Miksei uinti kulje?

Noin vuosi sitten aloin käymään uimahalleissa, ja nyt olen käynyt säännöllisen epäsäännöllisesti useamman kuukauden ajan keskimäärin 5 kertaa kuussa uimassa. En väitä tekniikkani olevan lähellekään täydellistä, mutta kun jotkut pullevat mammatkin vetää samaa vauhtia perussammakolla, niin jotain pitää olla pahemmin vialla. Näin kävi tänäänkin, kun kävin uimassa 2km rintauintia. Lähinnä uin rintaa tai ns. kylkiuintia uidessani pitkää matkaa. Jostain syystä kylkiuinti sujuu helpommin ja voimankäyttö veden siirtelyyn tuntuu luontevammalta, mutta ei siinäkään vauhti päätä huimaa. Siinä mennään tuota noin 35min/km. Vapaauintia periaatteessa pääsen 50m 'hyvää vauhtia', aikaa en ole ottanut, mutta pystyn roikkumaan samassa vauhdissa kuin raamikkaat uintia vakavasti harrastavat keski-ikäiset miehet rennossa kuntouinnissaan.

En itsekään ole kaikkein hintelin kaveri, n. 190 pitkä ja painoindeksi 25, mutta lihasvoimaa on silti aika heikonlaisesti kehossa. Vaatiiko se että pitäisi käydä hallilla sen 3x viikko, että lihaskunto alkaisi kehittymään uinnin kannalta suotuisammaksi? Vai pitäiskö ottaa tiukka salitreeniohjelma ja yrittää sitten uudestaan? En kuitenkaan ole ajatellut uinnista ykkösliikuntaharrastustani, se paikka on varattu lenkkeilylle, vaan lähinnä että luonnollisella tavalla pitäisi huolta lihaskunnostaan. En usko että tuollaisten 10-20km lenkkien hölkkääminen säännöllisesti ainakaan vahvistaa käsiä.

Kyllähän se itsetuntoa kolaisee, kun tavallisen näköisen naiset menee helponnäköisesti ohi eikä mitään voi. Ehkä pitäisi vain tyytyä osaansa amatööriuimarina ja jättää itsetunnonkohotukset lenkkipolulle.

epätoivoton kirjoitti:

Noin vuosi sitten aloin käymään uimahalleissa, ja nyt olen käynyt säännöllisen epäsäännöllisesti useamman kuukauden ajan keskimäärin 5 kertaa kuussa uimassa. En väitä tekniikkani olevan lähellekään täydellistä, mutta kun jotkut pullevat mammatkin vetää samaa vauhtia perussammakolla, niin jotain pitää olla pahemmin vialla. Näin kävi tänäänkin, kun kävin uimassa 2km rintauintia. Lähinnä uin rintaa tai ns. kylkiuintia uidessani pitkää matkaa. Jostain syystä kylkiuinti sujuu helpommin ja voimankäyttö veden siirtelyyn tuntuu luontevammalta, mutta ei siinäkään vauhti päätä huimaa. Siinä mennään tuota noin 35min/km. Vapaauintia periaatteessa pääsen 50m 'hyvää vauhtia', aikaa en ole ottanut, mutta pystyn roikkumaan samassa vauhdissa kuin raamikkaat uintia vakavasti harrastavat keski-ikäiset miehet rennossa kuntouinnissaan.

En itsekään ole kaikkein hintelin kaveri, n. 190 pitkä ja painoindeksi 25, mutta lihasvoimaa on silti aika heikonlaisesti kehossa. Vaatiiko se että pitäisi käydä hallilla sen 3x viikko, että lihaskunto alkaisi kehittymään uinnin kannalta suotuisammaksi? Vai pitäiskö ottaa tiukka salitreeniohjelma ja yrittää sitten uudestaan? En kuitenkaan ole ajatellut uinnista ykkösliikuntaharrastustani, se paikka on varattu lenkkeilylle, vaan lähinnä että luonnollisella tavalla pitäisi huolta lihaskunnostaan. En usko että tuollaisten 10-20km lenkkien hölkkääminen säännöllisesti ainakaan vahvistaa käsiä.

Kyllähän se itsetuntoa kolaisee, kun tavallisen näköisen naiset menee helponnäköisesti ohi eikä mitään voi. Ehkä pitäisi vain tyytyä osaansa amatööriuimarina ja jättää itsetunnonkohotukset lenkkipolulle.

Lue lisää

Uinti on tekniikkalaji, johon ei niinkään vaikuta se, että miten paljon olet salilla käynyt. Huomaat sen hyvin niissä mummoissa, jotka uivat sinusta ohi; uskotko että he käyvät salilla 3x viikossa hankkimassa voimaa? :D Eli uintia lisää ja tekniikkaa paremmaksi nii hyvä tulee. Uintikunto on myös ihan täysin eri laji kuin juoksukunto..
Ja puhuin nyt vaan harrastelijoista, en huippukilpauimareista, jotka pärjätäkseen maailmalla joutuvat hankkimaan lisää voimaa.

voimaton uimari kirjoitti:

Uinti on tekniikkalaji, johon ei niinkään vaikuta se, että miten paljon olet salilla käynyt. Huomaat sen hyvin niissä mummoissa, jotka uivat sinusta ohi; uskotko että he käyvät salilla 3x viikossa hankkimassa voimaa? :D Eli uintia lisää ja tekniikkaa paremmaksi nii hyvä tulee. Uintikunto on myös ihan täysin eri laji kuin juoksukunto..
Ja puhuin nyt vaan harrastelijoista, en huippukilpauimareista, jotka pärjätäkseen maailmalla joutuvat hankkimaan lisää voimaa.

