Avoin kirje Hannu Reimelle

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/12/eiko_ruumiista_pollahdakaan_henkia_2218521.html

Tuo siis pohjaksi. Reime, kirjoitat mm. näin:
"Uuden ajan alun suuret oppineet luopuivat aristoteelisesta ajattelusta, jossa luonnon tapahtumia selitetään päämäärien avulla: painavat kappaleet putoavat alaspäin siksi, että ne hakevat luonnollista paikkaansa.
Newtonin mekaniikassa tällaisesta ajattelusta ei ole enää mitään jäljellä. Luonto on olemassa ja sen rakenteesta voi ihminen muotoilla selittäviä teorioita, joihin ei pidä sijoittaa mitään päämäärää tai tarkoitusta"

Tämähän on ilman muuta skeidaa. Mikäli aristoteelisessa ajattelussa tavoiteltiin ajatusta massallisten kappaleiden hakeutumisesta luonnolliseen paikkaansa, niin sehän on täysin linjassa fysikaalisten käsitteiden kanssa, mitä tulee potentiaalieroihin, nollapotentiaaliin ja tasapainotilaan. Sama asia on siis kerrottu käytettävissä olevin termein.

Erityisen ongelmalliseksi, Reime, ajattelusi tekee se, että annat näin hyväksyntäsi havainnoiduille ja niistä johdetuille (lasketuille), faktoiksi kutsutuille asioille, mutta jätät huomioimatta miten nämä keskenänsä voivat johtaa ylitsepääsemättömiin ongelmiin.

Jos vaikkapa entropian jatkuva lisääntyminen on havaittu asia, niin universumi ei voi olla äärettömän vanha, koska lämpökuolemaa ei vielä ole tapahtunut. Toisaalta syyn ja seurauksen lain rikkomattomuuteen uskominen estäisi uskon universumin ja ajan syntymiseen itsestään. Jos tämän kiertää sanomalla uskovansa vaikkapa syyn ja seurauksen olevan mahdollista, niin miten voi enää uskoa järkeilevään tieteeseen. Helposti, väittää kvanttitason tapahtumiin uskova, ja sanoo sen olevan jopa todennettua. Ok, mutta silloin täytyisi edelleen selittää universumi, koska se on kvanttia isompi.

Singulariteetti!

Näin huudahtaa Reimen uskolla varustettu kansalainen. Senhän ei ole kvanttia kookkaampi. No, hyvä on. Herää vain kysymys, että miksi näitä universumeita ei sitten enää putkahtele siellä täällä. Tapahtuma ei liity todennäköisyyteen, koska kausaalittomat tapahtumat, siis tapahtumat joilla ei ole mitään alulle panevaa syytä, eivät tarvitse myöskään mitään todennäköisyyksiäkään, eli niillä ei ole sen kummemmin syytä olla tapahtumatta jos ei tapahtuakaan.


Reime, kaltaisesi ovat tässä vaiheessa selkä seinää vasten. Siksi te tällöin niin usein hyökkäätte. Saatatte tuhahtaa, että mitä muilla on jumaluskossaan tarjota tilalle. Mainitsette ikuisen kärsimyksen ja kirotun luomakunnan ongelman evoluution yhteydessä, tai sitten
6000 vuotta vanhan maan, johon uskovat ainoastaan ne, joita sinä ja kaltaisette kaiketi kutsutte fundamentalisteiksi.

Kritiikki otettu vastaan, mutta ei pureksimatta. Aivan yhtä oikein kuin on esittää tieteenä ajatusleikkejä multiversumeista eli rinnakkaisista universumeista, tai väitteitä miten yksittäisen kvantin mielestä aika kulkee kahteen suuntaan, voi todeta kuinka kaikkivaltiaalle ajan suunnalla ei ole merkitystä, koska Hän voi muokata sitä kuten tahtoo. Onko siis tieteen ja filosofian kannalta syytä hylätä Jumala, koska sanotaan ettei Hänestä ole havaintoa, vai tunnustaa miten havaintoja on, joskin ne ovat kiisteltyjä? Kumpi on rehellisempää? Kuuluisiko tieteeseen myös se ajatus, että jos puhtaan naturalistinen malli eli kaiken selittäminen ilman yliluonnollista kertoo meille miten malli ei kertakaikkisesti toimi, niin silloin tulee hyväksyä yliluonnollinen?

On esitetty, että yliluonnollista ei voi hyväksyä, koska tällöin kaikenkirjavat selitykset täytyy ottaa mukaan, mutta onko nykytilanne tosiaan yhtään parempi mikäli kerta toisensa jälkeen julistetaan kuinka täytyy uskoa pelkkään naturalismiin - vastoin havaintoja?


Ongelmasi on siis pelkistettynä tämä:
Uskot vain havaintoihisi ja niistä tehtyihin teorioihin, jotka voidaan formuloida matemaattisesti, mutta jostakin syystä tästä poikkeuksena olet ottanut uskon naturalismiin. Vaikka nuo teoriat sitten vievät pohjan naturalismilta, et suinkaan naturalismia hylkää, vaan vaadit todisteita supernaturalistisesta. Sekö on rationalismia? Sekö on järkevää? Sekö perustuu johonkin muuhun kuin uskoon?



