Jotenkin koen katolilaisuuden omaksi uskokseni, mutta en todellakaan kannata näitä aborttikieltoja yms, ja kyseenalaistan paavin auktoriteetin. Kuulun ev.lut seurakuntaan, mutta sukujuureni ovat italiassa..jotenkin haluaisin liittyä katoliseen seurakuntaan, mutta tiedän että suomessa ei ole katolisuus ei ole samanlaista kuin esim. italiassa. mitäs tekisitte itse? no toi oli aika tyhmä kysymys mutta silti..miten kirkon vaihto käytännössä onnistuu?
Katoliseen seurakuntaan?
minä
291408
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Osallistu ihmeessä katekumeeniaikaan (se on tuo n. vuoden kestävä katolisuuteen opetteluaika), päätä sen jälkeen. Itse sanoisin, että katolisuuteen kasvetaan, ei noin vain "käännytä".
Kuitenkin niin vaikeaa kuin se onkin, aborttikielto on oikeastaan erittäin keskeinen asia katolisessa uskossa. Niin vaikeaa kuin se onkin se on nimenomaan elämän suojelua jota kirkon tulee tukea. Alkio/sikiö on täysin syytön kaikkeen mitä tapahtuu, samoin on useissa tapauksissa tottakai lapsen äiti, mutta jos on valmiiksi jo tapahtunut pahaa miksi tehdä vain lisää pahaa. Elämä on pääasia. Paavin auktoriteettiä ei kannata alkaa katolisen kyseenalaistamaan. Katolisuus on niitä uskontoja, joista on otettava kaikki (pieniä poikkeuksia voi olla, esim. abortin voi jossain tilanteissa sallia, mutta periaatteessa on oltava vastaan tai esim. ehkäisyä voi käyttää tai voi erota jne.., mutta tärkeintä on ymmärtää kirkon kanta asiaan). Paavin vallan kyseenalaistaminen on kuitenkin sellainen asia, että katolisuudessa se on mahdotonta. Pyhä isä on saanut tehtävänsä Jumalalta, piste.
Mutta ota ihmeessä yhteyttä lähimpään seurakuntaan (älä tässä yhteydessä mainitse noita asioita joita olet vastaan, koska monet on käännytetty suoraan pois) ja tästä seuraa n. vuoden "katoliseksi harjoitteluaika". Tänä aikana kasvat katoliseksi ja jos sinut on Jumala tarkoittanut katoliseksi hyväksyt aborttikiellon ja paavin auktoriteetin, jos näin ei käy Jumala on tarkoittanut sinut protestantiksi. Mutta kokeilla kannattaa, itsekin nimenomaan kasvoin katoliseksi.
Katolisuus on samanlaista kaikkialla, mutta Suomi on niin pieni hiippakunta, että yksittäiset ihmiset pääset helpommin vaikuttamaan, silti itse katolisuus ja katolinen oppi eivät mihinkään muutu. On vain ihmisiä, jotka pääsevät pienessä yhteisössä vaikuttamaan enemmän.
Ajatteletko todella, että on vain protestanttinen ja katolinen vaihtoehto?!? Entäs esim. ortodoksinen?
Itäinen katolinen kirkko on monessa suhteessa paljon lempeämpi ja ymmärtävämpi niissä kysymyksissä, joissa lännen roomalaiskatoliset ovat liian(kin) tiukkapipoisia...
Ja siihen kuuluu olennaisena alaisuus piispalle, joka on ehtoollisyhteydessä Rooman piispan kanssa. Se takaa oikeaoppisuuden.
Tietyllä tavalla idän ortodoksikirkot ovat yhteydessä katoliseen kirkkoon, mutta epätäydellisesti.
Olet oikeassa: on vain Yksi, Pyhä, Katolinen ja Apostolinen Kirkko. Mutta monta patriarkaattia...
Idän katolisen kirkon puolella katsotaan, että Rooman patriarkka on lähtenyt aikoinaan omille teilleen vaatiessaan ehdotonta primaattia yli muiden patriarkkojen. Ensimmäinen vertaistensa joukossa-epiteetti Rooman piispalle toki oltaisiin idässä hyväksymään...
Varmasti ortodoksiuus voisi olla hyvin varteenotettava, mutta minulla ei ole oikein mitään sidettä siihen..enpä tiedä.