Lue lisää

Tuskin ne salilla käyvät, mutta aika paksut käsivarret(kin) niillä on. Uintikunto on tietenkin eri asia kuin juoksukunto, mutta milläs muulla sitä itseään uidessa liikutetaan kuin lihaksilla. Meinaan vaan että noi mammat tuskin juoksua harrastaa, mutta jos uivat 3x viikossa, niin saattaisko heillä aika hyvällä mallilla olla aerobinen voimantuotto uintilihaksissa? 1x viikko uimalla ei taida hirmuisesti uintikunto kehittyä? Samalta tuntuu meno vieläkin kuin parin kuukauden jälkeen aloituksesta, vaikka tekniikat ovatkin mielestäni vähän parantuneet.

epätoivoton kirjoitti:

Noin vuosi sitten aloin käymään uimahalleissa, ja nyt olen käynyt säännöllisen epäsäännöllisesti useamman kuukauden ajan keskimäärin 5 kertaa kuussa uimassa. En väitä tekniikkani olevan lähellekään täydellistä, mutta kun jotkut pullevat mammatkin vetää samaa vauhtia perussammakolla, niin jotain pitää olla pahemmin vialla. Näin kävi tänäänkin, kun kävin uimassa 2km rintauintia. Lähinnä uin rintaa tai ns. kylkiuintia uidessani pitkää matkaa. Jostain syystä kylkiuinti sujuu helpommin ja voimankäyttö veden siirtelyyn tuntuu luontevammalta, mutta ei siinäkään vauhti päätä huimaa. Siinä mennään tuota noin 35min/km. Vapaauintia periaatteessa pääsen 50m 'hyvää vauhtia', aikaa en ole ottanut, mutta pystyn roikkumaan samassa vauhdissa kuin raamikkaat uintia vakavasti harrastavat keski-ikäiset miehet rennossa kuntouinnissaan.

En itsekään ole kaikkein hintelin kaveri, n. 190 pitkä ja painoindeksi 25, mutta lihasvoimaa on silti aika heikonlaisesti kehossa. Vaatiiko se että pitäisi käydä hallilla sen 3x viikko, että lihaskunto alkaisi kehittymään uinnin kannalta suotuisammaksi? Vai pitäiskö ottaa tiukka salitreeniohjelma ja yrittää sitten uudestaan? En kuitenkaan ole ajatellut uinnista ykkösliikuntaharrastustani, se paikka on varattu lenkkeilylle, vaan lähinnä että luonnollisella tavalla pitäisi huolta lihaskunnostaan. En usko että tuollaisten 10-20km lenkkien hölkkääminen säännöllisesti ainakaan vahvistaa käsiä.

Kyllähän se itsetuntoa kolaisee, kun tavallisen näköisen naiset menee helponnäköisesti ohi eikä mitään voi. Ehkä pitäisi vain tyytyä osaansa amatööriuimarina ja jättää itsetunnonkohotukset lenkkipolulle.

Lue lisää

Rintauinnin pitäisi sujua varsin rennosti paljon nopeampaa vauhtia kuin 35 min/km. Minä pystyn uimaan sitä n. 20 min/km, en käy koskaan punttisalilla ja uimahallissa alle 10 kertaa vuodessa ja Cooper tuskin enää menisi 3000 m, ainakaan helposti (20 vuotta sitten meni 3280). Toki uin meressä kesäisin lisäksi ja ajat sitten (15 vuotta sitten) kävin joskus jopa 2 kertaa viikossa uimahallissa. Uin 90% vapaauintia, joten rintauintia olet jo varmaankin uinut enemmän kuin minä.

20 min/km on keski-ikäisen kuntouimarin rennoksi vauhdiksi jo kovahko. 50 m vapaauinnissa pitäisi mennä tyypillisistä kuntouimareista heittämällä ohi. 20 min/km on 60 s/50 m. Jos hiukankaan osaat vapaatuintia, yksi 50 m menee 45 sekunnissa. Ne keski-ikäiset vapaauintia uivat kuntouimarit uisivat sen 35-45 sekunnissa. Rintauinnissa aikoihin voit lisätä 5-10 sekuntia.

Eli tekniikkasi on huono! Minä en edes kunnolla tiedä mitä on kylkiuinti, mutta jos se en sinulle helpompaa kuin rintatuinti tai vapaauinti on tekniikkasi todella kohentamisen tarpeessa.

Uinnissa tärkeintä on sulava liuku. Kokeile rintauinnissa laittaa pää kunnolla veteen liu'un ajaksi. Potkaise reippaasti ja liu'u pitkään sulavassa asennossa. Muista pitää koko vartalo lähellä pintaa ja vaakatasossa. Roikkuvat jalat tai lantio jarruttavat todella paljon. Harjoittele liukuasentoa pitämällä kädet edessä ja etene vain potkimalla ja/tai potkaisemalla vauhtia päädystä.

