joulusaarnaksi. Ensin luotiin Aatami. Aatami tunsi itsensä yksinäiseksi ja vaati itselleen Eevaa ja Eeva annettiin. Eeva istutti pahan siemenen Aatamiin ja niin Aatamista tuli ahne. Piti saada itselle se, joka oli toisen oma, ja kun se oma kyllästytti, potkaisiin pellolle, jotta voisi saada niitä uusia Eevoja.
Aatami käveli ensin Eevansa kanssa, mutta sitten kyllästyi niin hidasvauhtiseen taaperrukseensa ja vaati teitä. Ensin herra vaati, että ne tiet on sinun itsesi tehtävän, sillä elämässä ei mitään saa ilmaiseksi.
Aatami mietti hartaasti, miten ne tiet tehdään. Hoksasi sitten ajallaan, taaksepäin jälkiään tutkiessaan, miten tie tehdään ja käski jälkeläistensä taapertamaan jonossa joka päivä saman reitin.
No, sitten Aatami kyllästyi näihin pikkupolkuihinsa ja vaati suurempia teitä. Herra kuunteli Aatamin pyyntöjä ja viisaudessaan päätti pysytellä hiljaisena, ohjaten villihevosen Aatamin luo. Ja jokainenhan tietää, miten ne kärritiet syntyivät.
Sitten tuli aina vain enemmän näitä Aatameja ja Eevoja, eikä Eevoillekaan riittänyt enää edes kärritiet, olihan se melkoisen poukkoilevaa menoa hajuineen. Niinpä Eeva vaati Aatamilta leveämmät ja sileämmät tiet ja Aatami sitä herralta rukoileen. Herra nuhteli Aatamia tämän ahneudesta. Aatami suuttui herran nuhtelusta niin ettei ikuuna enää pyytäisi herralta mitään, vaan keksisi kaiken itse, mutta teettäisi sen työn muilla. Aikaa piti riittää ajatteluun. Niinpä tiet tulivat aikojen saatossa aina vain suoremmiksi ja leveimmiksi ja aina piti päästä vielä nopeammin ja nopeammin perille -minne?
Aatami käveli ensin Eevansa kanssa, mutta sitten kyllästyi niin hidasvauhtiseen taaperrukseensa ja vaati teitä. Ensin herra vaati, että ne tiet on sinun itsesi tehtävän, sillä elämässä ei mitään saa ilmaiseksi.
Aatami mietti hartaasti, miten ne tiet tehdään. Hoksasi sitten ajallaan, taaksepäin jälkiään tutkiessaan, miten tie tehdään ja käski jälkeläistensä taapertamaan jonossa joka päivä saman reitin.
No, sitten Aatami kyllästyi näihin pikkupolkuihinsa ja vaati suurempia teitä. Herra kuunteli Aatamin pyyntöjä ja viisaudessaan päätti pysytellä hiljaisena, ohjaten villihevosen Aatamin luo. Ja jokainenhan tietää, miten ne kärritiet syntyivät.
Sitten tuli aina vain enemmän näitä Aatameja ja Eevoja, eikä Eevoillekaan riittänyt enää edes kärritiet, olihan se melkoisen poukkoilevaa menoa hajuineen. Niinpä Eeva vaati Aatamilta leveämmät ja sileämmät tiet ja Aatami sitä herralta rukoileen. Herra nuhteli Aatamia tämän ahneudesta. Aatami suuttui herran nuhtelusta niin ettei ikuuna enää pyytäisi herralta mitään, vaan keksisi kaiken itse, mutta teettäisi sen työn muilla. Aikaa piti riittää ajatteluun. Niinpä tiet tulivat aikojen saatossa aina vain suoremmiksi ja leveimmiksi ja aina piti päästä vielä nopeammin ja nopeammin perille -minne?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.