Oletko itse ortodoksi? ootko kääntyny?
Reagoit turhan voimakkaasti. Alkuperäinen kysyjä oli protestantti ja kysyi liittymisesti katoliseen kirkkoon. Luonnollisesti Jumala on voinut jotkut tarkoittaa hyvin ortodokseiksi, hänen ajatuksiaan emme tiedä. On kuitenkin käsittämätöntä että minun olisi pitänyt luetella kaikki kristilliset kirkot. Protestantit ja katolinen kirkko nyt kaiketi ovat suurimpia kirkkoja. Hän kysyi katolisesti kirkosta ja sanoi olevansa ev.lut-seurakunnan jäsen. Eli hän on varmasti itse miettinyt vaihtoehtoja.
Roomalaiskatolisuuden tiukkapipoisuus tulkitaan katolisen kirkon piirissä raamatun noudattamiseksi, ortodoksisuudessa tiukkapipoisuudeksi. Samoin kuin katolisen kirkon piirissä tulkitaan ortodoksien ja protestanttien "lempeys" raamatusta vieraantumiseksi. Nämä asiat ovat jokaisen itsensä päätettävissä ja minusta jos joku kysyy katolisesta kirkosta niin miksi antaa hänelle vastaus joka ikisestä kirkosta?
Älä reagoi niin voimakkaasti.
hyvä sisar/veli! Reagoin liian voimakkaasti.
Ja eihän katolisuuskaan toki ole kaikkialla yhtä ja samaa: satojen miljoonien ihmisten, mukaanlukien piispat ja papiston, mielipidekirjo asiasta kuin asiasta on toki paljon monivärisempi kuin tiukkapiposimpien moraaliteologien!
Hei immeiset!
Eikö kuitenkin ole aina hyvä asia kun ihminen miettii uskon asioita ja haluaa tehdä jotain elämälleen. Kirkon vaihto on monella tavalla rankka prosessi, ( ei ehkä kaikille) etsikkoaika ja uusien asioiden työstäminen voi viedä voimia. Eteen saattaa nousta vaikeita asioita läpikäytäviksi, mutta matka kannattaa. Jos juuret ovat Italiassa on selvää, että katolisuus tuntuu läheiseltä. Tosin Jumala kutsuu meitä hyvinkin yllättäviin prosesseihin jos vaan kuulemme kutsun ja lähdemme matkalle.
Lämpimin ajatuksin -vanharouva-
Hei,
Olet aivan oikeassa ja kuitenkin meidän kaikkien pitäisi muistaa, että rakkaus Jumalaan ja Jeesukseen ovat kaikkien tärkeimmät asiat ei se mihin kirkkoon kuuluu. Ja kuiten aikaisemmin sanoin katolisuuteen kasvetaan. Kaiken noin vain hyväksyminen ja oman elämänsä muuttaminen (niin ortodoksisuus kuin katolisuuskin nimittäin vaatii tätä, sillä niiden oppi on kuitenkin monelta osin hyvin erilaista kuin protestantismi) vaatii aikaa ja uusia näköaloja. Varmasti myös ortodoksisuus on uskonto johon kasvetaan.
Alkuperäinen mitä jos tosiaan kävisit esim. katolisessa messussa ja ortodoksisessa messussa ja lukisit esim. kirjan nimeltä Katolisen uskon perusteet ja ortodokseilla on taatusti samantapainen teos olemassa. Ei äitikirkkoaan tarvitse valita heti, vaan tutki minkä tien Jumala on sinulle tarkoittanut. Mutta muista toki, että jokaisessa kirkossa aborttiin suhtaudutaan hyvin hyvin nuivasti. Myöskään luterilainen kirkko ei sitä hyväksy enkä usko ortodoksisenkaan kirkon hyväksyvän. Katolinen kirkko vain pitää meteliä asioista. Ihan varmasti sinulle on polku äitikirkkoosi ja voimia sinulle sen polun etsimiseen.
Hyvä Sebastianos, en ole saanut selvää: oletko itse johonkin itäiseen riitukseen kuuluva katolisen kirkon jäsen (eli ns. "uniaatti") vai jonkin idän ortodoksikirkon jäsen?
Olen roomalaiskatolinen Helsingin hiippakuntaan kuuluvan seurakunnan jäsen.