Tässä uintitekniikkaa:
http://www.ess.fi/?article=188165
http://www.ess.fi/?article=198624
http://www.hs.fi/videot/1135225145504?kategoria=Liikunta&sivu=2
http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/2556047

Huomaa, että ainakin osassa edelläolevista videoista uimarit uivat aika nopealla rytmillä. Kuntouinnissa voit hyvin hidastaa rytmiä, jolloin liukuosuus pitenee. Suurin osa ajasta pitää olla siis liukuasennossa!

epätoivoton kirjoitti:

Tuskin ne salilla käyvät, mutta aika paksut käsivarret(kin) niillä on. Uintikunto on tietenkin eri asia kuin juoksukunto, mutta milläs muulla sitä itseään uidessa liikutetaan kuin lihaksilla. Meinaan vaan että noi mammat tuskin juoksua harrastaa, mutta jos uivat 3x viikossa, niin saattaisko heillä aika hyvällä mallilla olla aerobinen voimantuotto uintilihaksissa? 1x viikko uimalla ei taida hirmuisesti uintikunto kehittyä? Samalta tuntuu meno vieläkin kuin parin kuukauden jälkeen aloituksesta, vaikka tekniikat ovatkin mielestäni vähän parantuneet.

Lue lisää

"saattaisko heillä aika hyvällä mallilla olla aerobinen voimantuotto uintilihaksissa?"

Ei.
Pelkkää tekniikkaa.

No tuo nimemerkki nyt on vaan tuollainen. Ehkä pikkuisen paikkaansapitämätön, koska epätoivoa on jonkin verran, mutten ole vielä täysin menettänyt toivoa uinnin parantamisesta.

Tänään uin 3km rintaa. Niistä ekat 2km perussurkeaa tekemistä taukoillen ja potkutekniikoita pähkäillen. Yritin miettiä noita nilkkojen asentoja koukistuksen ja alku ja loppupotkun aikana, ja haaroituksen leveyttä. Lopputulema oli se ettei, potkusta tullut yhtään mitään ja uinnista katosi kaikki vauhti, kun jalan liike jäi hitaaksi.

Viimeiseen kilometriin lähdin eri asenteella. Jännitin vatsaani suoremmaksi, ja laitoin lisää nopeutta potkuun. Jotenkin siitä löytyi sitten sellaine groovi, että liuku piteni, ja jonkunlainen parempi harmonia löytyi hengityksen ja käsityöskentelyn välillä. Uinti tuntui tosi fyysiseltä, mutta voima tuntui myös siirtyvän veteen. Lopputulema oli piirun päälle 30min kilometriin.

Nyt olen epätoivoton, mutta kyllä tää homma mun mielestä silti fyysistä voimaa tuntuu vaativan. Ei sitä maksimaalista penkiltä nostoa, vaan ihan koko kehon kattavaa aerobista kestävyyttä.

epätoivoton kirjoitti:

No tuo nimemerkki nyt on vaan tuollainen. Ehkä pikkuisen paikkaansapitämätön, koska epätoivoa on jonkin verran, mutten ole vielä täysin menettänyt toivoa uinnin parantamisesta.

Tänään uin 3km rintaa. Niistä ekat 2km perussurkeaa tekemistä taukoillen ja potkutekniikoita pähkäillen. Yritin miettiä noita nilkkojen asentoja koukistuksen ja alku ja loppupotkun aikana, ja haaroituksen leveyttä. Lopputulema oli se ettei, potkusta tullut yhtään mitään ja uinnista katosi kaikki vauhti, kun jalan liike jäi hitaaksi.

Viimeiseen kilometriin lähdin eri asenteella. Jännitin vatsaani suoremmaksi, ja laitoin lisää nopeutta potkuun. Jotenkin siitä löytyi sitten sellaine groovi, että liuku piteni, ja jonkunlainen parempi harmonia löytyi hengityksen ja käsityöskentelyn välillä. Uinti tuntui tosi fyysiseltä, mutta voima tuntui myös siirtyvän veteen. Lopputulema oli piirun päälle 30min kilometriin.

Nyt olen epätoivoton, mutta kyllä tää homma mun mielestä silti fyysistä voimaa tuntuu vaativan. Ei sitä maksimaalista penkiltä nostoa, vaan ihan koko kehon kattavaa aerobista kestävyyttä.

Lue lisää

Uinti on hyvin pitkälti tekniikkalaji. Toki sitä on juoksukin, mutta hyvin paljon pienemmissä määrin. Itse harrastan juoksua, uintia, pyöräilyä, hiihtoa ja vähän tulee punttiakin nosteltua, eli siis monipuolista liikuntaa.

Uimassa olen käynyt talvisaikaan kerran viikossa jo monen monta vuotta ja tekniikkani on siinä ohessa kehittynyt, joskaan en väitä sitä missään nimessä täydelliseksi. Aloitin uimalla kilometrin ja vuosien mittaan lisäsin uimani matkan pituutta. Nykyään uin vähintään 4 km kerralla (~80 min) ja pisin matka, jonka olen tuossa ajassa saanut uitua on 4,6 km, siis vapaauinnilla. Lisäksi käytän uimahanskoja, jotka lisäävät vastusta eivätkä niinkään nopeutta kuin voisi äkkiseltään ajatella. Toki uintinopeuteni kehittymiseen on vaikuttanut kokonaisvaltaisesti kohonnut yleiskunto, mutta tekniikan kehittymiselle asettaisin suuremman painoarvon.

Käyt vain useammin uimassa, niin tekniikkasi tulee paremmaksi. Itse ainakin olen uidessani huomannut asioita, joita voi tehdä toisin/paremmin/kuluttamalla vähemmän energiaa, ja näin tekniikkani on hioutunut.

Tekniikkalaji kirjoitti:

Uinti on hyvin pitkälti tekniikkalaji. Toki sitä on juoksukin, mutta hyvin paljon pienemmissä määrin. Itse harrastan juoksua, uintia, pyöräilyä, hiihtoa ja vähän tulee punttiakin nosteltua, eli siis monipuolista liikuntaa.

