Vapaussodan jälkeen Neuvostoliitto pyrki luomaan maahan kommunistisia taistelujoukkoja kumotakseen laillisen demokraattisen yhteiskuntajärjestelmän onnistumatta siitä.Välirauhan aikana yritys jatkui ja vain kiintyi, mutta Etsivän keskuspoliisin työn jatkaja Valpo toimi erittäin tehokkasti murskaten NL:n viidennen kolonnan toiminnan tehokkaasti.
Tässä kuvia muutamista kommunistiganstereista, jotka pyrkivät siihen, että puna-armeija olisi vallannut Suomen tuhoten, murhaten ja raiskaten Suomen kansaa:
http://img695.imageshack.us/img695/493/kommunistigansterit.jpg
Kuvassa olevat ammutut kommunistit. Ylärivissä vasemmalla Jorma Johteinen ja oikealla Kalle Lahtinen, alhaalla vasemmalla Kalle Valkama ja oikealla Arvo Viitanen.
Hyvää työtä Valpo! Kiitos isänmaan puolustamisesta maanpettureita vastaan!
Suomen kommunistigansterit
29
2155
Vastaukset
- .tw
Kaikki ovat Sisällissodan jälkeen murhattuja siviilejä!
- Penna Tervo
desantit ja kaikenmaailman rajantakaiset "partisaanit". Nämä kyseiset neljä persoonaa ovat syyllistyneet kaikki maanpetokseen antamalla mm. tietoja silloiselle vihollismaalle mm. kotiseudun pommituksia ajatellen. Tällaisia persoonia oli myös gansterikommunisti Veikko Pöysti joka tappoi poliitisin, järjesti ja yritti järjestestää sabotaaseja.
Maanpettureille maanpetturin kohtalo. Tämä on ollut kaikissa sotaakäyvissä maissa yleinen periaate. - mtoherussr rpee
Penna Tervo kirjoitti:
desantit ja kaikenmaailman rajantakaiset "partisaanit". Nämä kyseiset neljä persoonaa ovat syyllistyneet kaikki maanpetokseen antamalla mm. tietoja silloiselle vihollismaalle mm. kotiseudun pommituksia ajatellen. Tällaisia persoonia oli myös gansterikommunisti Veikko Pöysti joka tappoi poliitisin, järjesti ja yritti järjestestää sabotaaseja.
Maanpettureille maanpetturin kohtalo. Tämä on ollut kaikissa sotaakäyvissä maissa yleinen periaate.No miksi Antikaista ei sitten hirtetty? Kansainvälisen reaktion pelon takiako?
- KORJAUS
KYSESSÄ EI OLLUT SISÄLLISSOTA VAAN YHTEIKUNTAJÄRJESTELMÄÄ VASTAAN SUUNNATTU BOLSEVIKKIKAPINA
- Kommunismi=syöpä
Innanen, Viljo
Vanhempi konstaapeli,
Liikkuva poliisikomennuskunta
∗ 9.7.1909 Parikkala
† 23.12.1942 Helsingin pitäjä
Valtiollinen poliisi pyysi 23.12.1942 Liikkuvalta poliisikomennuskunnalta virka-apua kuuluisan desantin; Veikko Henrik Pöystin, kiinnisaamiseksi. Pöysti oli jäljitetty Tikkurilaan, Hiekkaharju-nimiseen keskeneräiseen huvilaan. Komisario Rudolf Hagmanin johdolla paikalle lähti Liikkuvasta poliisikomennuskunnasta 13 miestä. Heidän lisäkseen paikalle saapui Valtiollisen poliisin etsiviä. Poliisimiehet ampuivat huvilaan kyynelkaasupanoksia saadakseen Pöystin ulos rakennuksesta. Pöysti ryhtyi kuitenkin ampumaan poliiseja rakennuksen ikkuna-aukoista, haavoittaen komisario Hagmania leukaan. Tulitaistelun alkuvaiheessa myös Innanen sai osuman päähänsä, saaden välittömästi surmansa. Lisäksi laukaustenvaihdossa haavoittuivat konstaapeli Artturi Risku päähän ja olkapäähän sekä etsivä Yrjö
Kalmiala reiteen. Piiritys kesti yli kaksi tuntia ja molemmat puolet ampuivat toisiaan piiput kuumina. Esimerkiksi poliisimiesten ammuskulutus oli 1300 patruunaa. Illan pimetessä Pöysti yritti pakoon rakennuksesta revittyään ikkunalaudoituksen eräästä ikkuna-aukosta. Hän yritti juosta poliisiket-
jun läpi läheiselle pellolle, mutta tällöin häneen osui monelta suunnalta useita konepistoolin luoteja. Pöysti haavoittui pahoin, mutta jatkoi poliisimiesten tulittamista kehottaen näitä tulemaan lähemmäs. Tällöin poliisit ampuivat häntä vielä uudelleen, osuen. Ennen kuolemaansa Pöysti yritti vielä pistellä puukolla rintaansa, mutta hänen voimansa ehtyivät. Haavoittuneet poliisimiehet toipuivat myöhemmin saamistaan vammoista. Viljo Innanen oli tullut Liikkuvan poliisikomennuskunnan palvelukseen 4.4.1932. Hyvän kuvan tuolloisesta Liikkuvan poliisikomennuskunnan toiminnasta ja sen tehtävistä antaa se, että Innanen oli toiminut komennettuna Ruokolahdella, Viipurissa ja Helsingin poliisilaitoksen rikososastossa.