Ajatteluni ja hengellisyyteni on käytännössä kuitenkin lähempänä idän katolista eli ortodoksista kirkkoa...
"Olen roomalaiskatolinen Helsingin hiippakuntaan kuuluvan seurakunnan jäsen."
Hauska kuulla.
"Ajatteluni ja hengellisyyteni on käytännössä kuitenkin lähempänä idän katolista eli ortodoksista kirkkoa..."
Hengellisyyden itäisyydessä ei ole mitään vikaa. Kuuluuhan katoliseenkin kirkkoon itäisiä paikalliskirkkoja. Mutta katolinen ei voi kieltää, että ainoa Kristuksen katolinen kirkko on olemassa nimenomaan siinä kirkossa, joka on ehtoollisyhteydessä Rooman piispaan, muissa vain epätäydellisesti. Eikä myöskään yhdenkään (myöskään idän skisman alkamisen jälkeen tapahtuneen) ekumeenisen kirkolliskokouksemme sitovuutta, eikä näin ollen myöskään tietyissä olosuhteissa pätevää paavin erehtymättömyyttä.
Veli hyvä, ymmärrän täysin suuttumuksesi Helsingin piispaa kohtaan. Hän on toiminut rakkaudettomasti, jopa epäkristillisesti. Käsittääkseni hänen opettamassaan uskonopissa ei kuitenkaan ole mitään väärää. Nämä kaksi onkin pidettävä mielestäni erillään.
Kirkkokäsitys taitaa kyllä olla idässä hieman toisenlainen...Ymmärtääkseni rukous/ehtoollisyhteys Rooman piispaan katsotaan sielläkin tarpeelliseksi ekumeeniseksi tavoitteeksi, mutta paavin erehtymättömyyttä tuskin ollaan valmiita nielemään. (Ei kai sitä välttämättä niele kaikki roomalaiskatolisetkaan)
Ei kai se voi merkitä sitä, etteivätko itäiset patriarkaatit olisi oikeita apostolisia Kristuksen kirkkoja?!?
"Kirkkokäsitys taitaa kyllä olla idässä hieman toisenlainen...Ymmärtääkseni rukous/ehtoollisyhteys Rooman piispaan katsotaan sielläkin tarpeelliseksi ekumeeniseksi tavoitteeksi, mutta paavin erehtymättömyyttä tuskin ollaan valmiita nielemään."
Jotta idän ortodoksikirkot pääsisivät takaisin ehtoollisyhteyteen katolisen kirkon kanssa, niiden tulee hyväksyä nekin dogmit, jotka on julistettu niiden ollessa skismassa. Sen sijaan dogmien ilmaisutavoissa voi olla eroja.
"(Ei kai sitä välttämättä niele kaikki roomalaiskatolisetkaan)"
Kyllä vain; esimerkiksi juuri ns. "uniaattien" oli hyväksyttävä käytännössä jo liittyessään takaisin katoliseen kirkkoon ja periaatteessa viimeistään, kun se dogmatisoitiin. Mutta kuten mainittu, oppien ilmaisutavat voivat olla erilaisia, missä ei ole mitään vikaa.
"Ei kai se voi merkitä sitä, etteivätko itäiset patriarkaatit olisi oikeita apostolisia Kristuksen kirkkoja?!?"
On vain yksi Kristuksen kirkko. Se on se, mitä nimität "roomalaiskatoliseksi kirkoksi" tai "paavin patriarkaatiksi"; siihen kuuluu yhteys Rooman piispaan. Ei kirkollista yhteyttä voi olla ilman yhteyttä uskossa; ei esim. kolminaisuusopin dogmatisoinnin jälkeen ajateltu, että nestoriolaiset (Kristuksen kahteen persoonaan uskovat) olisivat enää osa Kristuksen oikeaa kirkkoa. Sen sijaan idän ortodoksikirkoilla on kyllä tietynlainen yhteys tähän todelliseen Kristuksen kirkkoon, mutta epätäydellinen - ne eivät enää ja vielä ole osa sitä opissa ja sakramenteissa.
"Uskon ja tunnustan kaiken, mitä pyhä katolinen kirkko uskoo, tunnustaa ja opettaa, Jumalan ilmoittamaksi totuudeksi." Jotensakin noin kai se vahvistuksen sakramentissa piispalle annattava lupaus menee.
