200 kWe Toshiba Micro Nuclear Reactor
= Lithium-6 isotope reservoir (40 vuoden polttoainesäiliö)
= 70 000 MWh
= USD 50 per MWh
= USD 3 500 000
= 20' x 6' (mahtuu tavalliseen ISO konttiin)
= 2008 Japanissa ja 2009 Euroopassa ja Amerikassa
= Hyötysuhde tuntematon
= Tilanne Nyt: 10-50 MW Toshiba 4S (?) (72' x 52.5' x 36')
2 x 100 kWe Bloom Energy Server
= 10 vuoden elinkaari (Bensiini / Diesel / Propaani)
= USD 80 - 100 per MWh (Biopropaanin hinta voi vaihdella)
= USD 1 400 000 - 1 600 000
= 224" x 84" x 81" (18' 8" x 7' x 6' 9") (ISO kontti)
= Markkinoilla
= Hyötysuhde yli 50 %
= Lithium-6 isotope reservoir (40 vuoden polttoainesäiliö)
= 70 000 MWh
= USD 50 per MWh
= USD 3 500 000
= 20' x 6' (mahtuu tavalliseen ISO konttiin)
= 2008 Japanissa ja 2009 Euroopassa ja Amerikassa
= Hyötysuhde tuntematon
= Tilanne Nyt: 10-50 MW Toshiba 4S (?) (72' x 52.5' x 36')
2 x 100 kWe Bloom Energy Server
= 10 vuoden elinkaari (Bensiini / Diesel / Propaani)
= USD 80 - 100 per MWh (Biopropaanin hinta voi vaihdella)
= USD 1 400 000 - 1 600 000
= 224" x 84" x 81" (18' 8" x 7' x 6' 9") (ISO kontti)
= Markkinoilla
= Hyötysuhde yli 50 %
Vastaukset 4
Vanhimmat
"200 kWe Toshiba Micro Nuclear Reactor
= 20' x 6' (mahtuu tavalliseen ISO konttiin)"
"2 x 100 kWe Bloom Energy Server
= 224" x 84" x 81" (18' 8" x 7' x 6' 9") (ISO kontti)"
Jotain tuonsuuntaista tarkoitin tässä jutussani:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9506581
(Ydinteknologian kehityksen varjopuolia)
Litium-6 isotooppia käytetään tässä - ei ladattavana akkuna - vaan tritiumparistona.
Tällaista "ydinparistoa" voidaan käyttää kevyemmällä säteilykilvellä, vaikkei vieläkään miehitetyillä lennoilla.
Vähän toista tarkoitin kun painotin reaktoreiden mekaanista kokoa, mutta eiköhän se tullut selväksi. Tekniikka itsessään on kunnioitettavaa, kun sivuvaikutukset unohdetaan, mutta en silti haluaisi nähdä taivaalla lentelevän ydinkäyttöisiä lentokoneita, koska siihen(kin) on turvallisempia vaihtoehtoja. Ydinala nyt ei turvallisuudesta niin hirveästi ole kiinnostunut, sehän aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, ja niinpä ydinjätteitäkin yritettiin kuljettaa lentokoneessa Saksasta Venäjälle, mutta se yritys taisi kariutua.
Takuuvarmasti pienoisydinreaktoreille löytyy tarvitsijoita, joilla on siihen rahaakin. Tiedätkö mitä kuuluu niille moduulirakenteisille ydinvoimaloille (30MW?), joita piti tulla Etelä-Afriikkaan?
Kolmas vaihtoehto olisi valmistaa EUR 2M summalla 10 MW kolmannen sukupolven aurinkokennoja. Tällöin ne kylläkin korvaisivat rakennuksen vesikatteen, eikä niitä saisi tiivistettyä palvelimen räkkiin tai edes ulkona olevaan konttiin.