Kyltteihin perustuvasta nopeusrajoitusviestinnästä on pyrittävä lähes eroon ja korvattava se elektronisella systeemillä, jossa nopeusrajoitukset viestitetään radioaalloilla (ehkä n. 50-500 Mhz taajuuksilla, eräänlaisilla paikallisradioilla nykyisellä lähetyshardwarella, ja jossain myös wifi tai bluetooth taajuuksilla lyhyelle kantamalle...).
Lentokoneissa radiovastaanottimet ovat pakollisia ja niin on syytä olla myös autoissa, tosin aivan erilaiseen viestintään.
Kyltit kertovat vain maksiminopeudesta parhaissa oloissa, kuten nykyäänkin suunnilleen on. Oikea nopeusrajoitus lähetetään radiolla digitaalisesti ja siksi se voi muuttua 10 minuutin välein tai 200 metrin välein 5km/h askelissa. Nopeusrajoitusten muutokset voivat olla pehmennettyjä siten, että ennen 80km/h -->60km/h rajoitusta on 75, 70 ja 65 km/h rajoitukset esim. 300 metrin välein, eli näin kaikki kiihdyttävät ja hidastavat samaan tahtiin. GPS:n katvealueella tapahtuvat nopeusrajoituksen muutokset ja tilanteet joissa muutkaan navigointimenetelmät eivät mahdollista nopeusrajoituksen selvittämistä, tekevät kylteistä välttämättömiä, ja nopeusmuistuttajan tai vapaaehtoisen ylinopeusrajoittimen on ilmoitettava, että nyt pitää yrittää katsoa nopeusrajoituskylttejä.
Joskus nopeusrajoitus voi olla suurempikin kuin mitä se nykyään olisi samassa paikassa samaan vuodenaikaan. Silloin kun nopeutta pitää alentaa näkyvyyden huonontumisen ja/tai kelin vuoksi, kaikilla on täsmälleen sama käsitys siitä miten paljon nopeutta on alennettava, ilman että jokaisen pitää erikseen päättää nopeusrajoituksestaan.
Sääennusteen perusteella tilapäisellä nopeusrajoituksella voi olla jopa 5 päivän varoitusaika. Jos joku esim. urheilutapahtuma aiheuttaa tungosta, sen aiheuttama nopeusrajoituksen tarve voidaan viestittää jo kuukautta ennen.
Ei pakollisena lisätoimintona voi olla sellainen navigaattorin ominaisuus, että jos halusi mennä a:sta b:hen nopeinta reittiä (ei lyhintä), ja nopeusrajoitukset muuttuu yllättäen kesken matkan, navigaattori laskee uuden nopeimman reitin automaattisesti.
Radiolla lähetettävän datan on parasta sisältää tarkistuslukuja ja elektronisia allekirjoituksia, ja joka viestin on tultava kolmeen kertaan.
Nopeusrajoitusviestintään käytettyjen signaalien laatua on seurattava jatkuvasti maa-asemilta, erityisautoihin (kuten poliisiautot tai huoltoautot) kiinnitetyllä elektroniikalla ja ilmasta mahdollisimman pienillä eli halvoilla lentokoneilla / lennokeilla. Mittauskierroksen jälkeen esim. lennokin tallentama data verrataan automaattisesti siihen mitä sen olisi pitänyt olla, ja näin jos jostain tuli väärennettyä dataa, tai joku laite aiheuttaa vahingossa liiallisia häiriöitä samoilla taajuuksilla, se huomataan. Jos radiolähetys tai gps-paikannussignaali oli virheellinen, ylinopeussakkoa ei tule, kunhan ei ylitetty mahdollisessa kyltissä ilmoitettua maksiminopeutta.
Auton tietokannassa jokaiselle paikalle, jolla voi joskus olla eri rajoitus kuin viereisellä paikalla, on oma koodinsa. Eli 20 bitillä voisi ilmaista n. miljoona paikkaa ja 32 bitillä voisi ilmaista n. 4 miljardia paikkaa... Näitä koodeja sitten lähetellään radioaalloilla.
Lentokoneissa radiovastaanottimet ovat pakollisia ja niin on syytä olla myös autoissa, tosin aivan erilaiseen viestintään.