Siitä, mikä on se pyhä, katolinen kirkko, vallinnee erilaisia näkemyksiä. Isä Mitro Repo nimittää ortodoksista kirkkoa idän katoliseksi kirkoksi...
Ekumeninen dialogi ortodoksien ja ns. orientaalisten kirkkojen välillä on ymmärtääkseni johtamassa rukous eli ehtoollisyhteyden palautumiseen ihan lähitulevaisuudessa. Periaatteessa on jo puolin ja toisin tunnustettu, että usko on sama, vaikka se ilmaistaisiinkin hieman eri tavoin ja käsittein.
Eikö tilanne ole lähes sama katolis-ortodoksisessa dialogissa - Rooman piispan primaattia lukuunottamatta?!?
"Siitä, mikä on se pyhä, katolinen kirkko, vallinnee erilaisia näkemyksiä. Isä Mitro Repo nimittää ortodoksista kirkkoa idän katoliseksi kirkoksi..."
Isä Mitro kuuluukin Suomen ortodoksikirkkoon. Mikä ihme se on, että HÄNELLÄ on eri näkemys siitä, mikä on katolinen kirkko, kuin katolisella kirkolla? Nyt olikin kyseessä se kiistämätön totuus, että katolisen kirkon (jolla tarkoitan paavin kanssa yhteydessä elävää kirkkoa) mukaan se ja se yksin on Kristuksen perustama yksi, pyhä, katolinen ja apostolinen kirkko. Sen olet velvoitettu uskomaan katolilaisena. Voisinhan minäkin sanoa: "Siitä, mitä Pyhällä Kolminaisuudella tarkoitetaan, vallinnee erilaisia näkemyksiä. Ystäväni, joka on mormoni, sanoi, että kyseessä on kolme eri jumalaa..." mutta se ei olisi totta.
Käsittääkseni myöskin "paavin patriarkaatista" puhuminen on epätarkka ilmaus, koska paavi on vain lännen patriarkka, ja kuten tiedät, katoliseen kirkkoon kuuluu myös itäisiä, ns. "uniaattikirkkoja", joiden ylin paimen (muttei patriarkka) paavi on.
"Ekumeninen dialogi ortodoksien ja ns. orientaalisten kirkkojen välillä on ymmärtääkseni johtamassa rukous eli ehtoollisyhteyden palautumiseen ihan lähitulevaisuudessa. Periaatteessa on jo puolin ja toisin tunnustettu, että usko on sama, vaikka se ilmaistaisiinkin hieman eri tavoin ja käsittein."
Pitää paikkansa.
"Eikö tilanne ole lähes sama katolis-ortodoksisessa dialogissa - Rooman piispan primaattia lukuunottamatta?!?"
Kyllä - lähes sama. Mutta ehtoollisyhteyttä ei ole vielä. Siihen asti idän ortodoksikirkot ovat epätäydellisessä yhteydessä yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon.
Paavi on idän katolisten kirkkojen patriarkkojen ylin paimen...
Hm...Mielestäni hieman ongelmallista. Kuinka patriarkan yläpuolella voi joku paimen olla?!?
Korkeintaan pyhä kirkolliskokous...Tai olihan jo jakamattoman kirkon aikana Rooman piispalla erityisasema ensimmäisenä vertaistensa joukossa. Sen jopa Konstantinopoli myönsi...
Kun mm. Irakissa vaikuttavan kaldealais-katolisen kirkon piispainsynodi valitsi äskettäin uuden patriarkan, tämä pyysi paavilta jatkuvuutta kirkkojen välillä vallitsevalle rukous eli ehtoollisyhteydelle. Mutta merkitsikö tämä todella sitä, että hän samalla tunnusti Rooman piispan yläpuolellaan olevaksi paimeneksi...
"Paavi on idän katolisten kirkkojen patriarkkojen ylin paimen..."
Aivan. Yleismaailmallisen kirkon ylin paimen, silti vain Jeesuksen käskynhaltija.
"Hm...Mielestäni hieman ongelmallista. Kuinka patriarkan yläpuolella voi joku paimen olla?!?
Korkeintaan pyhä kirkolliskokous... Tai olihan jo jakamattoman kirkon aikana Rooman piispalla erityisasema ensimmäisenä vertaistensa joukossa. Sen jopa Konstantinopoli myönsi..."
