Onko suomen kielessä lainauksia ranskan kielestä?
En tiedä ranskan kielestä juuri mitään, mutta jos katson vaikka ranskan kielistä leffaa, jotkin sanat ovat suoraan kuin suomen kielestä (tai luulen niin, hyvä suomennos?). En muista nyt juuri muuta kuin eism. sanan Apua.
En tiedä ranskan kielestä juuri mitään, mutta jos katson vaikka ranskan kielistä leffaa, jotkin sanat ovat suoraan kuin suomen kielestä (tai luulen niin, hyvä suomennos?). En muista nyt juuri muuta kuin eism. sanan Apua.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Mikä on oma äidinkielesi? En aivan ymmärtänyt kysymystäsi, mutta ranskan apua on aika kaukana suomesta.
Mutta onhan niitä.
En osaa ranskaa.
Olin 15 vuotta sitten huviveneilijöille tarkoitetulla, radiopuhelimen hoitajan (käyttäjän) tutkintoon valmistavalla kurssilla. Taisinpa saada sen haluamani pahvinkin.
Muistelen kuulleeni, että yleinen hätäkutsu (Mayday, Mayday) tuli oikeaoppisesti ääntää ranskalaisittain ”medee, medee” eikä englantilaisittain ”meidei, meidei”.
Ranskan ”medee” (m' aider) tarkoittanee suunnilleen ”auttakaa minua”.
Englannin May Day tarkoittanee suunnilleen vappua (vapunpäivää ja Vapun päivää, toukokuun 1. päivää).
Apua! ja Vappua! eivät ole äänteellisesti kaukanakaan toisistaan.
M.O.T.
Lammikkolaivuri sen piti olla, vaikka Ummikkolaivuri saattais olla lähempänä oikeaa.
No mutta jos olet laivuri, luulisi että versio "au, se kurssi" miellyttäisi sinua enemmän.
Eli au secours.
Tarkoitatko vaikkapa sanaa menu/menyy? Ruoanvalmistus ja tarjoilu ovat tietääkseni muutenkin aika pitkälle "ranskan varassa". Shampanja, konjakki, filee, camembert, patonki...
Meri on ruotsiksi hav, englanniksi sea ja saksaksi see. Ranskaksi se on mer, ja italiaksi mare. Mie-len-kiin-tois-ta!
>> Shampanja, konjakki, filee, camembert, patonki...
Tosiaan, olen havainnut tuon junttimuodon joissain lehtijutuissa. Samppanja. Näyttäähän se oudolta, aivan kuten vaikkapa "pitsa".
Onko "ranskalaisen viivan" historia tosiaan ranskalainen? Ranskanleipä, ranskankerma ja ranskanperunat; ne ainakin tuntuvat käyttökelpoisilta aina vain. Ranskalainen visiitti - hyväksytään!
Yleensä mitä vanhemmasta lainasanasta on kyse, sitä enemmän se on mukautunut suomen kieleen, esimerkiksi siten, että suhu-s on korvautunut tavallisella s:llä. Tosin suhu-s:n koko olemassaolo kielessämme on aika kyseenalainen: se on lähinnä vain /s/-foneemin muunnelma, joka esiintyy jonkinlaisena prestiisiäänteenä hienoiksi koetuissa sanoissa tai yritettäessä lausua uudehkoja lainasanoja hienosti. Käytännössä samppanja-sana esiintyy usein äänneasussa [šamppanja] juuri hienouden takia, mutta kun kyseessä on vanhahko, ainakin jo 1800-luvulla, mahdollisesti 1700-luvullakin, käytetty sana, on norminmukainen kirjoitusasu ja äänneasu päätetty s:lliseksi.
Kaksoiskonsonantin merkitseminen yhdellä konsonantilla sanassa ”kampanja” ja kahdella sanalla ”samppanja” on kieltämättä oudohkoa. Osaselityksen antaa sanojen ikä, sillä ”kampanja” on tiettävästi tullut suomeen vasta 1930-luvulla, ja kielenhuolto on pyrkinyt rajoittamaan ruotsinvoittoiseksi koettua kahdentamista uudehkoissa lainasanoissa.
Lainanantajakielethän eivät tunne mitään kaksois-p:tä kummassakaan sanassa, vaan kyse on siitä, että vieraiden kielten soinnittomat klusiit k, p ja t on koettu niin ”koviksi”, että ne on suomessa lausuttu kahdentuneina useissa asemissa. Tähän on johtanut toisaalta se, että soinnilliset klusiilit g, b ja d on vanhastaan korvattu soinnittimilla yksinäiskonsonanteilla k, p ja t, joten eron säilyttämiseksi on soinnittomat kahdennettu.
Jossakin vaiheessa ruvettiin häpeämäään sellaista aika luonnollista sovittamista ja vaatimaan sellaisia kirjoitusasuja kuin ”kampanja”. Oikeastaan vasta myöhemmin keksittiin vaatia myös tämä mukaista ääntämystä,
Lavuaari, jonka oikeampi nimitys lienee pesuallas, tulee ranskan sanasta lavoire.
