Tuntematon Yhdysvallat ja tunnettu Eurooppa
Elinkeinoelämän valtuuskunta on kustantanut Esko Ahon laatiman 48-sivuisen raportin, minkä esipuheen on kirjoittanut 3.5.2004 Pentti Vartia, mihin viitataan Suomenmaan pääkirjoituksessa 12.5.2004.
Mainio teos on haettavissa myös verkosta PDF-muodossa:
[ http://www.eva.fi/files/467_tuttu_mutta_tuntematon.pdf ]
Yhdysvaltain kausittainen luonne Amerikan mantereitten asioiden hoitajasta aktiivisemmaksi osallistujaksi maailman kriisiintyessä on hyvä havainto samoin kuin myös jeffersonilainen tai hobbeslainen ajattelu kantilaiseen verrattuna.
Keskustelua kannattaa jatkaa. Ehkä seuraavaksi pitäisi valottaa EUn suhdetta Yhdysvaltoihin, koska mitä ilmeisemmin Britannian, Ranskan ja Saksan kesken ei ole muodostunut konsensusta siitä, mikä on EUn ulko- ja puolustuspolitiikka suhteessa esimerkiksi Venäjään ja Yhdysvaltoihin.
Myös se, miten itsenäistä ulkopolitiikkaa pienet transatlanttiset maat, kuten Norja tai Tanska pystyvät tekemään menettämättä käytännössä Naton 5. artiklan mukaista suojaa, olisi keskustelemisen arvoista.
EUn uudessa perustuslaissa mennään yhdennetyssä ulko- ja puolustuspolitiikassa pidemmälle kuin Maastrictin sopimuksessa, missä tämä esitettiin vain mahdollisuutena, ei liittovaltion merkittävänä tehtävänä.
Ehkä ei ole mahdollista tulevaisuudessa tarkastella 25 euromaan suhdetta Yhdysvaltoihin pelkästään erikseen, vaan myös Ranskan ja Saksan pohjalle muodostuvan EUn näkökulma Britannian esittäessä rakentavaa kritiikkiään, olisi mielenkiintoinen.
Elinkeinoelämän valtuuskunta on kustantanut Esko Ahon laatiman 48-sivuisen raportin, minkä esipuheen on kirjoittanut 3.5.2004 Pentti Vartia, mihin viitataan Suomenmaan pääkirjoituksessa 12.5.2004.
Mainio teos on haettavissa myös verkosta PDF-muodossa:
[ http://www.eva.fi/files/467_tuttu_mutta_tuntematon.pdf ]
Yhdysvaltain kausittainen luonne Amerikan mantereitten asioiden hoitajasta aktiivisemmaksi osallistujaksi maailman kriisiintyessä on hyvä havainto samoin kuin myös jeffersonilainen tai hobbeslainen ajattelu kantilaiseen verrattuna.
Keskustelua kannattaa jatkaa. Ehkä seuraavaksi pitäisi valottaa EUn suhdetta Yhdysvaltoihin, koska mitä ilmeisemmin Britannian, Ranskan ja Saksan kesken ei ole muodostunut konsensusta siitä, mikä on EUn ulko- ja puolustuspolitiikka suhteessa esimerkiksi Venäjään ja Yhdysvaltoihin.
Myös se, miten itsenäistä ulkopolitiikkaa pienet transatlanttiset maat, kuten Norja tai Tanska pystyvät tekemään menettämättä käytännössä Naton 5. artiklan mukaista suojaa, olisi keskustelemisen arvoista.
EUn uudessa perustuslaissa mennään yhdennetyssä ulko- ja puolustuspolitiikassa pidemmälle kuin Maastrictin sopimuksessa, missä tämä esitettiin vain mahdollisuutena, ei liittovaltion merkittävänä tehtävänä.
Ehkä ei ole mahdollista tulevaisuudessa tarkastella 25 euromaan suhdetta Yhdysvaltoihin pelkästään erikseen, vaan myös Ranskan ja Saksan pohjalle muodostuvan EUn näkökulma Britannian esittäessä rakentavaa kritiikkiään, olisi mielenkiintoinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
paljon on tekstiä...mut ei tosta ota tällänen normaali järjellä varustettu ihminen selvää.