Kyltit kertovat vain maksiminopeudesta parhaissa oloissa, kuten nykyäänkin suunnilleen on. Oikea nopeusrajoitus lähetetään radiolla digitaalisesti ja siksi se voi muuttua 10 minuutin välein tai 200 metrin välein 5km/h askelissa. Nopeusrajoitusten muutokset voivat olla pehmennettyjä siten, että ennen 80km/h -->60km/h rajoitusta on 75, 70 ja 65 km/h rajoitukset esim. 300 metrin välein, eli näin kaikki kiihdyttävät ja hidastavat samaan tahtiin. GPS:n katvealueella tapahtuvat nopeusrajoituksen muutokset ja tilanteet joissa muutkaan navigointimenetelmät eivät mahdollista nopeusrajoituksen selvittämistä, tekevät kylteistä välttämättömiä, ja nopeusmuistuttajan tai vapaaehtoisen ylinopeusrajoittimen on ilmoitettava, että nyt pitää yrittää katsoa nopeusrajoituskylttejä.
Joskus nopeusrajoitus voi olla suurempikin kuin mitä se nykyään olisi samassa paikassa samaan vuodenaikaan. Silloin kun nopeutta pitää alentaa näkyvyyden huonontumisen ja/tai kelin vuoksi, kaikilla on täsmälleen sama käsitys siitä miten paljon nopeutta on alennettava, ilman että jokaisen pitää erikseen päättää nopeusrajoituksestaan.
Sääennusteen perusteella tilapäisellä nopeusrajoituksella voi olla jopa 5 päivän varoitusaika. Jos joku esim. urheilutapahtuma aiheuttaa tungosta, sen aiheuttama nopeusrajoituksen tarve voidaan viestittää jo kuukautta ennen.
Ei pakollisena lisätoimintona voi olla sellainen navigaattorin ominaisuus, että jos halusi mennä a:sta b:hen nopeinta reittiä (ei lyhintä), ja nopeusrajoitukset muuttuu yllättäen kesken matkan, navigaattori laskee uuden nopeimman reitin automaattisesti.
Radiolla lähetettävän datan on parasta sisältää tarkistuslukuja ja elektronisia allekirjoituksia, ja joka viestin on tultava kolmeen kertaan.
Nopeusrajoitusviestintään käytettyjen signaalien laatua on seurattava jatkuvasti maa-asemilta, erityisautoihin (kuten poliisiautot tai huoltoautot) kiinnitetyllä elektroniikalla ja ilmasta mahdollisimman pienillä eli halvoilla lentokoneilla / lennokeilla. Mittauskierroksen jälkeen esim. lennokin tallentama data verrataan automaattisesti siihen mitä sen olisi pitänyt olla, ja näin jos jostain tuli väärennettyä dataa, tai joku laite aiheuttaa vahingossa liiallisia häiriöitä samoilla taajuuksilla, se huomataan. Jos radiolähetys tai gps-paikannussignaali oli virheellinen, ylinopeussakkoa ei tule, kunhan ei ylitetty mahdollisessa kyltissä ilmoitettua maksiminopeutta.
Auton tietokannassa jokaiselle paikalle, jolla voi joskus olla eri rajoitus kuin viereisellä paikalla, on oma koodinsa. Eli 20 bitillä voisi ilmaista n. miljoona paikkaa ja 32 bitillä voisi ilmaista n. 4 miljardia paikkaa... Näitä koodeja sitten lähetellään radioaalloilla.
Vastaukset 7
Vanhimmat
> Kyltit kertovat vain maksiminopeudesta parhaissa oloissa, kuten nykyäänkin suunnilleen on.
Nykyään kyltit kylläkin kertovat tieosuuden huonoimman kohdan maksiminopeuden huonoimmassa normaalissa säätilassa. Esimerkiksi suoralla ja sen päässä olevalla mutkalla on sama rajoitus, joka soveltuu mutkan läpiajamiseen sateisena syysyönä. Sitten ihmetellään kun suoralla osalla jollakulla hullulla on kesällä vähän ylinopeutta...
