kieliä, se avaa kuten yleensä todetaan, portin muihin kieliin. Ruotsilla myös pärjää koko pohjolassa, se on siinä mielessä eri hyvä osata ruotsia. Maailma avautuu sitä kautta, ei tarvitse vaan nyhjöttää täällä Suomessa vaan voi mennä vaikka Ruotsiin töhin ja opiskelemaan!"
Taitaisimme molemmat purskahtaa nauruun.
Lähden Pariiriin joulua viettämään.
feikki-rautaako? hasutteee taas. Vaikkei netti fennojen kielitaju ole ihan huipussaan niin oletan että hekin tässä tapauksessa erottaa aidon feikistä?
Luulin jo että tuo outo tekstisi olisi liittynyt minun kirjoituksiin. Mutta nyt siis annoit kyytiä feikille, eli netti fennolle.
Olet pohjasakkaa.
toi esille sen, että kielen virallinen asema ei ole peruste sen pakollisuudelle, vaan pitää katsoa ainoastaan hyötynäkökohtia. Siispä ruotsi valinnaiseksi ainakin venäjän ja saksan kanssa.
Juuri tämän vuoksi suomenruotsalaiset kehottavat toisiaan "leikkimään kuollutta" kielikeskustelussa. He puhuvat itsensä heti pussiin ja kirjavat selitykset pakolle lyövät toisiaan korvalle. Vaietessaan he voivat yrittää säilyttää illuusion, että pakolliselle ruotsille on järkisyitä, mutta he eivät vain alennu puhumaan itsestään selvistä asioista. Heille ainoa tapa kommentoida kielikeskustelua on heittäytyminen marttyyriksi: miksi suomenkieliset ovat niin kateellisia ja vähemmistövastaisia?
On tietysti selvää ettei kielen virallinen asema ole peruste sen pakollisuudelle, vaan pitää punnita yhteen kaikki hyötynäkökulmat. Hyöty pitää kuitenkin määritell hiukan laajemmin kuin vain yksilön hyöty. Yleisisvistys on "yleishyödyllinen hyödyke" (public good), eli yksilön sivistyken arvo ei kokonaisuudessa jää vain yksilön hyödyksi vaan siitä hyötyy kokonaisuus.
Suomen opetusjärjestelmän eräs peruspilari on juuri tämä yleissivistys. Siksi meillä on erittäin laaja kirjo aineita. Ja kustannussyistä, sekä osittain pedagogisista syistä, järjetelmämme on hyvin pitkälle rakennettu pakollisuuden varaan. Laaja kirjo valinnaisuuksineen olisi kustannuksiltaan liian raskas (kuten huomaamme nyt kun valinnaisuutta halutaan lisätä).
Jos netti fennot eivät olisi niin kiinnostuneita hurrien potkimisesta päähän, niin keksustelu pakollisesta toisesta kotimaisesta voitaisiin ohjata oikeisiin uomiinsa.
Ahvenanmaa on suomeen kuuluva osa ja siellä on suomenkielinen vähemmistö joilla ei ole minkäänlaisia oikeuksia omaan kieleensä. Edes Tarja Halonen ei halua puolustaa Ahvenanmaan suomenkielistä vähemmistöä.
Mä en pysty ymmärtämään, että miten ruotsin opiskelusta teistä on haittaa. Ei se ole mistään pois vaan se on iso etu kun osaa sitten ruotsia. Esimerkiksi työelämässä tarvitsee takuuvarmasti ruotsin taitoa, ainakin jos aikoo jotain muuta kun siivojan työtä tehdä. Tutkimuksisssakin työnantajant on ollut sitä mieltä, että ruotsi on tosi tarpeellista ja huolissaan kun taito on niin huono. Miksi te haluutte estää nuoria oppimasta ruotsia? Mä en vaan ymmärrä teitä.
Tutkimuksisssakin työnantajant on ollut sitä mieltä, että ruotsi on tosi tarpeellista "
Hyödyllisin vieras kieli Suomessa: englanti
Toiseksi hyödyllisin vieras kieli Suomessa: saksa”
– Yht. tri, tutkija Jukka Pietiläinen, Kielitaidon kehitys Euroopan Unionissa
Miten sen hyödyllisyyden voi sanoa noin? Esimerkiksi julkiselle puolelle täytyy osata ruotsia, niin silloinhan se on hyödyllisin kieli virkamiehelle. Ilman sitä ei vaan sitten pärjää valtiolla tai kunnalla. Moni yritys on myös pohjolaan suuntautunut niin sitten on tosi tärkee osata hyvin ruotsia, kun sitten on aina etulyöntiasema kaupanteossa.
