"
Ben Zyskowicz /kok:
"
...
"
Vasemmistoliitto kiinnitti huomiota siihen, että tällä esityksellä ei lainkaan auteta niitä eläkkeensaajia, jotka eivät maksa lainkaan veroa eli elävät pelkän kansaneläkkeen varassa ja tämähän pitää paikkansa.
"
Hallituksen esityksessä pienituloisen eläkkeen verotus kiristyy nostovaiheessa osapuilleen 28%. Huonoimmassa asemassa on (lähes) tuloton työtön, jolle puoliso on maksanut lisäeläketurvaa. Verohyöty on toki ollut nyt, mutta on hallituksen esityksessäkin säästövaiheessa lähes olematon: ei ole tuloja, ei ole veroja, ei mistä vähentää. Eläkesäästöjen siirtäminen pääomaveotukseen ei siis hyödytä pienituloista säästäjää säästövaiheessa, kuin enintään nimellisesti ja kiristää nostovaiheessa verotusta lisäeläkkeen osalta (lähes) 0%:sta 28%:iin.
Oletan yllä, että pääomaveroprosentti muuttuu hallituksen esityksen mukaisesti 28%:iin ensi vuonna ja tuloveroprogressio pysyvät samana. Oletan siis nykyisen verotuskäytännön olevan voimassa vielä, kun pienituloisesta eläkesäästäjästä tulee eläkeläinen. Eläkkeellä säästetyn eläkkeen lisäksi eläkesäästäjä saa vain kansaneläkettä ja mahdollisesti nimellistä työeläkettä.
Valtionvarainministeri Kalliomäki ja demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Backman voisivat käydä ostamassa muutaman kilometrin rautalankaa ja selittää, miten tämä hallituksen esitys on kehumansa mukaisesti pienituloiselle eläkesäästäjälle edullinen muutos.
Ben Zyskowicz /kok:
"
...
"
Vasemmistoliitto kiinnitti huomiota siihen, että tällä esityksellä ei lainkaan auteta niitä eläkkeensaajia, jotka eivät maksa lainkaan veroa eli elävät pelkän kansaneläkkeen varassa ja tämähän pitää paikkansa.
"
Hallituksen esityksessä pienituloisen eläkkeen verotus kiristyy nostovaiheessa osapuilleen 28%. Huonoimmassa asemassa on (lähes) tuloton työtön, jolle puoliso on maksanut lisäeläketurvaa. Verohyöty on toki ollut nyt, mutta on hallituksen esityksessäkin säästövaiheessa lähes olematon: ei ole tuloja, ei ole veroja, ei mistä vähentää. Eläkesäästöjen siirtäminen pääomaveotukseen ei siis hyödytä pienituloista säästäjää säästövaiheessa, kuin enintään nimellisesti ja kiristää nostovaiheessa verotusta lisäeläkkeen osalta (lähes) 0%:sta 28%:iin.
Oletan yllä, että pääomaveroprosentti muuttuu hallituksen esityksen mukaisesti 28%:iin ensi vuonna ja tuloveroprogressio pysyvät samana. Oletan siis nykyisen verotuskäytännön olevan voimassa vielä, kun pienituloisesta eläkesäästäjästä tulee eläkeläinen. Eläkkeellä säästetyn eläkkeen lisäksi eläkesäästäjä saa vain kansaneläkettä ja mahdollisesti nimellistä työeläkettä.
Valtionvarainministeri Kalliomäki ja demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Backman voisivat käydä ostamassa muutaman kilometrin rautalankaa ja selittää, miten tämä hallituksen esitys on kehumansa mukaisesti pienituloiselle eläkesäästäjälle edullinen muutos.
Vastaukset 2
Vanhimmat
palstalle tämä kysymys, niin siellä joku osaa vastatakkin siihen.
Ruusuverkossa näyttää oikeusministeri Koskinen vastaavan eläkekritiikiin seuraavasti
Koskinen: Säästetyt eläkkeet ovat suojassa
Oikeusministeri ihmettelee, miksi vakuutusyhtiöt yrittävät hätistää asiakkaitaan pois maalailemalla
kauhukuvia eläke-ehtojen heikentymisestä.
Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) pitää liioiteltuina väitteitä siitä, että hallituksen esitys vapaaehtoisten eläkevakuutusten verokohtelun muuttamisesta olisi perustuslain vastainen.
– Tämä ei ole taannehtivaa sääntelyä. Säästetyt vakuutussummat ovat suojassa ja ne voi nostaa sopimusten mukaisilla ikärajoilla. Eli omaisuuden suojan loukkauksesta tässä ei ole kysymys, oikeusministeri tähdentää.
Hallitus puuttuu esityksessään ainoastaan ostoeläkkeiden verokohteluun. Tästä eteenpäin verohyödyn saa vain, jos suunnittelee lähtevänsä eläkkeelle 62-vuotiaana.
– Sen, millaisia verotukia erilaisille vakuutuksille annetaan, pitää olla eduskunnan lainsäädäntövallassa, Koskinen korostaa.
Kaiken lisäksi eläkesäästäminen pysyy edelleen ainoana pitkäaikaissäästämisen muotona, jota yhteiskunta verovähennyksillä tukee.
– Vakuutusyhtiöiden keskusliiton voimakas propaganda on aika outoa, kun he häätävät omia säästäviä asiakkaitaan muihin säästämismuotoihin antamalla kovin negatiivista kuvaa uudesta mallista. Sehän on poikkeuksellista, että yleensä maksetaan verotukea, Koskinen muistuttaa.
Pienituloiset voittavat
Uudessa järjestelmässä eläkemaksut vähennetään ensisijaisesti pääomatuloista mutta jos niitä ei ole tarpeeksi, tehdään asuntovelkojen alijäämähyvitystä vastaava vähennys.
Yleisin eläkesäästösumma on 75 euroa kuukaudessa, jonka nyt saa vähentää ansiotuloista. Keskimääräiselle vakuutussäästäjälle se merkitsee 31 euron hyötyä. Uuden mallin mukaan 28 % verovähennys on 21 euroa.
Vastaavasti veroprosentti on pienempi eli 28 sitten, kun eläkettä nostetaan.
– Yleensä eläkkeen veroprosentti on 30 ja 40 välillä. Verohyöty on keskimäärin kymmenen prosenttiyksikköä, laskee Koskinen.
Jos uusi ja vanha järjestelmä olisivat rinnakkain voimassa, kumman Koskinen valitsisi?
– Suurituloiselle eli yli noin 4000 euron kuukausituloilla nykyinen marginaaliveromalli on ollut selvästi edullisempi. Keski- ja pienituloisilla uusi pääomaveron mukainen malli on edullisempi. Verotus on myös uudessa mallissa ennalta arvattavampi.
Markkinointikeinot kyseenalaisia
Koskiselta ei heru ymmärrystä myöskään vakuutusyhtiöiden käsitykselle, jonka mukaan yhtiölle tai niiden asiakkaille olisi voinut syntyä odotuksia tulevasta verotuksesta.'
– ”Odotetut oikeudet” ovat aika hatara rakennelma, sanoo Koskinen varatuomarin koulutuksella.
– Ei sellaista voi odottaa, että verovähennysoikeudet ovat vuosikymmeniä samansisältöiset.
Jos yhtiöt ovat tällaisia odotuksia luoneet, kysymys on kuluttajansuojasta.
– Esimerkkejä on ollut markkinointikirjeistä, joissa annetaan kuva, että verovähennysmalli jatkuu täältä ikuisuuteen, hän mainitsee.
Uutispäivä Demari/Tiina Virtanen