Jo ennen idän ortodoksien, orientaalien ja nestoriolaisten skismaa, pyhästä Pietarista asti, on yhdellä ollut yleismaailmallinen jurisdiktio - ensin Pietarilla ja sitten hänen seuraajillaan. Se ei tarkoita, että hän olisi despootti, vaan tätäkin valtaa tulee käyttää yhdessä muiden piispojen kanssa (kirkolliskokouksissa ja yleensäkin kirkon elämässä) - mutta hänellä on myös valta käyttää sitä yksin.
Kirkolliskokouksissa ei sinänsä pystytä säätelemään tätä paavin valtaa, ainoastaan kunniajärjestystä - ja niinpä Konstantinopolille myönnettiinkin kunnia-asema toisena vertaisten joukossa. Sen sijaan koskaan ei kirkolliskokous ole säätänyt, että paavin johtoasema rajoittuisi pelkästään kunnia-asemaan, ei suinkaan: kaikki ekumeeniset kirkolliskokoukset ovat olleet paavin hyväksymiä. Se, että koko katolinen kirkko näin opettaa, on selvää; se, että sinun ja minun katolilaisina pitää se hyväksyä, on myös.
"Kun mm. Irakissa vaikuttavan kaldealais-katolisen kirkon piispainsynodi valitsi äskettäin uuden patriarkan, tämä pyysi paavilta jatkuvuutta kirkkojen välillä vallitsevalle rukous eli ehtoollisyhteydelle. Mutta merkitsikö tämä todella sitä, että hän samalla tunnusti Rooman piispan yläpuolellaan olevaksi paimeneksi..."
Totta kai. Ja tämä ei ollut mikään maailmaamullistava tunnistus, se vain totesi sen, mikä oli ollut totta kirkon alusta lähtien ja skisman loputtua "uniaattien" osalta siitä lähtien, kun he liittyivät takaisin yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon. Seuraava lainaus encyclopedia.freedictionary.comista:
Western (or "Latin-Rite") Catholic bishops are subject directly to the Pope, but each Eastern-rite Catholic bishop is subject indirectly to the pope via one of six Catholic "patriarchs of the east", who sit in Alexandria, Antioch, Antelias, Baghdad, Beirut, and Damascus and are subservient to the Pope of Rome.
...
These churches accept Catholic dogma, but retain their own hierarchies and liturgies, and follow some laws and customs that differ from those of Western church. They are subject to the "Code of Canons of the Eastern Churches" promuglated by Pope John Paul II in 1991.
Saman voi tarkistaa mistä vain. He hyväksyvät katolisen kirkko-opin paavin universaalista jurisdiktiosta ja erehtymättömyydestä.
...taitaa olla tarpeen, ennenkuin rukousyhteys voidaan palauttaa lännen ja idän kirkkojen välille!
Katolisen kirkon täytyy tinkiä paavin asemasta, ortodoksien lisätä valmiuttaan hyväksyä Rooman piispan historiallinen erityisasema.
Jos paavin asemaa ei ratkaista, ekumenia ei tule toteutumaan ainakaan siinä mielessä, että ehtoollisyhteys palautuisi...
Ekumeenisen kirkolliskokouksen sanoja on kuitenkin paha mennä korjailemaan. (Vatikaanin ensimmäinen kirkolliskokous 1800-luvun lopulla).
...muidenkin kirkolliskokousten korostamasta paavin erikoisasemasta ja kaikkien tunnustamasta välttämättömästä yhteydestä häneen. Onneksi ortodoksit eivät ole yrittäneet järjestää omia ekumeenisia kirkolliskokouksiaan (kenties Pyhä Henki ohjaa siinä tätä kirkon tärkeää, mutta tällä hetkellä siitä erossa olevaa haaraa). Idän ortodoksikirkot eivät ole tehneet esim. dogmaa, että paavi ei olisi erehtymätön tai kaikkien kristittyjen johtaja. Ainoastaan asenteenmuutos on siis heidän kohdallaan vaadittavissa. Katolisten puolelta sen sijaan vaadittaisiin sanomaan, ettei kirkko ole erehtymätön, mikä olisi vastoin molempien kirkkojen tunnustamaa ekklesiologiaa (ja tuhoaisi myös systemaattisen kirkkohallinnon teologian, joka tällä hetkellä katolisilla toimii, ortodokseilla ei).
