Valtiovarainministeriön tuoreen laskelman mukaan Suomen kestävyysvaje on viisi prosenttia bruttokansantuotteesta.
Ministeriö hahmottelee Suomen julkisen talouden tasapainoitustoimia tuleville vuosille uudessa kestävyysraportissaan, joka on nimetty Julkisen talouden valinnat 2010-luvulle.
Tulevalla vaalikaudella menojen ja tulojen välistä kuilua olisi kurottava umpeen vähintään puolellatoista miljardilla eurolla, mikä olisi noin kolme neljäsosaprosenttia bruttokansantuotteesta vuosittain.
Tämä tapahtuisi lähinnä menoja tarkistamalla. Lisäksi talouden rakenteita pitäisi uudistaa siten, että julkisen talouden rahoitusasema paranisi kaksi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Toimenpiteiden vaikutukset voisivat ajoittua myös pidemmälle aikavälille.
Talouskasvu ei
ratkaise ongelmaa
Talouskasvu ei kuitenkaan yksin poista kestävyysvajetta, ministeriö muistuttaa. Kun väestö on ikääntymässä nopeasti, pitäisi tulevaisuuden epävarmuuksiin ja uusiin taloutta uhkaaviin häiriöihin varautua vahvistamalla julkista taloutta.
– Näin talouspolitiikalla olisi mahdollisuus toimia myös seuraavassa, aikanaan tulevassa taantumassa. Kansainvälisen talouden epävarmuuden vuoksi tälle näkökohdalle tulee antaa nyt erityisen suuri painoarvo, raportissa todetaan.
Mitä rivakammin tämä sopeutus pannaan liikkeelle, sitä enemmän se alentaa velkaantumisesta aiheutuvaa korkorasitusta ja tuo liikkumavaraa.
Yksi keino vahvistaa julkista taloutta on kiristää verotusta. Nykyinen hallitus on jo korottanut kulutusveroja kuten arvonlisä- ja energiaveroja. Lisäksi kunnallisverotus on jatkuvasti noussut.
Julkisten menojen
leikkaus on välttämätöntä
Raportissa sanotaan keskeisten talousjärjestöjen arvioineen, että menojen karsiminen olisi talouden kannalta parempi vaihtoehto kuin verojen kiristäminen.
– Kun lisäksi Suomen kokonaisveroaste on jo nyt korkea, verotuksen kokonaistason merkittävä nostaminen ei ole toivottavaa, raportissa sanotaan.
Siksi sopeutus vaatii väistämättä myös julkisten menojen leikkaamista, mihin tarvitaan julkisten tehtävien ja menojen perinpohjaista läpikäyntiä poliittisen päätöksenteon tueksi.
Työvoiman ikääntyessä ja työvoiman vajaakäytön takia tarvitaan myös toimia työvoiman tarjonnan lisäämiseksi. Julkisen ja yksityisen sektorin tuottavuutta tulee myös kohentaa.
Raportti on toinen valtiovarainministeriön tulevaisuuskatsauksista. Toinen oli syyskuun puolivälissä julkistettu hallintopolitiikan tulevaisuuskatsaus.
Ministeriö hahmottelee Suomen julkisen talouden tasapainoitustoimia tuleville vuosille uudessa kestävyysraportissaan, joka on nimetty Julkisen talouden valinnat 2010-luvulle.
Tulevalla vaalikaudella menojen ja tulojen välistä kuilua olisi kurottava umpeen vähintään puolellatoista miljardilla eurolla, mikä olisi noin kolme neljäsosaprosenttia bruttokansantuotteesta vuosittain.
Tämä tapahtuisi lähinnä menoja tarkistamalla. Lisäksi talouden rakenteita pitäisi uudistaa siten, että julkisen talouden rahoitusasema paranisi kaksi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Toimenpiteiden vaikutukset voisivat ajoittua myös pidemmälle aikavälille.
Talouskasvu ei
ratkaise ongelmaa
Talouskasvu ei kuitenkaan yksin poista kestävyysvajetta, ministeriö muistuttaa. Kun väestö on ikääntymässä nopeasti, pitäisi tulevaisuuden epävarmuuksiin ja uusiin taloutta uhkaaviin häiriöihin varautua vahvistamalla julkista taloutta.
– Näin talouspolitiikalla olisi mahdollisuus toimia myös seuraavassa, aikanaan tulevassa taantumassa. Kansainvälisen talouden epävarmuuden vuoksi tälle näkökohdalle tulee antaa nyt erityisen suuri painoarvo, raportissa todetaan.
Mitä rivakammin tämä sopeutus pannaan liikkeelle, sitä enemmän se alentaa velkaantumisesta aiheutuvaa korkorasitusta ja tuo liikkumavaraa.
Yksi keino vahvistaa julkista taloutta on kiristää verotusta. Nykyinen hallitus on jo korottanut kulutusveroja kuten arvonlisä- ja energiaveroja. Lisäksi kunnallisverotus on jatkuvasti noussut.
Julkisten menojen
leikkaus on välttämätöntä
Raportissa sanotaan keskeisten talousjärjestöjen arvioineen, että menojen karsiminen olisi talouden kannalta parempi vaihtoehto kuin verojen kiristäminen.
– Kun lisäksi Suomen kokonaisveroaste on jo nyt korkea, verotuksen kokonaistason merkittävä nostaminen ei ole toivottavaa, raportissa sanotaan.
Siksi sopeutus vaatii väistämättä myös julkisten menojen leikkaamista, mihin tarvitaan julkisten tehtävien ja menojen perinpohjaista läpikäyntiä poliittisen päätöksenteon tueksi.
Työvoiman ikääntyessä ja työvoiman vajaakäytön takia tarvitaan myös toimia työvoiman tarjonnan lisäämiseksi. Julkisen ja yksityisen sektorin tuottavuutta tulee myös kohentaa.
Raportti on toinen valtiovarainministeriön tulevaisuuskatsauksista. Toinen oli syyskuun puolivälissä julkistettu hallintopolitiikan tulevaisuuskatsaus.
Vastaukset 1
Vanhimmat
persujen on mentävä työhön ja siten kerryteetävä kansantuloa, eikä vain olla vaatimassa lisää tukimuotoja.
Millouin perussuomalaiset alkabvat ottamaan sitä todellista vastuuta jota kansantalous ja toimiva yhteiskunta vaatii? Nykyisillä ulostuloillaan perussuomalaisten lähiajan eli vaalien jälkeinen tavoite on säilyä oppostiossa, mutta ehkä opposition suurimpana ryhmänä. Demareiden kanssa perussuomalaisilla tulee olemaan se suurin kisa, eli kumpi on oikeasti se todellinen oppositiopuolue. Itse poliittisella tavoitteillahan ei ole kisassa mitään merkitystä, mutta sillä on jotta kumman puolueen johtaja saa enemmään näkyvyyttä ja saa puhua enemmän mediassa joutavia.