Uimassa olen käynyt talvisaikaan kerran viikossa jo monen monta vuotta ja tekniikkani on siinä ohessa kehittynyt, joskaan en väitä sitä missään nimessä täydelliseksi. Aloitin uimalla kilometrin ja vuosien mittaan lisäsin uimani matkan pituutta. Nykyään uin vähintään 4 km kerralla (~80 min) ja pisin matka, jonka olen tuossa ajassa saanut uitua on 4,6 km, siis vapaauinnilla. Lisäksi käytän uimahanskoja, jotka lisäävät vastusta eivätkä niinkään nopeutta kuin voisi äkkiseltään ajatella. Toki uintinopeuteni kehittymiseen on vaikuttanut kokonaisvaltaisesti kohonnut yleiskunto, mutta tekniikan kehittymiselle asettaisin suuremman painoarvon.

Käyt vain useammin uimassa, niin tekniikkasi tulee paremmaksi. Itse ainakin olen uidessani huomannut asioita, joita voi tehdä toisin/paremmin/kuluttamalla vähemmän energiaa, ja näin tekniikkani on hioutunut.

Lue lisää

Ja lisättäköön, että olen 21-vuotias mies.

epätoivoton kirjoitti:

No tuo nimemerkki nyt on vaan tuollainen. Ehkä pikkuisen paikkaansapitämätön, koska epätoivoa on jonkin verran, mutten ole vielä täysin menettänyt toivoa uinnin parantamisesta.

Tänään uin 3km rintaa. Niistä ekat 2km perussurkeaa tekemistä taukoillen ja potkutekniikoita pähkäillen. Yritin miettiä noita nilkkojen asentoja koukistuksen ja alku ja loppupotkun aikana, ja haaroituksen leveyttä. Lopputulema oli se ettei, potkusta tullut yhtään mitään ja uinnista katosi kaikki vauhti, kun jalan liike jäi hitaaksi.

Viimeiseen kilometriin lähdin eri asenteella. Jännitin vatsaani suoremmaksi, ja laitoin lisää nopeutta potkuun. Jotenkin siitä löytyi sitten sellaine groovi, että liuku piteni, ja jonkunlainen parempi harmonia löytyi hengityksen ja käsityöskentelyn välillä. Uinti tuntui tosi fyysiseltä, mutta voima tuntui myös siirtyvän veteen. Lopputulema oli piirun päälle 30min kilometriin.

Nyt olen epätoivoton, mutta kyllä tää homma mun mielestä silti fyysistä voimaa tuntuu vaativan. Ei sitä maksimaalista penkiltä nostoa, vaan ihan koko kehon kattavaa aerobista kestävyyttä.

Lue lisää

Tietysti pitkänmatkanuinti vaatii aerobista kestävyyttä! Jos juokset Cooperissa 3000 m, sinulla on varsin hyvä aerobinen kestävyys, jolla pitäisi helposti päästä sinne ~20 km/min uintivauhtiin, jos tekniikka on edes kohtuullisella tasolla. Tuskin altaasta löytyy montaa muuta, jotka pystyvät juoksemaan 3000 m Cooperissa!

Tietysti hyvää vauhtia uiminen on "tosi fyysistä". Kyllä siinä hengästyy ja lihaksissa tuntuu, aivan kuten juoksussakin. Tosin 30 min/km ei pitäisi tuntua oikein miltään tuolla kuntotasolla (vrt. että juoksisit 2000 m Cooperissa). Rintauinnissa potkun pitää olla nopea ja terävä.

Joakim_ kirjoitti:

Tietysti pitkänmatkanuinti vaatii aerobista kestävyyttä! Jos juokset Cooperissa 3000 m, sinulla on varsin hyvä aerobinen kestävyys, jolla pitäisi helposti päästä sinne ~20 km/min uintivauhtiin, jos tekniikka on edes kohtuullisella tasolla. Tuskin altaasta löytyy montaa muuta, jotka pystyvät juoksemaan 3000 m Cooperissa!

Tietysti hyvää vauhtia uiminen on "tosi fyysistä". Kyllä siinä hengästyy ja lihaksissa tuntuu, aivan kuten juoksussakin. Tosin 30 min/km ei pitäisi tuntua oikein miltään tuolla kuntotasolla (vrt. että juoksisit 2000 m Cooperissa). Rintauinnissa potkun pitää olla nopea ja terävä.

Lue lisää

Kyllä tässä nyt tuntuu, että uintispecialistit aliarvioi uintiin tarvittavaa kuntia. 20min/km on kova vauhti, jos katsellaan vaikkapa thriathlonistien kuntosarjatasoa. 3000m cooperissa ei todellakaan tarkoita, että pystyisi tuosta noin vaan helposti uimaan 20min/km. Kuntouinti vaatii lihaskestävyyttä, ja sitä et saa juoksemalla. Ensimmäisen kerran kun kävin uimassa, oli kolmen vartin suorituksella lihakset seuraavana yönä niin kipeät, ettei pystynyt nukkumaan. Se on ihan oma prosessinsa kehittää lihaskunto uintia varten. Heitä joku kansallisen tason huippukestävyysjuoksija altaaseen ja sano että ui 20min/km. Enpä usko että onnistuu, vaikka tekniikka olisi kohdallaan. Ja toisaalta voimattomana ei edes ole mahdolista uida hyvällä tekniikalla. Vaikka mullakin toi kestävyys on lenkkeilyn ym. kautta ihan ok tasolla kuntoilijalle, ei se tarkoita että kädenväännössä tai painissa voittaisin perus kaljaa kittaavan liikuntaa harrastamattoman jantterin.

epätoivoton kirjoitti:

Kyllä tässä nyt tuntuu, että uintispecialistit aliarvioi uintiin tarvittavaa kuntia. 20min/km on kova vauhti, jos katsellaan vaikkapa thriathlonistien kuntosarjatasoa. 3000m cooperissa ei todellakaan tarkoita, että pystyisi tuosta noin vaan helposti uimaan 20min/km. Kuntouinti vaatii lihaskestävyyttä, ja sitä et saa juoksemalla. Ensimmäisen kerran kun kävin uimassa, oli kolmen vartin suorituksella lihakset seuraavana yönä niin kipeät, ettei pystynyt nukkumaan. Se on ihan oma prosessinsa kehittää lihaskunto uintia varten. Heitä joku kansallisen tason huippukestävyysjuoksija altaaseen ja sano että ui 20min/km. Enpä usko että onnistuu, vaikka tekniikka olisi kohdallaan. Ja toisaalta voimattomana ei edes ole mahdolista uida hyvällä tekniikalla. Vaikka mullakin toi kestävyys on lenkkeilyn ym. kautta ihan ok tasolla kuntoilijalle, ei se tarkoita että kädenväännössä tai painissa voittaisin perus kaljaa kittaavan liikuntaa harrastamattoman jantterin.

Lue lisää

En ole mikään uintispesialisti. Silloin kun harrastin paljon liikuntaa (ehkä 500 tuntia vuodessa, aktiivisuusjärjestyksessä: squash, lentopallo, sulkapallo, pyöräily, hiihto ja uinti) uin 16-17 min/km, juoksin sen reilut 3200 Cooperissa ja pystyin ajamaan 35 km/h keskinopeutta pyörällä tunnin. Kun kävin muutamaan kertaan Triathlon-seuran harjoituskisoissa, olin muihin nähden parhaimmillani varmaankin juoksussa (en koskaan käynyt lenkillä!), huonoin pyöräilyssä (vaikka harrastin sitä eniten noista kolmesta) ja uinnissa keskitasoa. Tuttuja joiden kanssa kävin uimassa oli kovin erilaisia. Yksi ex. kilpauimari ei varmasti olisi juossut yli 2600 m Cooperissa, mutta ui leikitellen 14-15 min/km. Toinen taas oli Cooperissa mun tasoa ja ui huonolla tekniikalla niukasti alle 20 min/km sekä rinta- että vapaauinnilla. Kolmas triathlonia enemmän harrastanut juoksi minun tahtia, mutta ajoi pyörällä 40 km/h ja ui 15-16 min/km.

Tässä satunnaisesti löytyneet harrastelijoiden Triatlhlon tulokset:
http://www.louhikko.net/images/stories/LNS Tulokset 2010(2).pdf

Huomaa, että lyhyeltä matkalta löytyy vain yksi lähellekään 4 min/km eli 3000 m Cooperissa juokseva. Silti kaikki uivat selkeästi nopeammin kuin 30 min/km ja puolet alle 24 min/km, vaikka uinti lienee ollut avovedessä, jossa uiminen on hitaampaa, ainakin siihen tottumattomalle. Toki vain yksi pääsee alle 20 mim/km vauhtiin.

Pitkällä matkalla löytyy jo useampi juoksuaika, jolla varmaan pääsisi 3000 m Cooperissa. Varmaankin nuo 45 min paikkeille päässet. Vastaavasti myös uimareista puolet pääsevät hyvin lähelle tai alle 20 min/km vauhtia ja toiseksi hitainkin ui 24 min/km. Hitaimmat uimarit eivät myöskään loista pyöräilyssä tai juoksussa, joten heillä ei ole hyvä aerobinen kunto.

Huomaa myös, että muutamat alle 20 min/km uineet ovat varsin huonoja pyöräilyssä tai juoksussa. 20 km/min vauhti ei edellytä hyvää kuntoa, toisin kuin 3000 m Cooperissa!

Kokeile nyt uida täysillä 50 tai 100 m. Meneekö silloinkaan 20 min/km eli 1 min/50 m? Ei ole kunnosta tai lihaksista kiinni tuon selkeä alittaminen, jos osaat uida.

Joakim_ kirjoitti:

En ole mikään uintispesialisti. Silloin kun harrastin paljon liikuntaa (ehkä 500 tuntia vuodessa, aktiivisuusjärjestyksessä: squash, lentopallo, sulkapallo, pyöräily, hiihto ja uinti) uin 16-17 min/km, juoksin sen reilut 3200 Cooperissa ja pystyin ajamaan 35 km/h keskinopeutta pyörällä tunnin. Kun kävin muutamaan kertaan Triathlon-seuran harjoituskisoissa, olin muihin nähden parhaimmillani varmaankin juoksussa (en koskaan käynyt lenkillä!), huonoin pyöräilyssä (vaikka harrastin sitä eniten noista kolmesta) ja uinnissa keskitasoa. Tuttuja joiden kanssa kävin uimassa oli kovin erilaisia. Yksi ex. kilpauimari ei varmasti olisi juossut yli 2600 m Cooperissa, mutta ui leikitellen 14-15 min/km. Toinen taas oli Cooperissa mun tasoa ja ui huonolla tekniikalla niukasti alle 20 min/km sekä rinta- että vapaauinnilla. Kolmas triathlonia enemmän harrastanut juoksi minun tahtia, mutta ajoi pyörällä 40 km/h ja ui 15-16 min/km.

Tässä satunnaisesti löytyneet harrastelijoiden Triatlhlon tulokset:
http://www.louhikko.net/images/stories/LNS Tulokset 2010(2).pdf

Huomaa, että lyhyeltä matkalta löytyy vain yksi lähellekään 4 min/km eli 3000 m Cooperissa juokseva. Silti kaikki uivat selkeästi nopeammin kuin 30 min/km ja puolet alle 24 min/km, vaikka uinti lienee ollut avovedessä, jossa uiminen on hitaampaa, ainakin siihen tottumattomalle. Toki vain yksi pääsee alle 20 mim/km vauhtiin.

Pitkällä matkalla löytyy jo useampi juoksuaika, jolla varmaan pääsisi 3000 m Cooperissa. Varmaankin nuo 45 min paikkeille päässet. Vastaavasti myös uimareista puolet pääsevät hyvin lähelle tai alle 20 min/km vauhtia ja toiseksi hitainkin ui 24 min/km. Hitaimmat uimarit eivät myöskään loista pyöräilyssä tai juoksussa, joten heillä ei ole hyvä aerobinen kunto.

Huomaa myös, että muutamat alle 20 min/km uineet ovat varsin huonoja pyöräilyssä tai juoksussa. 20 km/min vauhti ei edellytä hyvää kuntoa, toisin kuin 3000 m Cooperissa!

Kokeile nyt uida täysillä 50 tai 100 m. Meneekö silloinkaan 20 min/km eli 1 min/50 m? Ei ole kunnosta tai lihaksista kiinni tuon selkeä alittaminen, jos osaat uida.

Lue lisää

"Huomaa myös, että muutamat alle 20 min/km uineet ovat varsin huonoja pyöräilyssä tai juoksussa. 20 km/min vauhti ei edellytä hyvää kuntoa, toisin kuin 3000 m Cooperissa!"

Tämä on se ikuisuusongelma, että mitä kukakin pitää kuntona. Kovakuntoinen altaassa ei välttämättä ole sitä jossain toisessa lajissa. Ja itsekin sitä tässä joutunut nieleskelemään, kun ei kunto jossain muualla näykään altaassa. Helppohan sitä on ikänsä uintia harrastelleen sanoa ettei uinti vaadi kuntoa, kun cooperillakin menee niin paskasti. Että on muka vaan taidosta kiinni. Itse koen että uinti on lajina raskas ja fyysinen. Cooperissa saa lahjakkuudella tai soveltuvuudella lahjaksi monta sataa metriä. Uinnissa erot ovat varmasti suurempia suhteellisesti.

epätoivoton kirjoitti:

"Huomaa myös, että muutamat alle 20 min/km uineet ovat varsin huonoja pyöräilyssä tai juoksussa. 20 km/min vauhti ei edellytä hyvää kuntoa, toisin kuin 3000 m Cooperissa!"

Tämä on se ikuisuusongelma, että mitä kukakin pitää kuntona. Kovakuntoinen altaassa ei välttämättä ole sitä jossain toisessa lajissa. Ja itsekin sitä tässä joutunut nieleskelemään, kun ei kunto jossain muualla näykään altaassa. Helppohan sitä on ikänsä uintia harrastelleen sanoa ettei uinti vaadi kuntoa, kun cooperillakin menee niin paskasti. Että on muka vaan taidosta kiinni. Itse koen että uinti on lajina raskas ja fyysinen. Cooperissa saa lahjakkuudella tai soveltuvuudella lahjaksi monta sataa metriä. Uinnissa erot ovat varmasti suurempia suhteellisesti.

Lue lisää

Uinti kovaa vaatii hyvää kuntoa, mutta 20 min/km ei ole lähelläkään kovaa ex. kilpauimarille tai muulle hyvän tekniikan omaavalle. Parhaat kilpauimarit uivat sentään 10 min/km!

Otetaan ajatusleiki kilpauimarista ja kilpajuoksijasta. Kilpauimari ui 12 min/km ja kilpajuoksija juoksee 4200 m Cooperissa eli ovat hyvää kansallista tasoa, mutteivat SM-mitalleilla. Molemmat lopettavat täysin kuntoilun ja lihaskunnon ylläpidon kahdeksi vuodeksi, jolloin molemmat ovat varmasti jo kohtuu huonokuntoisia ja kilpajuoksijan painokin lienee "normalisoitunut". Väitän, ettei ex. kilpajuoksija enää juoksisi kylmiltään (parin viikon harjoittelulla toki) 3000 m Cooperissa, vaikka edelleen juoksutekniikka jne. ovat erinomaiset. Sen sijaan ex. kilpauimari uisi leikitellen 20 min/km, todennäköisesti 17 min/km erinomaisen uintitekniikkansa ansioista, vaikka painoakin olisi tullut lisää.

Voin tietysti olla väärässä, koska en tunne ketään ex. kilpajuoksijaa. Useamman ex. kilpauimarin olen nähnyt uivan selvästi minua kovempaa huonokuntoisena.