"Esimerkiksi julkiselle puolelle täytyy osata ruotsia"
En usko ettà 100% suomalaisista suuntautuu julkisellepuolelle ei edes 20%
" Moni yritys on myös pohjolaan suuntautunut niin sitten on tosi tärkee osata hyvin ruotsia"
Nordean edeltäjässä MeritaNordbankenissa kieleksi valittiin ruotsi. Viestintätilanteiden ongelmat, riittämättömyyden tunne ja turhautuminen omaan tai toisten kielellisiin valmiuksiin tulivat siellä selvemmin esille. Kun tanskalainen UniDanmark liittyi konserniin, yhteiseksi kieleksi muuttui englanti. Sen sijaan Storan ja Enson fuusioituessa yhteiseksi kieleksi valittiin heti englanti, mikä aiheutti vähemmän kitkaa viestinnässä
Aika moni Suomessa myös menee julkiselle puolelle. Eihän sitä voi tietää mihin vielä päätyy elämässä, niin se myös siitä syystä hyvä oppia ruotsia. Eikä se kai sitä tarkota jos firman virallinen kieli on englanti ettei siellä muuten voitaisi puhua ruotsia? Niin kuin tuolla Nordeassa tai Storaensossa, siellä jää helposti sitten syrjään jos muut puhuu ruotsia ja itse ei osaa. Kannattaa panostaa tulevaisuuteen ja opetella ruotsia, se on niin iso hyöty ja etu työmarkkinoilla ja muutenkin.
Eli sekään ei puhu ruotsin osaamisen tärkeyden puolesta. Yhtä hyvin - nykyään jopa todennnäköisemmin - voi päätyä duuniin, jossa tarvitaan venäjän kieltä. Tai saksan. Tai espanjan. Tai kiinan. Jne. Harmi vain, että nykykäytännön myötä Suomessa ei osata kuin englantia ja ruotsia.
Tämä kaikki puhuu vahvasti nimenomaan pakkoruotsin poistamisen puolesta. Ruotsi vapaaehtoiseksi, niin meillä on enemmän muidenkin kuin jälkimmäisten osaajia.
"Kannattaa panostaa tulevaisuuteen ja opetella ruotsia"
-Suomen työelämässä tarvituimpia kieliä suomen lisäksi ovat tällä hetkellä englanti, ruotsi, venäjä, saksa ja ranska. Näistä ylivoimaisesti tarvituin kieli on englanti. Ruotsin kielen tarve Suomen työelämässä kasvaa suhteellisesti vähiten, joten tulevaisuudessa tärkeysjärjestys tulee todennäköisesti olemaan toinen.
-Tilastotiedot osoittavat, että saksan, ranskan ja venäjän osaajia on tulevaisuudessa entistä
KISU-hanke
-Suomen viennissä Venäjä ja Saksa ovat samalla tasolla Ruotsin kanssa
-Helsingin yliopiston tekemässä selvityksessä "Että osaa ja uskaltaa kommunikoida"
70 prosenttia suomenkielisistä vastaajista ei käyttänyt ruotsia työssään lainkaan tai vain satunnaisesti. 30 prosenttia käytti jonkun kerran kuukaudessa tai useammin.
Julkisella puolella ei tarvita ruotsia, kun lainsäädäntö niin muutetaan. Se on hyvin yksinkertainen asia.
Jos 300 000 ei itse kykene itseään palvelemaan niin ei se meitä suomenkielisiä mitenkään liikuta.
Jos osaatte koko kansan kielen, ettekä eristäydy, voitte toimia täysivaltaisina kansalaisina kuten vähemmistöt tekevät pohjolan muissa maissa.
Eräs turkulainen suomenruotsalainen sanoi, että sellainen vähemmistö, joka ei ei itse kykene itseään hengissä pitämään ei ole elinkelpoinen. Juu, ihan näin hän sanoi. Koska hän on myös juutalainen, hänen lausumansa on jäänyt mieleen. Erityisesti hänen käyttämänsä sana _ elinkelpoinen.
