Ei mennyt oikein hyvin. Neuvostolähteistä poimittujen tietojen mukaan 4 hyökkäystä (2 Krivillä, Syväri ja Kiesting) maksoi puna-armeijalle suomalaisia vastaan:
-ainakin 44 000 kaatunutta
-121 660 haavoittunutta
Näissä taisteluissa toteutui ainakin se, että yksi suomalainen vastasi kymmentä ryssää.
(Ohto Manninen, 1993a,s.270)
-ainakin 44 000 kaatunutta
-121 660 haavoittunutta
Näissä taisteluissa toteutui ainakin se, että yksi suomalainen vastasi kymmentä ryssää.
(Ohto Manninen, 1993a,s.270)
Vastaukset 6
Vanhimmat
>> (Ohto Manninen, 1993a,s.270)
mitkä oli ne operaatiot joita puna-armeija vuonna 1942 Suomen rintamalla suoritti:
1. Uudenvuoden päivänä hyökkäys Krivillä Maasellä
2. Kelirikkohyökkäys huhtikuussa Syvärillä
3. Huhti-toukokuussa hyökkäys Kiestingin suunnalla
4. Uusi hyökkäys Krivillä alkusyksystä 1942
Muistaakseni Erkki Nordberg kirjoitti myös näistä offensiiveista ja toi esille sen ihmetyksen että miksi puna-armeija vuodatti verta noissa typerissä hyökkäyksissä vaikka mitään aihetta hönkäilyyn ei olisi ollut. Hän päätyi arvioon, että hyökkäysissä (2 ensimmäistä) pyrittiin antamaan talvisodankäynnin kokemusta joukoille. Aika kallista touhua kun pelkästään Syvärillä kaatui n.14 000 miestä.
Ohto Manninen: Suuren isänmaallisen sodan uhrit. SAL 4, 1993
Hanki tuo kirja ja tarkista onko topicin aloittaja ottanut sivulta 270 oikeat tiedot.
>Hanki tuo kirja ja tarkista<
Pelle.
On helpompiakin tapoja tarkistaa lukemat, jos siis haluan.
Erkki Nordbergin mukaan suomalaisia menehtyi (kaatui, kuoli haavoihin, katosi) vajaat 2 000 sotilasta joten tappiosuhde oli 1:22.
Kiestingin taistelut huhti-toukokuussa 1942: yli 15 000 puna-armeijan sotilaan kaatuminen. Suomalaisten tappiot kaatuneina 170 ja saksalaisten 248.
Syvärin kelirikkotaistelu huhtikuu 1942: kaatuneita puna-armeijan sotilaita 14 000, suomalaisia 440.
Krivin ensimmäisestä taistelusta löytyy tällaisia viitetietoja vaikkei kokonaistappioita olekaan:
"Vuoden kolme ensimmäistä päivää menivät suomalaisilta venäläisten suurhyökkäyksen torjumiseen. Puna-armeijan operaation tarkoitus oli vallata takaisin Karhumäki, oikaista mutkittelevaa rintamalinjaa ja ryhmittyä puolustukseen Muurmannin radan tasalle. Suomalaisia vastaan hyökkäsi kaksi operatiivista ryhmää; Karhumäen ja Maaselän ryhmät, joihin kuului seitsemän divisioonaa ja kaksi prikaatia. Tämä merkitsi venäläisille kolminkertaista ylivoimaa.
Rintamalinja kulki suomalaisten hyökkäyksen jälkeen Maaselän kannaksella linjaa Seesjärvi–Maaselkä–Krivi–Hiisjärvi–Voljärvi–Viena (Stalinin kanava–Poventsa–Äänisjärvi. Seesjärveltä Kriville vastuussa oli 8. Divisioona, Kriviltä Voljärvelle 4. Divisioona ja Voljärveltä Ääniuselle 1. Jääkäriprikaati. 1. Divisioona oli taaempana levossa.
----------------------------
3. Prikaati eli Sininen prikaati aloitti 6.2. hyökkäyksen Krivin takaisinvaltaamiseksi. Karjalan kannaksella perustettu prikaati oli onnistuttu kuljettamaan Maaselän kannakselle salassa viholliselta. Taisteluun osallistui myös JR 35:n vahvennettu komppania kapteeni Niilo Honkalan johtamana. Vaarallinen repeämä rintamassa saatiin kuriin, kun Krivi vallattiin ja vihollisen yhteydet itään katkaistiin. Ankaran pakkasen vuoksi taistelutoiminta jouduttiin kuitenkin keskeyttämään illalla, ja saarretun vihollisen tuhoaminen jäi seuraavaan päivään.
Taisteluissa 7.2. Krivin motti puhdistettiin vihollisista. Aamuyöllä kello 03.00 alkanut hyökkäys eteni hitaasti, sillä puna-armeijalaiset tekivät sitkeää vastarintaa. Mottiin jäänyt venäläinen 367. Divisioona tuhottiin lähes täydellisesti, ja sen tappiot kohosivat 4 000 kaatuneeseen. Vain harvat pääsivät suomalaisten saartorenkaan läpi pakoon omalle puolelle. Sotavangiksi antautui vain 152 miestä. Suomalaisten tappiot olivat 121 kuollutta tai kadonnutta. Tammikuussa alkanut venäläisten suurhyökkäysvaihe Maaselän kannaksella päättyi 8.2. "
http://www.nautelankoski.net/sota/jatkosota/asemasota/1942_1944/1_1_-15_1_1942.html