Katsotaanpa toiselta kantilta eli paljonko pitäisi kaloreita palaa. Uinti 20 min/km vastaa noin 55 yardia/min, ja 50 yardia/min kuluttaa tämän mukaan 560 kcal/h ja sitä kuvataan Moderate/Light effort. http://hubpages.com/hub/Calories-Burned-While-Swimming

Vastaavasti juoksu 3000 m Coopervauhtia on 9.3 mph ja 9 mph kuluttaa tämän mukaan 1050 kcal/h eli on lähes tuplasti vaativampaa. http://caloriecount.about.com/calories-burned-running-a347

Edes 75 yardia minuutissa (alle 15 min/km) uimalla ei pääse kuin 770 kcal/h kulutukseen ja vastaavasti 560 kcal/h kuluu 5 mph juoksuvauhdila (1600 m Cooperissa!) ja 770 kcal/h 6.7 mph (2200 m Cooperissa).

Voit myös vertailla uinti ja juoksu Cooperia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Cooperin_testi
http://www.kunto.fi/@Bin/252964/cooperinuintitesti.pdf

Noiden mukaan 3000 m vastaa 720 m uintia eli vajaat 17 min/km. Itse taisin yläasteella juosta 2950 ja uida 720, joten minulle pitivät paikkansa. Vastaavasti 20 min/km vauhti eli 600 m on kohtalainen nuorelle miehelle vastaten tuon mukaan 2600 m juoksua. Nyt uimasi 30 min/km vastaa 400 m tulosta ja on nuorelle miehelle erittäin heikko.

Usko nyt, että ongelmasi on tekniikassa ei lihaksissa eikä "kunnossa". Uinti on todella raskasta, jos ei osaa.

Joakim_ kirjoitti:

Uinti kovaa vaatii hyvää kuntoa, mutta 20 min/km ei ole lähelläkään kovaa ex. kilpauimarille tai muulle hyvän tekniikan omaavalle. Parhaat kilpauimarit uivat sentään 10 min/km!

Otetaan ajatusleiki kilpauimarista ja kilpajuoksijasta. Kilpauimari ui 12 min/km ja kilpajuoksija juoksee 4200 m Cooperissa eli ovat hyvää kansallista tasoa, mutteivat SM-mitalleilla. Molemmat lopettavat täysin kuntoilun ja lihaskunnon ylläpidon kahdeksi vuodeksi, jolloin molemmat ovat varmasti jo kohtuu huonokuntoisia ja kilpajuoksijan painokin lienee "normalisoitunut". Väitän, ettei ex. kilpajuoksija enää juoksisi kylmiltään (parin viikon harjoittelulla toki) 3000 m Cooperissa, vaikka edelleen juoksutekniikka jne. ovat erinomaiset. Sen sijaan ex. kilpauimari uisi leikitellen 20 min/km, todennäköisesti 17 min/km erinomaisen uintitekniikkansa ansioista, vaikka painoakin olisi tullut lisää.

Voin tietysti olla väärässä, koska en tunne ketään ex. kilpajuoksijaa. Useamman ex. kilpauimarin olen nähnyt uivan selvästi minua kovempaa huonokuntoisena.

Katsotaanpa toiselta kantilta eli paljonko pitäisi kaloreita palaa. Uinti 20 min/km vastaa noin 55 yardia/min, ja 50 yardia/min kuluttaa tämän mukaan 560 kcal/h ja sitä kuvataan Moderate/Light effort. http://hubpages.com/hub/Calories-Burned-While-Swimming

Vastaavasti juoksu 3000 m Coopervauhtia on 9.3 mph ja 9 mph kuluttaa tämän mukaan 1050 kcal/h eli on lähes tuplasti vaativampaa. http://caloriecount.about.com/calories-burned-running-a347

Edes 75 yardia minuutissa (alle 15 min/km) uimalla ei pääse kuin 770 kcal/h kulutukseen ja vastaavasti 560 kcal/h kuluu 5 mph juoksuvauhdila (1600 m Cooperissa!) ja 770 kcal/h 6.7 mph (2200 m Cooperissa).

Voit myös vertailla uinti ja juoksu Cooperia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Cooperin_testi
http://www.kunto.fi/@Bin/252964/cooperinuintitesti.pdf

Noiden mukaan 3000 m vastaa 720 m uintia eli vajaat 17 min/km. Itse taisin yläasteella juosta 2950 ja uida 720, joten minulle pitivät paikkansa. Vastaavasti 20 min/km vauhti eli 600 m on kohtalainen nuorelle miehelle vastaten tuon mukaan 2600 m juoksua. Nyt uimasi 30 min/km vastaa 400 m tulosta ja on nuorelle miehelle erittäin heikko.

Usko nyt, että ongelmasi on tekniikassa ei lihaksissa eikä "kunnossa". Uinti on todella raskasta, jos ei osaa.

Lue lisää

Eiköhän tämä keskustelu ole loppuunkäyty. Uintini nopeuttaminen vaatii parempaa tekniikkaa ja kehon fysiikkaa. Mikä sitten on niiden suhde, jäi epäselväksi ja spekuloiminen tuntuu olevan kovin subjektiivista. Molempien parantaminen varmasti auttaa. Vaikka ehkä jonkun mielestä kunto on kova, itse koen olevani fyysisesti heikko. Salille jos eksyn, joudun tekemään 'tyttöjen painoilla'. Ylätaljassa voimaa on edes jonkin verran kun sitä olen epäsäännöllisesti harrastanut vuosia, ja jalkaprässistä nousee oikein kivasti, mutta muuten ihan onnettomilla painoilla räpeltämistä.

Lahjakkuuden merkitys jäi täysin epäselväksi.