Lohdutus:

Kirjoitit pankkiireista varsin täysipäistä tekstiä. Sellaista lisää.
0205
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Ontaki kirjoitti:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/12/eiko_ruumiista_pollahdakaan_henkia_2218521.html

Tuo siis pohjaksi. Reime, kirjoitat mm. näin:
"Uuden ajan alun suuret oppineet luopuivat aristoteelisesta ajattelusta, jossa luonnon tapahtumia selitetään päämäärien avulla: painavat kappaleet putoavat alaspäin siksi, että ne hakevat luonnollista paikkaansa.
Newtonin mekaniikassa tällaisesta ajattelusta ei ole enää mitään jäljellä. Luonto on olemassa ja sen rakenteesta voi ihminen muotoilla selittäviä teorioita, joihin ei pidä sijoittaa mitään päämäärää tai tarkoitusta"

Tämähän on ilman muuta skeidaa. Mikäli aristoteelisessa ajattelussa tavoiteltiin ajatusta massallisten kappaleiden hakeutumisesta luonnolliseen paikkaansa, niin sehän on täysin linjassa fysikaalisten käsitteiden kanssa, mitä tulee potentiaalieroihin, nollapotentiaaliin ja tasapainotilaan. Sama asia on siis kerrottu käytettävissä olevin termein.

Erityisen ongelmalliseksi, Reime, ajattelusi tekee se, että annat näin hyväksyntäsi havainnoiduille ja niistä johdetuille (lasketuille), faktoiksi kutsutuille asioille, mutta jätät huomioimatta miten nämä keskenänsä voivat johtaa ylitsepääsemättömiin ongelmiin.

Jos vaikkapa entropian jatkuva lisääntyminen on havaittu asia, niin universumi ei voi olla äärettömän vanha, koska lämpökuolemaa ei vielä ole tapahtunut. Toisaalta syyn ja seurauksen lain rikkomattomuuteen uskominen estäisi uskon universumin ja ajan syntymiseen itsestään. Jos tämän kiertää sanomalla uskovansa vaikkapa syyn ja seurauksen olevan mahdollista, niin miten voi enää uskoa järkeilevään tieteeseen. Helposti, väittää kvanttitason tapahtumiin uskova, ja sanoo sen olevan jopa todennettua. Ok, mutta silloin täytyisi edelleen selittää universumi, koska se on kvanttia isompi.

Singulariteetti!

Näin huudahtaa Reimen uskolla varustettu kansalainen. Senhän ei ole kvanttia kookkaampi. No, hyvä on. Herää vain kysymys, että miksi näitä universumeita ei sitten enää putkahtele siellä täällä. Tapahtuma ei liity todennäköisyyteen, koska kausaalittomat tapahtumat, siis tapahtumat joilla ei ole mitään alulle panevaa syytä, eivät tarvitse myöskään mitään todennäköisyyksiäkään, eli niillä ei ole sen kummemmin syytä olla tapahtumatta jos ei tapahtuakaan.


Reime, kaltaisesi ovat tässä vaiheessa selkä seinää vasten. Siksi te tällöin niin usein hyökkäätte. Saatatte tuhahtaa, että mitä muilla on jumaluskossaan tarjota tilalle. Mainitsette ikuisen kärsimyksen ja kirotun luomakunnan ongelman evoluution yhteydessä, tai sitten
6000 vuotta vanhan maan, johon uskovat ainoastaan ne, joita sinä ja kaltaisette kaiketi kutsutte fundamentalisteiksi.

Kritiikki otettu vastaan, mutta ei pureksimatta. Aivan yhtä oikein kuin on esittää tieteenä ajatusleikkejä multiversumeista eli rinnakkaisista universumeista, tai väitteitä miten yksittäisen kvantin mielestä aika kulkee kahteen suuntaan, voi todeta kuinka kaikkivaltiaalle ajan suunnalla ei ole merkitystä, koska Hän voi muokata sitä kuten tahtoo. Onko siis tieteen ja filosofian kannalta syytä hylätä Jumala, koska sanotaan ettei Hänestä ole havaintoa, vai tunnustaa miten havaintoja on, joskin ne ovat kiisteltyjä? Kumpi on rehellisempää? Kuuluisiko tieteeseen myös se ajatus, että jos puhtaan naturalistinen malli eli kaiken selittäminen ilman yliluonnollista kertoo meille miten malli ei kertakaikkisesti toimi, niin silloin tulee hyväksyä yliluonnollinen?

On esitetty, että yliluonnollista ei voi hyväksyä, koska tällöin kaikenkirjavat selitykset täytyy ottaa mukaan, mutta onko nykytilanne tosiaan yhtään parempi mikäli kerta toisensa jälkeen julistetaan kuinka täytyy uskoa pelkkään naturalismiin - vastoin havaintoja?


Ongelmasi on siis pelkistettynä tämä:
Uskot vain havaintoihisi ja niistä tehtyihin teorioihin, jotka voidaan formuloida matemaattisesti, mutta jostakin syystä tästä poikkeuksena olet ottanut uskon naturalismiin. Vaikka nuo teoriat sitten vievät pohjan naturalismilta, et suinkaan naturalismia hylkää, vaan vaadit todisteita supernaturalistisesta. Sekö on rationalismia? Sekö on järkevää? Sekö perustuu johonkin muuhun kuin uskoon?



Lohdutus:

Kirjoitit pankkiireista varsin täysipäistä tekstiä. Sellaista lisää.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu