Ranska ja suomi..

mies..

Onko suomen kielessä lainauksia ranskan kielestä?

En tiedä ranskan kielestä juuri mitään, mutta jos katson vaikka ranskan kielistä leffaa, jotkin sanat ovat suoraan kuin suomen kielestä (tai luulen niin, hyvä suomennos?). En muista nyt juuri muuta kuin eism. sanan Apua.

22

1263

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • à la doube

      Mikä on oma äidinkielesi? En aivan ymmärtänyt kysymystäsi, mutta ranskan apua on aika kaukana suomesta.

      Mutta onhan niitä.

    • Lmmikkolaivuri

      En osaa ranskaa.

      Olin 15 vuotta sitten huviveneilijöille tarkoitetulla, radiopuhelimen hoitajan (käyttäjän) tutkintoon valmistavalla kurssilla. Taisinpa saada sen haluamani pahvinkin.

      Muistelen kuulleeni, että yleinen hätäkutsu (Mayday, Mayday) tuli oikeaoppisesti ääntää ranskalaisittain ”medee, medee” eikä englantilaisittain ”meidei, meidei”.

      Ranskan ”medee” (m' aider) tarkoittanee suunnilleen ”auttakaa minua”.

      Englannin May Day tarkoittanee suunnilleen vappua (vapunpäivää ja Vapun päivää, toukokuun 1. päivää).

      Apua! ja Vappua! eivät ole äänteellisesti kaukanakaan toisistaan.

      M.O.T.

      • Sorry, hurry!

        Lammikkolaivuri sen piti olla, vaikka Ummikkolaivuri saattais olla lähempänä oikeaa.


      • Ai tollasii

        No mutta jos olet laivuri, luulisi että versio "au, se kurssi" miellyttäisi sinua enemmän.

        Eli au secours.


    • Pierren parhaat

      Tarkoitatko vaikkapa sanaa menu/menyy? Ruoanvalmistus ja tarjoilu ovat tietääkseni muutenkin aika pitkälle "ranskan varassa". Shampanja, konjakki, filee, camembert, patonki...

      Meri on ruotsiksi hav, englanniksi sea ja saksaksi see. Ranskaksi se on mer, ja italiaksi mare. Mie-len-kiin-tois-ta!

      • >> Shampanja, konjakki, filee, camembert, patonki...


      • Pierren parhaat
        Hakro kirjoitti:

        >> Shampanja, konjakki, filee, camembert, patonki...

        Tosiaan, olen havainnut tuon junttimuodon joissain lehtijutuissa. Samppanja. Näyttäähän se oudolta, aivan kuten vaikkapa "pitsa".

        Onko "ranskalaisen viivan" historia tosiaan ranskalainen? Ranskanleipä, ranskankerma ja ranskanperunat; ne ainakin tuntuvat käyttökelpoisilta aina vain. Ranskalainen visiitti - hyväksytään!


      • Hakro kirjoitti:

        >> Shampanja, konjakki, filee, camembert, patonki...

        Yleensä mitä vanhemmasta lainasanasta on kyse, sitä enemmän se on mukautunut suomen kieleen, esimerkiksi siten, että suhu-s on korvautunut tavallisella s:llä. Tosin suhu-s:n koko olemassaolo kielessämme on aika kyseenalainen: se on lähinnä vain /s/-foneemin muunnelma, joka esiintyy jonkinlaisena prestiisiäänteenä hienoiksi koetuissa sanoissa tai yritettäessä lausua uudehkoja lainasanoja hienosti. Käytännössä samppanja-sana esiintyy usein äänneasussa [šamppanja] juuri hienouden takia, mutta kun kyseessä on vanhahko, ainakin jo 1800-luvulla, mahdollisesti 1700-luvullakin, käytetty sana, on norminmukainen kirjoitusasu ja äänneasu päätetty s:lliseksi.