Ironista on, että hän edustaa pakkoruotsalaisuutta Suomessa.
En nyt tarkoita, että kaikki juutalaiset suomenruotsalaiset ajatelevat kuten hän tekee.
Tiedän juutalaisia jotka ovat pakkoruotsia vastaan.
Ihmettelen edelleen teidän mielipiteitä, ei ruotsi ole mistään pois. Se on vähän hämäävää kun te hoette pakkoruotsista, ihan kuin se olisi paha asia. Koulussa on paljon muitakin pakkoja, niin kuin sitten myös koulun jälkeen. Eikös olisi silleen parempi, että aateltaisiin positiivisesti että saadaan opiskella ruotsia kuin että se olisi pakko. Eihän se edes oikein ole enää pakko kun sitä ei ole pakko sitten kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa- eikös vaan? Ruotsin opiskelu on iso rikkaus meille kaikille, siinä oppii sitten ymmärtämään myös Suomen historiaa ja maailma avartuu kun saa ymmärrystä eri asioista. Ja mitäs jos vaikka rakastuukin suomenruotsalaiseen? Eikös sitten harmita jos ei pysty oman kullan perheen kanssa puhumaan ruotsia?
Vieraat kielet menevät tuossa järjestyksessä. Katsos oikeat toimijat Suomessa siis puhuvat kotimaista kielistä ja vieraista kielistä. Netti fennot ovat tässäkin tapauksessa poikkeuksellisia.
Kaikki kielet menevät järjestyksessä (suomenkielisen kannalta): äidinkieli, englanninkieli, ruotsinkieli....
Myös työnantajien mielestä.
No kyllähän tuossa on perusteita että 95% kansasta pitää oppia 4% käyttämä kieli ja vielä vaatia ruotsinkieen taito 1.7virkamieheltä 1 suomenruotsalaista kohden että ne saa asiansa hoidetuksi
-ei ruotsi ole mistään pois
-Koulussa on paljon muitakin pakkoja
-kuin sitten myös koulun jälkeen
-Ruotsin opiskelu on iso rikkaus
-ymmärtämään myös Suomen historiaa
-maailma avartuu
- jos vaikka rakastuukin suomenruotsalaiseen
Miksi haluat sitten poistaa ruotsin kouluista? Se on aika huono juttu jos Suomessa sitten osataan vaan englantia niin kuin sä haluaisit. Kaikki kielitaito on tosi tärkeetä ja juuri se tukee vahvasti ruotsin opiskelua, että silleen saadaan vahva kielipohja nuorille. Nuoret varmasti hyötyy ruotsin opiskelusta elämässä sitten myöhemmin. Varmasti voi kaduttaa jos ei sitten saakaan hyvää työtä kun ei osaa ruotsia.
Turha opettaa kieltä ja vielä pakolla mitä joutuu käyttämään 30% todenäköisyydellä. Muut kielet ovat myös portti ruotsinkieleen.
"Varmasti voi kaduttaa jos ei sitten saakaan hyvää työtä kun ei osaa ruotsia."
Helsingin yliopiston tekemässä selvityksessä
70 prosenttia suomenkielisistä vastaajista ei käyttänyt ruotsia työssään lainkaan tai vain satunnaisesti. 30 prosenttia käytti jonkun kerran kuukaudessa tai useammin.
Talouselämä-lehti Suomen 40:n suurimpiin kuuluvan yrityksen henkilöstön kehittämisestä vastaavalta johtajalta, mitä mieltä hän on johdon ja asiantuntijoiden osaamistarpeista.
Talouselämä-lehden kyselyn tuloksissa vastattiin kysymykseen "Mitä kieliä pitää osata?" seuraavasti:
Vastauksia 40. Valittu viisi tärkeintä. Valintoja, kpl:
Englanti 39
Venäjä 29
Ruotsi 27
Saksa 22
Ranska 19
Espanja 11
Eivät varmasti Freudenthalin opetuslapset antaisi noin pienen "turaanivähemmistön" elää rauhassa. Tämä on varma asia!
