Mitä te uskotteettä miten niille sitten käy kuoleman jälkeen?
Mitä eläimille tapahtuu kun ne kuolee?
otusotus
11563
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Eläimen keho joutuu jonkun toisen elämänmuodon ravinnoksi (vähintään bakteereiden!), mutta tämähän ei ole uskon asia, vaan selvää faktaa. Toistaiseksi on pelkkää uskonasiaa se, onko eläimillä sielun kaltaista olemusta. Itse uskon, että on. Tarkemmin sanottuna niillä on ns. ryhmäsielu. Siis niillä ei ole yksilöitynyttä sielutietoisuutta kuten on meillä ihmisillä. Kun eläin kuolee, sen sieluosa palaa takaisin oman lajinsa ryhmäsieluun, jonne se tuo oman osansa lajinsa evoluutiota varten.
Ihmisen sielu on yhteydessä korkeimpaan tietoisuuteen mistä se on saanut alkunsa, eläimillä ei tuota yhteyttä vielä ole. Kaikki kuitenkin kehittyvät jatkuvasti omassa tahdissaan. Kukaan ei ole toistaan parempi tai huonompi, koska ykseydessä ei ole raja-aitoja. Hyvyys ja huonous ovat ihmismielen kehitelmiä, koska järki vaatii sitä. Hengellisyys ei tunne hyvyyttä tai huonoutta.
Sielu menee aina sellaiseen kehoon joka on sen kehityksen kannalta sopivaa, kehittymättömämpään se ei mene.
Antaman version eläimistä:" "Dalai-Lama sanoi, "että kaikilla elävillä olennoilla on samankaltainen
sielu;" Ja ihminen voi joutua aivan eläimenä elämään, jos hänen luonteessaan on ilmennyt liian
paljon säröjä. Tämä ei ole kuitenkaan lopullinen tila, vaan tämä on Rangaistus, ja eläimenä ollessaan
ihminen muistaa miksi hän on syntynyt eläimenä.
Hän korosti sitä, miksi Tibet oli Rauhan Omainen
Valtio, joka pyrki kaikessa Rauhan ja Rakkauden korostamiseen. Länsimaailmalle ovat Dalai-Laman ajattelun suuntaukset vieraita! Tämä meidän tellus kaipaa todellista Rauhaa ja keskinäistä ymmärrystä ihmisten välille. Tämä Buddhan uskonto on nykymuodossaan yli 600 vuotta Kristin uskoa vanhempi, joten
heillä lienee myös tietoakin tästä asiasta hieman enemmän!!!?
Että ihminen syntyy eläimeksi rangaistuksena????
Ei noita buddhalaistenkaan höpinöitä kannata aina uskoa. Buddhakin käski epäilemään kaikkea ihmisten höpinöitä.
Jos sielumme kehittyy eläimestä ihmiseksi, niin en oikein millään jaksa uskoa, että se taantuisi enää takaisin eläimeen. Vaikka olis kuinka íso kakkiainen tahansa. Eiköhän oikein kurjassa ihmiskohtalossakin ole jo ihan tarpeeksi rangaistusta?
Sielu, joka on ottanut ihmisen koulukseen, ei palaa enää eläimen tasolle. Kehityksen virta kulkee aina vain eteenpäin, korkeammille tasoille.
Minusta olisi luksusta syntyä rotukissaksi eläinrakkaaseen perheeseen. Ei yhtään hullumpi ajatus!
Sen sielu on sen veressä, kun se kuolee niin sitä ei enää ole.
Mutta Jumala alunpitäen loi paratiisin johon kuului eläimiä. Jes.11 kerrotaan 1000 v. valtakunnan Jerusalemin läheisyydessä eläinten sovusta, joka on esimakua lopullisen iankaikkisen Jumalan uuden paratiisi valtakunnan loistosta, johon Hänen Poikansa Jeesus tahtoo pelastaa luomansa ihmisen armosta.
Ne syödään. Niiq esmes possu!
Mikä estää myös ihmislihan syömisen? Emmekö me kaikki ole samaa luomakuntaa? Vain henkisyyden laatu erottaa yksilöt toisistaan. Siksi ihmisen tehtävä on jalostaa omaa sieluaan. Toistemme sieluille emme mitään mahda, koska jokaisen sielu kehittyy vain yksilönä.
Minusta ihminen voi jalostaa itseään vain tietoiseksi tulemalla ja suuntansa valitsemisella. Kiintopiste pitää aina olla jos aikoo saavuttaa tavoitteensa. Tavoitteensa määrittelee jokainen itse.
Jos valitsee väärin, joutuu aina kärsimyksiin. Kärsimyksen tehtävä on johtaa pois kärsimyksestä.
Eläimillä ei ole sielua, joten ne jatkavat samaa elämää, sillä elämä ei kuole ainoastaan fyysinen keho
On vain yksi elämä joka läpäisee koko maailmankaikkuden joten se ei ole koskaan syntynyt eikä se myöskään milloinkaa kuole,
Se on vain lainassa meillä elämämme ajan ja elämä on eläimelläkin samaa kuin ihmisellä. mutta sillä ei ole sielua, mutta ihmisellä on kehityksen kautta materiasta syntynyt ajatus, joka on synnyttänyt oman keskuksen
ajattelijan sielun, eikä se ole jumalallista alkuperää, niin kuin uskonnot väittävät
Sielun syntyminen on sitonut ihmisen aikaan jote se on joutunut syyn ja seurauksen lain alaiseksi ja seuraksena siitä on kärsimys, tuska ja väkivalta
Eläimillä ei ole sielua joten ne elävät ajattomuudessa, eli suorassa yhteydessä lähteeseen, eikä niillä ole ajan tajua niinkuin ihmisellä, joten niitä ohjaa elämä vaistojen kautta
Ne elävät samassa tilassa henkisesti niinkuin ihminen eli paratiisissa
Paratiisi on henkisesti ajaton tila, jossa ei tunneta tuskaa ja kärsimystä, mutta ihminen ajallisen erillisyydensä
kautta sitoutunut aikaan, eli perisyntii, joka seuraa ihmistä psykologisena perimänä sukupolvesta toiseen
Vasta kun, hän tajuaa tuon perimänsä ja ymmärtää sen, ja se ymmärrys on psykologine kuolema eikä muuta kuolemaa olekkaan, sillä fyysisellä kuolemalla ei ole ihmiselle sen jälkeen mitään merkitystä
Etkö usko aineelliseen evoluutioon? Mitä kehittyneempi aineellinen keho on, niin sitä paremmin sielu voi sen avulla toteuttaa omaa kehittymistään vahvaksi.
Rajan määrittely ihmisen ja eläimen välillä on ihmisjärjen tuotos.
Toki jokaisella on oikeus uskoa mihin kukin uskoo, sillä hengellisissä ulottuvuuksissa on kyse uskosta jos niitä katsotaan aineelliselta näkökannalta. Ja niinhän meidän on pakko tehdä kun aineellisuudessa asustamme, minä ainakin saan tehdä niin.
Sinulla on mielenkiintoisia näkemyksiä, arjuuna..