        Kaksoiskonsonantin merkitseminen yhdellä konsonantilla sanassa ”kampanja” ja kahdella sanalla ”samppanja” on kieltämättä oudohkoa. Osaselityksen antaa sanojen ikä, sillä ”kampanja” on tiettävästi tullut suomeen vasta 1930-luvulla, ja kielenhuolto on pyrkinyt rajoittamaan ruotsinvoittoiseksi koettua kahdentamista uudehkoissa lainasanoissa.

        Lainanantajakielethän eivät tunne mitään kaksois-p:tä kummassakaan sanassa, vaan kyse on siitä, että vieraiden kielten soinnittomat klusiit k, p ja t on koettu niin ”koviksi”, että ne on suomessa lausuttu kahdentuneina useissa asemissa. Tähän on johtanut toisaalta se, että soinnilliset klusiilit g, b ja d on vanhastaan korvattu soinnittimilla yksinäiskonsonanteilla k, p ja t, joten eron säilyttämiseksi on soinnittomat kahdennettu.

        Jossakin vaiheessa ruvettiin häpeämäään sellaista aika luonnollista sovittamista ja vaatimaan sellaisia kirjoitusasuja kuin ”kampanja”. Oikeastaan vasta myöhemmin keksittiin vaatia myös tämä mukaista ääntämystä,


    • rotvallirreuna

      Lavuaari, jonka oikeampi nimitys lienee pesuallas, tulee ranskan sanasta lavoire.
      Epäilemättä myös pisuaari ja rotuaari ovat ranskan peru(na)a. Rotvalli, siis tamperelainen kadunreunakiveys, tulee ilmeisesti - muistan lukeneeni tai kuulleeni jostain - samasta trottoire-sanasta kuin rotuaarikin.

      • Ruotsin trottoar on suomeksi jalkakäytävä. Toki ruotsiin sana on voinut lainautua muualta, mutta kyllä se suomeen on aivan varmasti otettu ruotsista.


      • mais...

        Pesuallas on kylläkin ranskaksi lavabo.


      • Vha karvakorva
        mais... kirjoitti:

        Pesuallas on kylläkin ranskaksi lavabo.

        Olin kerran kuulo- ja näköetäisyydellä RWBK:n esiintyessä. Yksi uudempaa ranskalaista torvimusiikkia esittävän kokoonpanon töräyttelemä kipale oli muistaakseni nimeltään Yö Altailla – ja toisella kotimaisella Natten på Lavuarer.

        Olkoon pesuallas ranskaksi sitten vaikka lavabo, samapa tuo.

        Muistanpa joidenkin hoilanneen vieläkin kauemnpana menneisyydessä eli nelisen vuosikymmentä sitten saman melodian tahdissa:

        "Siviilit ne siintelee
        jo eessä silmien,
        ja herätykset vähenee
        alle (xxxx)kymmenen.
        On aurinkoiset päivät siviilissä,
        kotikunnahilla kalja happanee,
        ei peljätä me viskaaleita noita
        eikä jynssäystä kämppien."

        jne.


      • .............
        mais... kirjoitti:

        Pesuallas on kylläkin ranskaksi lavabo.

        Lavoir on yleinen (publique) vaatteiden huuhteluallas.


      • Anonyymi
        Vha karvakorva kirjoitti:

        Olin kerran kuulo- ja näköetäisyydellä RWBK:n esiintyessä. Yksi uudempaa ranskalaista torvimusiikkia esittävän kokoonpanon töräyttelemä kipale oli muistaakseni nimeltään Yö Altailla – ja toisella kotimaisella Natten på Lavuarer.

        Olkoon pesuallas ranskaksi sitten vaikka lavabo, samapa tuo.

        Muistanpa joidenkin hoilanneen vieläkin kauemnpana menneisyydessä eli nelisen vuosikymmentä sitten saman melodian tahdissa:

        "Siviilit ne siintelee
        jo eessä silmien,
        ja herätykset vähenee
        alle (xxxx)kymmenen.
        On aurinkoiset päivät siviilissä,
        kotikunnahilla kalja happanee,
        ei peljätä me viskaaleita noita
        eikä jynssäystä kämppien."

        jne.