Mutta kun kansa on totutettu siihen, että "aina" voi ajaa sitä suurinta sallittua. Kun on viety pois vapautta, on samalla lähtenyt se vastuukin omasta ajamisesta. Holhousyhteiskunta. Noh, 90% kansasta on tyytyväisiä. Näki sen intissäkin. Suurin osa porukasta oikein nautti, kun ei tarvinnut itse huolehtia mistään tai ajatella yhtään. Oikein pahaa teki.
Ylinopeus on ylinopeutta. Ei siinä ole mitään ihmeellistä.
Oikeassa olet. Ylinopeus on ylinopeutta. Tuosta ylempää näkee että toiset eivät vaan osaa elää yhteiskunnan sääntöjen mukaan.
Niin surullista että oikein pahaa tekee.
Pysyvät ja ajasta riippuvat maksiminopeudet on auton tietokannassa määritelty joka kohtaan missä on (yleinen) tie. Ne on siis ylärajoja, kun radioviesteillä rajoituksia voi vielä tiukentaa.
Osa rajoituksista riippuu kellonajasta, koska osalle teistä on pimeän vuorokaudenajan rajoitukset erikseen.
Näkyvyyden huonontumiseen perustuvien rajoitusten antaminen on helppo automatisoida, kun laittaa kameran kuvaamaan eri etäisyyksillä olevia tiettyjä valoja, niin tiettyjen valojen erottumattomuus tarkoittaa näkyvyyden huonontumista tietyn rajan alle.
Olisi teoriassa mahdollista laittaa tien sivuun sarja eri etäisyyksillä (100-1000m)olevia tietyllä tavalla välkkyviä valoja, joiden tunnistamisesta kamera ja ohjelmisto voisi selvittää näkyvyyden alueella. Joka valo välkkyy yksilöllisellä tavalla, tiettyä bittijono-koodia lähettäen ja jos 500 metrin päässä tiestä olevan valon koodi vastaanotetaan kameralla ja 700 metrin päässä olevan ei, näkyvyys on silloin 500-700 metriä, ja nopeusrajoituksen voi teoriassa laskea siitä.
Hyvä ajatus toki, mutta herää kysymys miten kirjoituksen aloittanut henkilö on ajatellut, että näitä nopeuksia viranomaisten toimesta käytännössä valvotaan senkään vertaa jos rajoitukset vaihtuu esim. 10 min välein ja kuka tällaiset lystit maksaisi? Faktaahan on se, että ylinopeutta ajetaan joka tapauksessa oli nopeusrajoituksesta kertovat tekijät mitä hyvänsä tai valvontakeinot mitä hyvänsä...noh, ylinopeusrajoittimella tietysti ylinopeuksia karsittaisiin tehokkaimmin, mutta turvallisuus näkökohtia ajatellen ei varmastikaan lähellekään aukoton ratkaisu. Kyllä pysyisin edelleen näissä kylteissä tai sitten elektronisesti vaihtuvia näyttöjä lisää...tosin nekin maksaa hunajaa jos niitä aletaan käyttämään kaikille isommilla teillä...niiden toimintaikä kun on ilmeisesti jotain 10 vuoden luokkaa per laite
Kaikkein pahimmat nopeudet saa karsittua pois rajoittimella. Esim. 130 km/h kohdalle säädetty rajoitin toimis varmasti Suomen olosuhteissa. Tosin se ei estä ajamasta ylinopeutta millään tavoin.
Kyltit kertovat tieosuuden maksiminopeuden. Oikea tilannenopeus on milloin mitäkin 0 ja maksiminopeuden väliltä riippuen tilanteesta (kalusto, tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus, kuorman laatu, muut mahdolliset esteet ja kuskin osaaminen).
Itse alan pikkuhiljaa kyllästymään tähän jatkuvaan isoveli valvoo-tyyliseen yhteiskuntamallin luomiseen. Eikö päättäjille riitä, että e-resepti tuli? Myöskin kännykät, mutta ne ovat vielä vapaaehtoisia...vielä. Lopputulos on kuitenkin se, että tässä ajaudutaan tilanteeseen, jossa yksilö on alistettu virhavallan kyttäyksen ja vahdinnan alle. Myöskin rämä tuleva eArkisto eli sähköinen potilastietojärjestelmä on uskomaton. No, eipähän tarvi enää psykoterapeuteile rahojaan kantaa...