Usein väitetään, että Suomessa oli sakuja reilut 200 000. Tämä oli kuitenkin koko 20. VuorA:n vahvuus. Kaikki joukot eivät suionkaan olleet Suomessa.
Taistelujoukkoja oli reilut kuusi divisioonaa. Sen ajan vahvuuksilla se on aika lähellä noin 70 000. Muut oli rannikko- ja huoltojoukkoja, työosastoja, esikuntia, ilmatorjuntaa jne. Ainakin 30 000 oli Norjan puolella. Lisäksi on huomattavaa, että yksi armeijakunta oli Petsamossa. Se ei joutunut taisteluun suomalaisten kanssa. Meritse ehdittiin evakuoida aika paljon väkeä.
Nykyisen Suomen Lapin kautta vetäytyi noin 130 000 miestä, joukossa viisi divisioonaa, joista ehkä kolme rykmenttiä kerrallaan viivytti. Isompi taistelu käytiin vain Tornion-Kemin alueella. Sielläkin sakuja oli vain vajaa divisioona.
Vielä on muistettava, että taistelujoukot tukiyksiköineen olivat koko sodan ajan NL.n puolella. Ne vain vetäytyivät Suomen kautta.
Mitään 200 000 saksalaisen karkottamista Suomen alueelta ei siis ole tapahtunut. Sellaista porukkaa ei täällä ole koskaan ollut.
Taistelujoukkoja oli reilut kuusi divisioonaa. Sen ajan vahvuuksilla se on aika lähellä noin 70 000. Muut oli rannikko- ja huoltojoukkoja, työosastoja, esikuntia, ilmatorjuntaa jne. Ainakin 30 000 oli Norjan puolella. Lisäksi on huomattavaa, että yksi armeijakunta oli Petsamossa. Se ei joutunut taisteluun suomalaisten kanssa. Meritse ehdittiin evakuoida aika paljon väkeä.
Nykyisen Suomen Lapin kautta vetäytyi noin 130 000 miestä, joukossa viisi divisioonaa, joista ehkä kolme rykmenttiä kerrallaan viivytti. Isompi taistelu käytiin vain Tornion-Kemin alueella. Sielläkin sakuja oli vain vajaa divisioona.
Vielä on muistettava, että taistelujoukot tukiyksiköineen olivat koko sodan ajan NL.n puolella. Ne vain vetäytyivät Suomen kautta.
Mitään 200 000 saksalaisen karkottamista Suomen alueelta ei siis ole tapahtunut. Sellaista porukkaa ei täällä ole koskaan ollut.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ketä täällä muka karkoitettiin. Suurin osa lähti vapaaehtoisesti. Tais olla enemmistö Lapin polttajista SS-miehiä. Suomenlahdella ei paljoa ehditty sotia koska Saksan lähti vain muutama päivä Suursaaren valtausyrityksen jälkeen Virosta.
ja tuhosivat asutukset ja tiet käskyjen mukaan.
"Tais olla enemmistö Lapin polttajista SS-miehiä."
Ei ollut. Sitä tekivät kaikki joukot.
rannikko- ja huoltojoukkoja, työosastoja, esikuntia, ilmatorjuntaa jne." Niin, mutta olivat saksalaisia, eli kyllä ne lasketaan mukaan kun heidän kokonaismäärästä puhutaan. Tämä siis lähinnä tuonne pariin aiempaan kommenttiin liittyen.
taistelujoukkoja. Ne marssivat tiehensä, minkä ehtivät. Suomalaiset kahakoivat itse asiassa yleensä vain viimeisenä viivytystä suojaavan pataljoonan kanssa. Sekin lähti yleensä tehtävänsä täytettyään, ei suomalaisten karkoittamana.
Kevään 1944 neuvotteluissa Moskovassa puhuttiin saksalaisten määrästä ja suomalaisten mahdollisuudesta ajaa ne poissa Suomesta. Molotov tiesi saksalaisten määrän Suomessa ainakin 7:ksi divisioonaksi (rintamajoukkojen osalta).
Edvin Linkomies: Vaikea aika, 6. painos, sivu 423
Paasikivi: "En tiedä edes, miten paljon joukkoja Saksalla on Pohjois-Suomessa."
Molotov: (hymyillen) "Voin ilmoittaa teille, että niitä on siellä seitsemän divisioonaa."
Edvin Linkomiehen Vaikea aika -kirjan lopussa, sivuilta 420-429, on 2 pöytäkirjaa keskusteluista J. K. Paasikiven, C. Enckellin ja V. M. Molotovin välillä. Sihteerinä oli suomalaisten puolelta G. Enckell ja NL:n puolelta Dekanosov, sihteeri ja tulkki. Se on käydyistä keskusteluista pikakirjoitettu "Pöytäkirja Suomen ja Neuvostoliiton edustajien neuvottelukokouksesta Moskovassa maaliskuun 27. päivänä 1944." Kokous pidettiin Kremlissä ja kesti klo 16.00-18.45, tapahtuen venäjäksi.
Toinen keskustelu (s. 429-440) on Pöytäkirja Suomen ja Neuvostoliiton edustajien toisessa neuvottelukokouksesta Moskovassa keskiviikkona 29. päivänä maaliskuuta 1944. Kokous tapahtui samassa paikassa kuin edellinenkin ja saapuvilla oli samat henkilöt kuin edelläkin. Se alkoi klo 16.00 ja keskeytyi klo 18.10 ja jatkui klo 20.00 - 20.25.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8930175
Sama keskustelu löytyy tuoltakin:
Thede Palm Moskova 1944 , aseleponeuvottelut maaliskuussa ja syyskuussa 1944, Suomentanut Risto Lehmusoksa, Gummerus 1973.
Kirja on käännös ruotsinkielisestä teoksesta Vägen till vapenvilla, vuodelta 1972
Seitsemän tulee, jos lasketaan hyvin vajaa Divisioonaryhmä Kräutler divisioonaksi. Ei se suuri virhe ole. Yhtymä oli kuitenkin prikaatin suuruinen. Lisäksi oli pari erillistä vajaavahvuista prikaatia ja pari jääkäripataljoonaa.