        Just noin se meni LapJP:ssä v. 1970.


    • läheltä liippaa

      Toi et Moi?

    • Toinen nimimerkki

      on yksikään edellä esitetyistä sanoista meille tullut Ranskanmaalta. Kyllä ne ovat ihka oikeita hurrien väärinymmärryksiä ja viännöksiä, jotka sitten hoono talande bättre folk on tänne tuonut.
      Hassuinta on tietysti se, että kielitoimisto tuputtaa vielä ihmeellisempiä älyttömyyksiä.
      Sitten niitä vielä nimitetään sivistyssanoiksi, vaikka sivistys on niistä todella kaukana.

      • Lingua franca

        Гельсингфорсissa oli aikoinaan Västra chausséen ( ja Östra chausséen). Venäjäksi chaussée on шоссе, suomeksi keksittiin sana viertotie.

        Ruotsin kielessä (samoin venäjässä) on paljon ranskaa eivätkä ne ole mitään "sivistyssanoja", vaan täysin arkisia, tosin monet kulttuurielämään liittyviä. Toalett, lavoar, trottoar, pissoar, följetång, teater, pjäs, ridå, pannå, tablå, platå, fåtölj, politik, kritik, annons, reklam, post, kafé, restaurang, meny, artikel, journalist, redaktör, broschyr...

        Ranska oli 1700-luvulla hovin ja aateliston keskustelukieli niin Ruotsissa kuin Venäjälläkin.


      • Lahtarikenraalinkatu
        Lingua franca kirjoitti:

        Гельсингфорсissa oli aikoinaan Västra chausséen ( ja Östra chausséen). Venäjäksi chaussée on шоссе, suomeksi keksittiin sana viertotie.

        Ruotsin kielessä (samoin venäjässä) on paljon ranskaa eivätkä ne ole mitään "sivistyssanoja", vaan täysin arkisia, tosin monet kulttuurielämään liittyviä. Toalett, lavoar, trottoar, pissoar, följetång, teater, pjäs, ridå, pannå, tablå, platå, fåtölj, politik, kritik, annons, reklam, post, kafé, restaurang, meny, artikel, journalist, redaktör, broschyr...

        Ranska oli 1700-luvulla hovin ja aateliston keskustelukieli niin Ruotsissa kuin Venäjälläkin.

        Läntinen "sosee" on vaihtanut nimeä kuin mustalainen hevosta.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Mannerheimintie_(Helsinki)


    • 2K:n kirjuri 3/68

      Vha karvakorvalle muistitietoa näin vuosien päästä.

      Ainakin Viestirykmentissä Riihimäellä v.1968 ja 1969
      oli omana tunnuslaulunamme mainitsemasi "Siviili ne siintelee".

      Kaksi viimeistä riviä oli erilailla, mutta en muista miten, mutta näin vedimme:

      Nyt siviilit ne siintelee
      jo eessä silmien
      ja herätykset vähenee alle
      kolmenkymmennen.

      Nuo aurinkoiset päivät siviilissä
      kotikunnahilla kalja happanee (happanee)

      tää tättätättä tättättä tättättä tättätä tää
      tätätä tättä tättä tättä tää.

      Muistaakon joku ViestiR -jätkä tuon lopun.

      Kysyy nimimerkki "2K:n kirjuri mallia 3/68"

      • Tästä on varmaan monta versiota. Minun muistini mukaan:

        "Ja jos Luoja suo ja viskaalit sen sallii
        voitte joskus päästä siviiliin."

        (ja sitten ponnekkaasti lausuttuna:
        Ette koskaan,
        veripää-mokkerit!
        Vanhalla
        hintsusti,
        aamulla
        hintsummin!)