"...taitaa olla tarpeen, ennenkuin rukousyhteys voidaan palauttaa lännen ja idän kirkkojen välille!"
Näin on! Paavi Johannes Paavali II onkin taistellut tämän asian puolesta paljon, silti uskollisena kirkon kaksituhatvuotiselle traditiolle.
"Katolisen kirkon täytyy tinkiä paavin asemasta, ortodoksien lisätä valmiuttaan hyväksyä Rooman piispan historiallinen erityisasema."
Kyllä; kirkkojärjestyksestä ja muusta on mahdollista herättää keskustelua uudelleenjärjestelystä, mutta dogmia paavin johtoasemasta ja erehtymättömyydestä ei voi kumota. Ortodokseilla sen sijaan on luovuttavana vain myöhemmin kehittynyt traditio, joka ei ole tuottanut systemaattista kirkkohallinnon teologiaa (mistä johtuen idän ortodoksikirkot eivät olekaan pystyneet järjestämään ekumeenisia kirkolliskokouksia skisman alkamisen jälkeen); heidän ei tarvitse kumota dogmejaan ja kiistää kirkon erehtymättömyyttä päätyäkseen samaan lopputulokseen kanssamme. Olet siis oikeassa: se, mikä ratkaisee pulmat, on historiaan katsominen. Ja siellä kyllä jo tunnustetaan, että Pietarin seuraajan auktoriteetti kaikkien kristittyjen ylle on Kristuksen lahja kirkolle.
Pyhä Henki meitä auttakoon!
Ehkä tutustun lähemmin näihin kirkkoihin ennen kuin teen mitään päätöstä. Toisaalta uskoa voi ilman seurakuntaakin. En kuitenkaan koe ev.lut seurakuntaa muuna kuin kirkkona, johon minut on kastettu ja se siitä. Eli joko siten eroan kokonaan kirkosta, tai siirryn toiseen seurakuntaan.
Aborteista ja näistä..olen puhunut erään katolisen miehen kanssa, ja tiedän että hän ei hyväksy ehkäisyn kieltoa, aborttikieltoa, ja esiaviollisen seksin kieltoa. Silti hän varoo kertomasta mielipiteitään. Tekeekö se katolisesta huonon, jos on eri mieltä kuin paavi ja kyseenalaistaa joitakin oppeja? Tämä tässä juuri kismittääkin. En voi antaa muuta kuin vanhan miehen kunnioitusta paaville...en voi ymmärtää miksi hänen, vanhaan, sairaan miehen täytyy pitää messuja yms vain sen takia, että tehtävät tulee hoitaa kuolemaan asti. Kyllähän tavalliset pulliaisetkin menevät eläkkeelle viimeistään sitten kun terveys antaa periksi.
Katsoiko joku dokumentin tästä kondomijutusta? Katolinen kirkko (lue Paavi ja korkeat papit) ovat levittäneet "tieteellistä" tietoa siitä, että kortsulevittää aidsia, sillä virukset tunkeutuvat huokosten läpi. Ei voi olla totta!
Katolinen kirkko neuvoo tartunnan saanutta vaimoa sitten pidättymään kokonaan seksistä miehensä kanssa. vaikka oikeastihan seksiä voi harrastaa kortsun kanssa ilman tartuntapelkoa, jos se toimii oikein. (itse en kyllä uskaltaisi varmaan...)
No, tässäpä taas tuli juttua..tunteet ovat siis ristiriitaiset..toisaalta myös itämaiset, filosofisemmat uskonnot kiinnostavat, mutta niiden harjoitus saattaisi tuntua jo erikoisuuden tavoittelulta. Ehkä tyydyn joogaan, saa aivot hiukan levätä! :)
Vaikuttaa siltä, että olet hieman eksyksissä uskosi kanssa. Lue kirjoja ja tutustu eri uskontoihin ja valitse sitten. Ja jos ne Aasian uskonnon kiinnostavat tutustu myös niihin. Seuraa sitä mitä sydämesi sanoo näiden tutustumisen jälkeen, sillä jos katolisuuden rinnalla pohdiskelet vaihtoehdoiksi ei-kristillisiä uskontoja, se on aika huono merkki. Katolisella niin kuin muissain kristillisissä kirkoissa se perusidea on kuitenki usko Jeesukseen Kristukseen, kun taas itämaisissa uskonnoissa näitä ei ole.