Jos tilanne olisi kuvatunlainen olettaisin että joku Svenskhetens förbund olisi kaapattu suomenvatsaiseen panetteluun muutaman netti svekon toimesta. Julkinen rahoitus tietysti evättäisin. Nämä netti svekot spammaisi nettiin kaikenlaista mm. "käsi sydämmellä"-tyyppisiä kysymyksiä, ja teesejä suomalaisten IHRAilusta pukkaisi.
Suurin osa ihmisitä kummassakin kieliryhmässä eläisi elämänsä sovussa ihan normaalisti, jos kaksikieisyytemme olisi muuten sama, rakenteineen kaikkineen, mutta toisinpäin.
Ei kai kenelläkään ole mitään syytä epäillä toisin?
Jos elää umpiossa ei voi tietää mitä ulkopuolella tapahtuu.
Rautaako!, et taida liikkua suomenkielisen kansan parissa. Ovat nuo mielipiteet vähän sellaisia tynnyrissä kasvaneen mielipiteitä. Kaikella kunnioituksella.
...siis netti fenno. Onneksi olkoon. Tala-mitalia pukkaa. Kunniaa ei.
rautaako? 10.12.2010 13:58 näin: "Määritelmällisesti olet... ...siis netti fenno. Onneksi olkoon. Tala-mitalia pukkaa. Kunniaa ei."
"Rautaako?" on suomenkielinen, siis fenno, ja lisäksi nettiä käyttävä fenno eli nettifenno, jonka oikeinkirjoitusoppiin kuuluu muoto "netti fenno". Sillä muodolla hän määrittelee itse itsensä. Jos "Rautaako?" kuitenkin on ruotsinkielinen, siis sveko, hän on myös nettisveko eli nettiä käyttävä sveko, jonka oikeinkirjoitusopin mukaan hän on lisäksi "netti sveko", sellainen siis itsensä määrittelemän oikeinkirjoitussäännön mukaan. Minkä mitalin haluaisit "netti svekoudestasi"?
rautaako?: "en pysty ymmärtämään, että miten ruotsin opiskelusta teistä on haittaa"
Vanha kuoma taitaa olla pohjimmiltaan kielivapauden puolella, ihan malliprovoiltahan nämä kommentit vaikuttavat.
Vastataan nyt kuitenkin:
Jos ruotsin taidon voisi ottaa pillereinä, haittaa ei olisi. Nyt kuitenkin on kyseessä oppiaine, joka
- vie aikaa ja voimia esimerkiksi joltakin muulta kieleltä, joka saattaisi olla oppilaalle läheisempi vanhempien taustan, ystävien, mielenkiinnon tai jonkin muun syyn takia;
- tuottaa ongelmia erityisesti niille, joilla on oman äidinkielen ja englannin kanssa ongelmia - heille ruotsi on erityisen aikaanvievää ja tuottaa pettymyksiä ja on suoraan poissa noiden toisten kielten kehitykseltä;
- hidastaa erityisesti maahanmuuttajien kotoutumista ja hakeutumista virkamiesuralle, missään ei maahanmuuttajalapsen kotoutumisprosessin aikana yrittävän säilyttää kotikielensä, omaksua maan pääkielen, lukea sillä kaikki kouluaineet, omaksua englannin ja sitten vielä omaksua eksoottinen pikkukieli - pakollinen ruotsi koskee kaikkia, vapautuksen saa aniharva sitä tarvitseva;
- kaventaa koko maan kielivarantoa, sillä ei missään vaadita oppilailta kolmen vieraan kielen taitoa, eikä varsinkaan sellaisen pienen kielen, jolle ei ole juurikaan käyttöä.
Suomenkielisten kielitaitoa tulee verrata esimerkiksi ruotsalaisten enemmistön kielitaitoon, ahvenanmaalaisten kielitaitoon - ei oman kielivähemmistö kielitaitoon, sillä kielivähemmistöllä on aina yksi kieli enemmän kuin muulla väestöllä.
Verrattuna näiden lähialueiden kielipalettiin, suomalaislapsi lukee kieliä enemmän mutta saa vähemmän maailmankieli - ja Suomen kielivaranto jää siis kapoiseksi.
Kyllä pakollisesta ruotsista on siis haittaa, harmia ja hidastekin se on. Ruotsi itsessään on ihan hieno kieli ja sitä valitaan varmasti vapaaehtoisena. Miksei valittaisi?