Viiklan kuudennen divisioonan ansiosta Salla saatiin pidettyä sillä aikaa kun SS-Nordin miehet juoksivat karkuun ja jättivät suomalaiset kuolemaan. Sama paskasakki ei pärjännyt myöskään Kiestingissä eikä tuosta porukasta ollut suurhyökkäyksenkään aikaan juuri mitään hyötyä.
Viiklan ansiosta
ssHeim
13217
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
6. D ei ollut Sallassa lainkaan, vaan eteni kaukana korvessa Sallan eteläpuolella.
Läheskään koko SS-taisteluryhmä ei paennut, vain pari panssarikauhun valtaan joutunutta, heikosti koulutettua ja johdettua pataljoonaa. Sallan toinen sakudiv eli 169. D hoiti osuutensa asiallisesti. Puna-armeija ei hyökännyt, vaan pysyi bunkkereissaan. Ne olivat tunturin kupeessa, eivät kirkonkylässä. Sitä ei menettty, koska sitä ei ollut vallatukaan.
Voisit perehtyä edes vähän asiaan. Höpiset taas aivan pötyä.
saksalaisen armeijakunnan suomalainen yhteysupseeri Boris Saarmaa muistelmissaan kertoo, että kun SS-joukot lähti juoksemaan, niin etulinjaan jäivät ainoastaan Saarmaa ja yksi saksalainen ss-pstvääpeli.
Oli kuulemma niin kovien tappioiden murtama mies että tappoi itsensäkin.
Seuraaja Vihma teki samoin, tosin venäläisen tykistön avulla, siis Ihantalassa 1944 elokuussa.
Viikla ampui itsensä joskus joulukuussa -41. Mahdollisesti pettyneenä hyökkäyksen epäonnistumiseen.
Wihma kaatui kranaatinheitintulessa Ihantalassa 8.8. 44. Tapahtumilla ei ole mitään yhteyttä.
> Tapahtumilla ei ole mitään yhteyttä. <
Kumpikin oli 6.D:n komentajia. Mitään muuta yhteyttä ei ole haettukaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Verner_Viikla
" ampumalla itsensä Karmalammella 18. joulukuuta 1941"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Einar_Vihma
Vihma käyttäytyi jatkuvasti lähes itsetuhoisesti ja samalla melkein tapatti koko divisioonansa esikunnan! Vain umpihullu divisioonankomentaja menee etulinjaan tykistökomentaja ja esikuntapäällikkö mukanaan.
Noista tykistökomentaja selvisi hengissä.
http://kemppinen.blogspot.com/2005/11/kenraalin-kuolema.html
>>Kenraalin kuolema - kaatuminen Ihantalassa - on surullinen juttu, ja sotaolosuhteet huomioon ottaen varsin pitkälle "oma vika". Kenraali ja esikuntapäällikkö laittoivat itsensä syyttä suotta heitinten keskitykseen, vaikka heidän olisi kuulunut olla taempana johtamassa taistelua.
Silloin tällöin maailmassa käy niin että "murhattava pakenee kohti kirvestä".
Vihma oli erityisen rohkea. Sellaisessa ei sotilaalla ole mitään itsetuhoa. Turha mustamaalata pätevää komentajaa.
"Vihma käyttäytyi jatkuvasti lähes itsetuhoisesti ja samalla melkein tapatti koko divisioonansa esikunnan!"
Mikähän höperö taas on asialla? Divisioonan esikunnan vahvuus on 61, josta päällystöä 45. Vihma johti edestä.Se kuului hänen tyyliinsä.
Kaatumispäivänä Vihma oli menossa katsomaan iskuosastohyökkäystä melko kaukna etulinjasta olevalle tulenjohtopaikalle.Ilmeisesti hän ei pitänyt tilannetta kovin vaarallisena, koska taistelut olivat jo laantuneet. Mitään toimintaa ei ollut käynnissä, jota olisi pitänyt "taaempaa" johtaa.
On hupaisaa, että täysin asiantuntemattomat tyypit osaavat yli 65 vuotta jälkeenpäin antaa toimintaohjeita neljättä sotaansa käyvälle kenraalille.
>samalla melkein tapatti koko divisioonansa esikunnan!<
Tietenkin tuon kohdan olisi voinut sanoa tarkemminkin ettei höpö höpö saivartelija pääse väliin.
... samalla melkein tapatti koko divisioonansa esikunnan johdon!
Ihan turhaa hokea höpö höpöä joka kommentissa. Ei se asiaa muuksi muuta. Toivottavasti helpottaa.
Suomalaisten ja saksalaisten joukkojen ryhmitykset pääpiirteissään Suomessa kesäkuussa 1941.
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/41JoukkojenRyhmitykset.html
Hyökkäys Sallassa, Pohjois-Suomi 1941.
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/41Salla.html
Tuossa alla on erikoinen kommentti... aasintutevaa sorttia ;=)
>>6. D ei ollut Sallassa lainkaan, vaan eteni kaukana korvessa Sallan eteläpuolella
Sallan suunnan taistelut alkoivat 1.7. 41. 6. D lähti etenemään Kuusamosta korven kautta koko ajan tietä rakentaen ja katkaisi selustayhteydet Kelsinkäisessä noin 10 km Sallasta itään. Siellä kohdattiin saksalaiset 8.7. Ne olivat tällä välin lähinnä 169. D:n voimin vallaneet Sallan.
6.D ei missään vaiheessa osallistunut varsinaisen Sallan kirkonkylän seudun taisteluihin.
6. D ei kesäkuussakaan ollut Sallassa, vaan parikymmentä kilometriä sen eteläpuolella. Sallassa tuskin oli muita suomalaisia joukkoja kuin rajavartijat.
Riittääkö asiantuntemus? Sinulta se puuttuu täysin.
>>6.D ei missään vaiheessa osallistunut varsinaisen Sallan kirkonkylän seudun taisteluihin.
Kiestingin osalta.Niin monesta kirjasta lukenut Kiestingin taisteluista Suomalaisten ja Saksalaisten osuuksista etteivät kaikki kirjat voi valehdella,
nämä höpöpojat, jotka väittävät 6.D:n taistelleen Sallassa. Se ei siis koskaan ollut 10 km lähempänä.
Kiestingin taistelut taas ovat aivan eri asia. Siellä oli ensin suomalaiset ja sitten joskus lokakuussa alkoi tulla SS-Nordin osia.
Tässä on aika hieno sivusta JR 12 vaiheista (6.D.)
http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaak/janka02.htm
http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaak/janka03.htm
http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaakarit.htm
Kirjallisuutta:
Eino Pohjamo: Jänkäjääkärit, Rauta palaa, Tietön divisioona, Konepistoolien aikaan
Jukka tyrkkö: Sallan savotta