Älä loukkaannu tästä, mutta kirjoitustesi perusteella et ehkä ole vielä valmis aloittamaan katekumeeniaikaasi katoliseen kirkkoon saati ortodoksiseen kirkkoon. Mitä jos yrittäisit lähestyä ev.lut. seurakuntaa? Jos etsisit Jumalaa ensin sieltä ja sitten lähtisit hakemaan häntä muualta jos ei sieltä löydy. Täytyy nimittäin muistaa, että katolisuuteen (tai ortodoksisuuteen) elämään astuttaessa ei voi tuoda mukanaan vanhoja tapoja ja uskomuksia, vaan on alettava elää kirkon oppien mukaan (toki esim. ehkäisyn käyttö on jokaisen oman tunnon asia). Katolinen kirkko ei ole mikään yhdistys johon vaan tullaan jäseneksi ja sitten hengaillaan miten vaan. Katolinen kirkko ei kiellä ajattelua ja itsenäisiä valintoja, mutta kirkon opetukset pitää pääpiirteissään hyväksyä. Ja eräs pääpiirre on paavin vallan hyväksyminen, mutta se taas jätetään kunkin omaan harkintaan onko nykyinen paavi kykenevä hoitamaan tehtäväänsä.
Mutta onnea sinulle oman tiesi etsimiseen.
.."pääpiirre on paavin vallan hyväksyminen." katolisessa uskossa?!?
Ainakin paavin vallan kritiikitön hyväksyminen on ekumenian etenemisen suurin yksittäinen este...
Tottakai katolisena saa arvostella tätä paavin valtaa ja kritiikki on hyväksyttävää. Mutta jos on liittymässä kirkkoon eikä voi hyväksyä sen opetuksia alusta asti, tai ainakin ymmärtää niitä. Vaikka ei pureksimatta tarvitse niellä niin on hyvin tärkeää ymmärtää syyt tähän. Itse saatan hyväksyä jossakin tilanteissa abortin enkä ihan pureksimatta paavin valtaa hyväksy, mutta ymmärrän kirkon syyt näihin asioihin.
Onko järkeä liittyä kirkkoon jonka mielipiteitä ei ymmärrä? Niin ylistämäsi ortodoksiseen kirkkoon täytyy myös hyväksyä koko paketti liittyessään, sillä jos väität muka hyväksyväsi etkä sydämessäsi ymmärrä se on valehtelua, ja tiedämme kaikki valehtelun olevan synti. Täytyy liittyessään vähintään ymmärtää kirkon kannat. Itse liittyessäni sanoin suoraan että en kaikkea hyväksy, mutta ymmärrän perustelut. Mutta vielä kerran sanon, että jos alun alkaen vastustaa erittäin tärkeitä katolisen kirkon asioita (näihin kuuluu myös kanoninen oikeus) onko järkeä liittyä? Kirkko otetaan kokonaan ei osissa.
Omasta mielestäni yhtä suuri ekumenisen työn etenemisen työn este on esim. naispappeus.
...ja huomaanpa olevani itseasiassa hyvin samoilla linjoilla kanssasi!
Kirkkoon liittyessä, oli kyseessä sitten idän tai lännen katolinen kirkko,ei voine välttyä "ottamasta koko pakettia" - jota sitten voinee kyllä rauhassa sulatella ja makustella...
Naispappeudesta on toki katolisellakin puolella monenmoisia käsityksiä - kuten luterilaisella, anglikaanisella ja varmaan ortodoksisellakin...
Ja toki se on ekumeeninenkin este, siinä missä kirkkojen sisäinenkin ongelma.
Kyllä katolinen usko on sama joka maassa. Ei ole olemassa mitään suomalaista katolista uskoa tai italialaista katolista uskoa.
Niinpä. Kyllä katolinen usko kaikkialla on sama, mutta sen ilmenemismuodot vaihtelevat eri maissa ja kulttuureissa. Siinä mielessä voidaan kyllä erottaa esim. italialainen ja suomalainen katolinen identiteetti. Vai voidaanko?!?