      • Vha karvakorva

        Vha karvakorva täällä kuulolla edelleen. Edustan hieman nuorempaa ikäluokkaa – RAuK/VR:n kurssia 80 ja RUK:n kurssia 133 (vuodelta 1970). Alku- ja loppuinttiäni en käynyt Riksussa vaan 1.ErVK:ssa, maan siihen aikaan suurimmassa varuskuntakaupungissa. Nykyisin siellä kaukana ei taida olla varusmieskoulutusta lainkaan?

        Mutta joo – jopa reserviläisyys on minunkin osaltani jo päättynyt. Ikää on jo liikaa. Minkähän luokan nostomiehiä tässä mahdetaan ollakaan?

        Muistellaan ja nautiskellaan näinä aurinkoisina siviilipäivinä sitä just' sopivasti hapantunutta! Cheers!


      • Vha karvakorva kirjoitti:

        Vha karvakorva täällä kuulolla edelleen. Edustan hieman nuorempaa ikäluokkaa – RAuK/VR:n kurssia 80 ja RUK:n kurssia 133 (vuodelta 1970). Alku- ja loppuinttiäni en käynyt Riksussa vaan 1.ErVK:ssa, maan siihen aikaan suurimmassa varuskuntakaupungissa. Nykyisin siellä kaukana ei taida olla varusmieskoulutusta lainkaan?

        Mutta joo – jopa reserviläisyys on minunkin osaltani jo päättynyt. Ikää on jo liikaa. Minkähän luokan nostomiehiä tässä mahdetaan ollakaan?

        Muistellaan ja nautiskellaan näinä aurinkoisina siviilipäivinä sitä just' sopivasti hapantunutta! Cheers!

        Minulle osui RUK:n kurssi 116.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. NO NIIN! Nyt on sitten prinsessa Sannan sädekehä lopullisesti rikottu

      narsistia ei kannata enää kuin ne fanaattisimmat kulttilaiset, jotka ovat myös sitä Suomen heikkoälyisintä sakkia. Kun
      Maailman menoa
      111
      4639
    2. Kansa haluaa Marinin hallituksen takaisin ja Orpon pois

      Suomen kansa on nyt ilmoittanut millaisen hallituksen Suomi tarvitsee. "Suomalaisten suosikki seuraavaksi hallituspohja
      Maailman menoa
      173
      4395
    3. Mikä piirre kaivatussa on sinulle se juttu?

      Tunnetko kaivattuasi vai onko hän haavekuva, jota et edes tunne? Joskus tää asia ei ole niin selvää.
      Ikävä
      95
      1769
    4. Tylsille treffeille

      Hiljaisen ukon kans nuotiolle?
      Tunteet
      403
      1671
    5. HihhuIi-Päivi täpinöissään Viktorin tapaamisesta

      Eiköhän nyt kaikille ole vihdoin selvää kenen joukoissa tämäkin putinisti seisoo. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a
      Maailman menoa
      33
      1433
    6. Ensitreffit Matti ei vaikene enää - Rehellinen tilitys epäonnistuneesta suhteesta Elisaan

      Häntä pystyyn, Matti! Olet mahtava tyyppi ja varmasti “se oikea” löytyy vielä! Elisan kanssa ei nyt vaan sitten natsann
      Ensitreffit alttarilla
      6
      1119
    7. Upeeta! Rauha tulee pian!

      Hieno suunnitelma ja se on toteutumassa alle kahdessa viikossa. Jihuu! Tätä on odotettukin, nyt se tulee! https://www.is
      Maailman menoa
      354
      1116
    8. Mitä hyvää olet

      aiheuttanut kaivatullesi?
      Ikävä
      67
      989
    9. Minkä lempinimen olet

      antanut kaivatullesi?
      Ikävä
      58
      984
    10. Miksi et halua

      Seksiä sen kanssa jota rakastat? Vai ajatteletko että hän ei halua?
      Ikävä
      92
      948
    Aihe