Joakim_ kirjoitti:

Uinti kovaa vaatii hyvää kuntoa, mutta 20 min/km ei ole lähelläkään kovaa ex. kilpauimarille tai muulle hyvän tekniikan omaavalle. Parhaat kilpauimarit uivat sentään 10 min/km!

Otetaan ajatusleiki kilpauimarista ja kilpajuoksijasta. Kilpauimari ui 12 min/km ja kilpajuoksija juoksee 4200 m Cooperissa eli ovat hyvää kansallista tasoa, mutteivat SM-mitalleilla. Molemmat lopettavat täysin kuntoilun ja lihaskunnon ylläpidon kahdeksi vuodeksi, jolloin molemmat ovat varmasti jo kohtuu huonokuntoisia ja kilpajuoksijan painokin lienee "normalisoitunut". Väitän, ettei ex. kilpajuoksija enää juoksisi kylmiltään (parin viikon harjoittelulla toki) 3000 m Cooperissa, vaikka edelleen juoksutekniikka jne. ovat erinomaiset. Sen sijaan ex. kilpauimari uisi leikitellen 20 min/km, todennäköisesti 17 min/km erinomaisen uintitekniikkansa ansioista, vaikka painoakin olisi tullut lisää.

Voin tietysti olla väärässä, koska en tunne ketään ex. kilpajuoksijaa. Useamman ex. kilpauimarin olen nähnyt uivan selvästi minua kovempaa huonokuntoisena.

Katsotaanpa toiselta kantilta eli paljonko pitäisi kaloreita palaa. Uinti 20 min/km vastaa noin 55 yardia/min, ja 50 yardia/min kuluttaa tämän mukaan 560 kcal/h ja sitä kuvataan Moderate/Light effort. http://hubpages.com/hub/Calories-Burned-While-Swimming

Vastaavasti juoksu 3000 m Coopervauhtia on 9.3 mph ja 9 mph kuluttaa tämän mukaan 1050 kcal/h eli on lähes tuplasti vaativampaa. http://caloriecount.about.com/calories-burned-running-a347

Edes 75 yardia minuutissa (alle 15 min/km) uimalla ei pääse kuin 770 kcal/h kulutukseen ja vastaavasti 560 kcal/h kuluu 5 mph juoksuvauhdila (1600 m Cooperissa!) ja 770 kcal/h 6.7 mph (2200 m Cooperissa).

Voit myös vertailla uinti ja juoksu Cooperia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Cooperin_testi
http://www.kunto.fi/@Bin/252964/cooperinuintitesti.pdf

Noiden mukaan 3000 m vastaa 720 m uintia eli vajaat 17 min/km. Itse taisin yläasteella juosta 2950 ja uida 720, joten minulle pitivät paikkansa. Vastaavasti 20 min/km vauhti eli 600 m on kohtalainen nuorelle miehelle vastaten tuon mukaan 2600 m juoksua. Nyt uimasi 30 min/km vastaa 400 m tulosta ja on nuorelle miehelle erittäin heikko.

Usko nyt, että ongelmasi on tekniikassa ei lihaksissa eikä "kunnossa". Uinti on todella raskasta, jos ei osaa.

Lue lisää

Voin vahvistaa että suurin ongelma oli lihaskunnossa. Ja näkeehän sen hyviä uimareita katsoessaan, että heillä on vahvat kädet ja yläkroppa. Nettiä selaamalla löytyy tietoa, että uinnissa valtaosa työstä tehdään käsillä. Ja kun käsivoimaa ei ole, ei uinnista tule mitään. Ja jaloilla ylikovaa potkimalla nekin vain menee hapoille. Kyllä se vaan parempi oli aloittaa uimalla hyvin rauhallisesti. Pikku hiljaa sitten voi matkaa lisätä, tai lyhyemmillä vedoilla tehoja. Sitä kautta on saanut voimaa, joka mahdollistaa uimisen paremmalla tekniikalla.

Nyt vauhti on täysillä vetäessä sellaista 26min/km, puhuttiin sitten vapaasta tai rinnasta. Tosin lyhyitä matkoja pääsee vapaalla kovempaakin. Uskon että tekniikkaa hiomalla ja voimaa kehittämällä pääse vielä siihen 20min/km tasolle, mutta en todellakaan sillä kunnolla mikä aloittaessa oli, pääsisi. Kun kroppaan on saanut voimaa niin ryhtikin pysyy paremmin kasassa, mikä parantaa liukuasentoa. Ja kun vauhtia tulee lisää ei jalat painu pohjaan, niinkuin väistämättä kelluessa kävisi.

Uimari, joka osaa uida, tekee suuren osan työstä vartalolla. Toki vartalon asennolla on myös suuri vaikutus vastuksen kannalta, samoin kuin potkuilla - jos jalat laahaavat syvällä, ne aiheuttavat suuren vastuksen ja voipa vuoropotkulla (vaparin potkulla) uida myös takaperin, jos se on vääränlainen.

Voimaa pitää tietysti sen verran olla, että jaksaa itseään liikuttaa, mutta perinteinen havainnollistamiskeino on verrata uintia ja juoksua: Jos juostessa yli 90 % voimasta menee eteenpäin liikkumiseen ja vajaa 10 % vastuksiin, niin uidessa suhdeluku kääntyy toisin päin. Lihaskimpulla voi olla vaikka kuinka paljon voimaa, mutta jos taitoa ei löydy, niin uinti ei kulje, kun kaikki voima menee pinnalla pysymiseen, vastusten tuottamiseen ja veden roiskimiseen.