juuret muualla

Suomen romaneilla on täydet kansalaisoikeudet ja -velvollisuudet. He ovat sekä SUOMALAISIA ETTÄ ROMANEJA. He ovat AKTIIVISESTI MUKANA RAKENTAMASSA SUOMALAISTA YHTEISKUNTAA.

Suomen romaneita arvioidaan olevan 10.000. Lisäksi RUOTSIN PUOLELLA ASUU NOIN 3000 SUOMALAISTA ROMANIA. 1970-luvulla suomalainen yhteiskuntapolitiikka alkoi muuttua ja ensimmäinen syrjinnän kieltävä laki tuli voimaan. Vuosisadan alun assimilaatiopolitiikan aika oli ohi ja romanien ja saamelaisten taloudellista, sivistyksellistä ja sosiaalista asemaa alettiin parantaa yhteiskunnan erityistoimilla. Valtio ryhtyi tukemaan romaanikulttuurin ja kielen opetusta 1980-luvulla.

Romaneita elää koko maassa, suurin osa kuitenkin Etelä-Suomen kaupungeissa. Suomen romanit asuvat pysyvästi paikoillaan, mutta kiertävät usein LOMA-AIKOINA. Valtaosa romaneista, kuten muistakin suomalaisista, kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Myös helluntailiikkeen ja muiden vapaiden kristillisten suuntien piirissä on uskonnollisesti aktiivisia romaneja.

Romanit ovat keskimäärin HEIKOMMASSA TALOUDELLISESSA JA SOSIAALISESSA ASEMASSA kuin muut suomalaiset. Suomalaisen yhteiskunnan voimakas rakennemuutos toisen maailmansodan jälkeen on VAIKEUTTANUT ROMANIEN SELVIYTYMISMAHDOLLISUUKSIA, kun vanhat ammatit ovat menettäneet merkitystään. Tämä on yksi syy ROMANIEN VAIKEAAN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN ja SYRJÄYTYMISEEN YHTEISKUNNASTA. Aiemmin ROMANIT SUHTAUTUIVAT KOULUTUKSEEN VARAUKSELLA, koska koulu oli ollut eräs keino SULAUTTAA HEITÄ PÄÄVÄESTÖÖN. 1990 - luvulla ROMANIT OVAT ALKANEET SUHTAUTUA MYÖNTEISEMMIN KOULUTUKSEEN. Tähän on vaikuttanut romanikielen ja kulttuurin aseman vahvistuminen. Romani-sanan käyttö on yleistynyt 1990-luvulla.

Tasa-arvoisesta oikeudellisesta asemastaan huolimatta romanit eivät ole vielä saavuttaneet Suomessa TODELLISTA TASA-ARVOA pääväestöön verrattuna. KÄYTÄNNÖSSÄ ROMANIT KOKEVAT SYRJINTÄÄ JOKAPÄIVÄISESSÄ ELÄMÄSSÄ. Syrjintätapauksia käsitellään yleisissä oikeusistuimissa. Tosin vain murto-osaa TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄSSÄ esiintyvistä syrjintätapauksista viedään tuomioistuinten käsiteltäviksi.

Romanien asema Suomessa on parantunut viime vuosikymmeninä VIRANOMAISTEN JA ROMANIEN YHTEISTEN PONNISTUSTEN ANSIOSTA. PÄÄVÄESTÖ ON OPPINUT YMMÄRTÄMÄÄN ROMANIEN TAPOJA JA KUNNIOITTAMAAN HEIDÄN KULTTUURIAAN. Myönteisempään suhtautumiseen on vaikuttanut romanijärjestöjen aktiivinen toiminta ja pääväestölle järjestetyt erilaiset seminaarit. Romanien OMAN LEHDISTÖN kautta tuleva tiedotus koulutusmahdollisuuksista on myös MUUTTANUT ROMANIVÄESTÖN ASENTEITA MYÖNTEISEMMÄKSI KOULUTUSTA KOHTAAN. Radion ROMANIKIELISET UUTISET sekä romanien osallistuminen TAIDE-ELÄMÄÄN ovat myös lisänneet PÄÄVÄESTÖN YMMÄRTÄMYSTÄ romaneita kohtaan.

Romanikulttuurin tavoitteena on kasvattaa lapsista VASTUUNTUNTOISIA yhteisöä ja perhettä kohtaan, oman kielen ja kulttuurin tuntevia, kulttuurin henkisen sivistyksen "sielunsivistyksen" omaavia ja KAIKKIEN KANSSA HYVIN TOIMEENTULEVIA IHMISIÄ. Romanilapsi kasvatetaan kunnioittamaan vanhempiaan ja samalla lapsi oppii romanitapoja. KASVATUSIHANTEET EROAVAT JONKIN VERRAN SUOMALAISISTA. ROMANIKASVATUKSEN TAVOITTEENA ON ULOSPÄIN SUUNTAUTUNUT, SOSIAALISESTI TAITAVA LAPSI. Hyvinä asioina pidetään tunteiden lämpöä, perheen yhteenkuuluvuutta ja yhteydenpitoa muihin romaneihin.
Romanikulttuuriin kuuluu voimakas perheen tuki ja turva. Romaneilla ei ole aina tietoa siitä, mitä sosiaali- ja terveyspalveluja on on saatavilla ja miten niitä haetaan. Sosiaali- ja terveyspalveluissa TULEE OTTAA HUOMIOON ROMANIEN OMA KULTTUURI JA KIELI. Kuitenkin hoito- ja hoivatyö sekä avo- että laitoshoidossa TAPAHTUU EDELLEEN VALTAVÄESTÖN EHDOILLA!!! ROMANIVÄESTÖN PALVELUIDEN PARANTAMISEKSI tulisi romaneja ottaa sosiaali- ja terveysalan koulutukseen nykyistä enemmän.
Romanien HEIKKO TALOUDELLINEN ASEMA JA HUONOT ASUNTO-OLOSUHTEET heijastuvat vieläkin vanhemman ja keskipolven TERVEYDENTILAAN!!! Romanit sairastavat ENEMMÄN KUIN MUUT SUOMALAISET!!! Tavallisesti suku huolehtii sairaista ja vammaisista. Heitä ei sijoiteta mielellään laitoksiin. Terveydenhuoltohenkilöstön koulutuksessa on jo jonkin verran tietoa romanikulttuurista ja terveydenhuollon ammattilaisille on tehty opaskirjanen.
Suurin osa romanilapsista on KOTIHOIDOSSA, koska se vastaa parhaiten vanhempien PERINTEISIÄ KASVATUSTAVOITTEITA, mutta ROMANIVÄESTÖN PERINTEISTEN AMMATTIRAKENTEIDEN uudistuminen lisää kunnallisen päivähoidon tarvetta.
Työvoimaviranomaiset ovat yhteistyössä romanien kanssa järjestäneet yli kahdenkymmenen vuoden ajan ammatillista aikuiskoulutusta romaneille. Tämä yhteistyö on auttanut sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin eli PERINTEISTEN AMMATTIRAKENTEIDEN UUDISTAMISEEN NYKYPÄIVÄN TARPEITA VASTAAVAKSI. Tämän päivän SUOSITUIMMAT koulutusalat ovat: sosiaali- ja terveydenhuolto, ROMANIKIELEN OPETTAJIEN JA NUORISO-OHJAAJIEN KOULUTUS, sekä tietotekniikka ja musiikkiala.