Epäilemättä myös pisuaari ja rotuaari ovat ranskan peru(na)a. Rotvalli, siis tamperelainen kadunreunakiveys, tulee ilmeisesti - muistan lukeneeni tai kuulleeni jostain - samasta trottoire-sanasta kuin rotuaarikin.
Ruotsin trottoar on suomeksi jalkakäytävä. Toki ruotsiin sana on voinut lainautua muualta, mutta kyllä se suomeen on aivan varmasti otettu ruotsista.
Pesuallas on kylläkin ranskaksi lavabo.
Olin kerran kuulo- ja näköetäisyydellä RWBK:n esiintyessä. Yksi uudempaa ranskalaista torvimusiikkia esittävän kokoonpanon töräyttelemä kipale oli muistaakseni nimeltään Yö Altailla – ja toisella kotimaisella Natten på Lavuarer.
Olkoon pesuallas ranskaksi sitten vaikka lavabo, samapa tuo.
Muistanpa joidenkin hoilanneen vieläkin kauemnpana menneisyydessä eli nelisen vuosikymmentä sitten saman melodian tahdissa:
"Siviilit ne siintelee
jo eessä silmien,
ja herätykset vähenee
alle (xxxx)kymmenen.
On aurinkoiset päivät siviilissä,
kotikunnahilla kalja happanee,
ei peljätä me viskaaleita noita
eikä jynssäystä kämppien."
jne.
Lavoir on yleinen (publique) vaatteiden huuhteluallas.
Just noin se meni LapJP:ssä v. 1970.
Toi et Moi?
on yksikään edellä esitetyistä sanoista meille tullut Ranskanmaalta. Kyllä ne ovat ihka oikeita hurrien väärinymmärryksiä ja viännöksiä, jotka sitten hoono talande bättre folk on tänne tuonut.
Hassuinta on tietysti se, että kielitoimisto tuputtaa vielä ihmeellisempiä älyttömyyksiä.
Sitten niitä vielä nimitetään sivistyssanoiksi, vaikka sivistys on niistä todella kaukana.
Гельсингфорсissa oli aikoinaan Västra chausséen ( ja Östra chausséen). Venäjäksi chaussée on шоссе, suomeksi keksittiin sana viertotie.
Ruotsin kielessä (samoin venäjässä) on paljon ranskaa eivätkä ne ole mitään "sivistyssanoja", vaan täysin arkisia, tosin monet kulttuurielämään liittyviä. Toalett, lavoar, trottoar, pissoar, följetång, teater, pjäs, ridå, pannå, tablå, platå, fåtölj, politik, kritik, annons, reklam, post, kafé, restaurang, meny, artikel, journalist, redaktör, broschyr...
Ranska oli 1700-luvulla hovin ja aateliston keskustelukieli niin Ruotsissa kuin Venäjälläkin.
Läntinen "sosee" on vaihtanut nimeä kuin mustalainen hevosta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mannerheimintie_(Helsinki)
Vha karvakorvalle muistitietoa näin vuosien päästä.
Ainakin Viestirykmentissä Riihimäellä v.1968 ja 1969
oli omana tunnuslaulunamme mainitsemasi "Siviili ne siintelee".
Kaksi viimeistä riviä oli erilailla, mutta en muista miten, mutta näin vedimme:
Nyt siviilit ne siintelee
jo eessä silmien
ja herätykset vähenee alle
kolmenkymmennen.
Nuo aurinkoiset päivät siviilissä
kotikunnahilla kalja happanee (happanee)
tää tättätättä tättättä tättättä tättätä tää
tätätä tättä tättä tättä tää.
Muistaakon joku ViestiR -jätkä tuon lopun.
Kysyy nimimerkki "2K:n kirjuri mallia 3/68"
Tästä on varmaan monta versiota. Minun muistini mukaan:
"Ja jos Luoja suo ja viskaalit sen sallii
voitte joskus päästä siviiliin."
(ja sitten ponnekkaasti lausuttuna:
Ette koskaan,
veripää-mokkerit!
Vanhalla
hintsusti,
aamulla
hintsummin!)
Vha karvakorva täällä kuulolla edelleen. Edustan hieman nuorempaa ikäluokkaa – RAuK/VR:n kurssia 80 ja RUK:n kurssia 133 (vuodelta 1970). Alku- ja loppuinttiäni en käynyt Riksussa vaan 1.ErVK:ssa, maan siihen aikaan suurimmassa varuskuntakaupungissa. Nykyisin siellä kaukana ei taida olla varusmieskoulutusta lainkaan?
Mutta joo – jopa reserviläisyys on minunkin osaltani jo päättynyt. Ikää on jo liikaa. Minkähän luokan nostomiehiä tässä mahdetaan ollakaan?
Muistellaan ja nautiskellaan näinä aurinkoisina siviilipäivinä sitä just' sopivasti hapantunutta! Cheers!
Minulle osui RUK:n kurssi 116.