Liikkuva poliisikomennuskunta oli näin ollen todellinen poliisireservi, mihin tarkoitukseen se oli aikoinaan osittain suunniteltukin. - Kommunismi=syöpä
Håkansson, Nils Åke
Etsivä,
Valtiollinen poliisi
∗ 20.12.1900 Vaasa
† 11.3.1943 Helsinki
Valtiollinen poliisi oli useita kuukausia tutkinut sabotaasitoimintaa, johon olivat syyllistyneet Uudenmaanläänin Pyhäjärvellä ja Helsingissä piileskelleet ”metsäkaartilaiset”. Tutkimuksissa oli käynyt ilmi, että eräs näistä metsäkaartilaisista; Martti Jalmari Koivistoinen oleskeli Helsingissä eräässä asunnossa.
6.1.1942 asunnolle lähetettiin valtiollisen poliisin etsivät Nils Håkansson ja Tuure Lammentaus. Koivistoinen tavattiin asunnosta, ja muiden siellä olleiden kanssa kuljetettiin Valtiollisen poliisin toimipaikkaan. Kun kiin
nisaatua Koivistoista oltiin ottamassa ulos autosta, tempaisi esiin kätkemänsä pistoolin ja ampui sillä Håkanssonia vatsaan ja jalkoihin. Seuraa vaksi hän ampui Lammentausta, osuen tätä rintaan. Lisäksi Koivistoinen ampui poliisiauton kuljettajaa kohti, muttei osunut. Koivistoinen pakeni juosten paikalta, ja ampui vielä sattumalta vastaan tullutta, vartiokierros taan suorittanutta Helsingin poliisilaitoksen tarkastuskonstaapeli Yrjö Sireniä kaksi kertaa rintaan. Koivistoinen pääsi pimeän turvin pakenemaan.
Hänet saatiin kiinni seuraavan päivän iltana. Kiinniottotilanteessa syntyneessä laukaustenvaihdossa hän haavoittui itse.
Haavoittuneet poliisimiehet kuljetettiin sairaalaan, jossa todettiin Sirenin ja Lammentauksen vammojen olevan lieviä. Nils Håkansson sen sijaan oli haavoittunut vaikeasti ja kuoli vatsaansa osuneen laukauksen seurauksena sairaalassa seuraavana vuonna.
Nils Håkansson oli tullut silloisen Etsivän keskuspoliisin pääosaston palvelukseen jo vuonna 1922. Myöhemmin Etsivä keskuspoliisi muuttui nimeltään Valtiolliseksi poliisiksi. - Kommunismi=syöpä
Vaittinen, Adolf
Nuorempi konstaapeli,
Tampereen poliisilaitos
∗ 11.6.1904 Parikkala
† 17.4.1944 Tampere
Adolf Vaittinen oli kotoisin luovutetusta Karjalasta, mutta ei kuitenkaan useiden muiden tavoin perheineen palannut sinne takaisin jatkosodan sytyttyä. Vaittinen oli työskennellyt ennen Talvisotaa noin puoli vuotta varapoliisina Viipurin läänissä, mutta hänen varsinaisen ammattinsa oli viilaaja. Hän hakeutui Tampereen poliisilaitoksen palvelukseen ainoastaan 9 kuukautta ennen kuolemaansa, heinäkuussa 1943. Vaittista jäi kaipaamaan vaimo ja viisi alaikäistä lasta.
Adolf Vaittisen kuolemaan päättyneet tapahtumat käynnistyivät perjantaina, 14. huhtikuuta. Tällöin surmattiin verstaassaan, Pirkkalan valtatie 16:ssa, kuuromykkä suutari Anton Wilhelm Lehtinen. Tampereen poliisilaitos järjesti lauantaina, 15. huhtikuuta, partioita haeskelemaan murhamiestä ja sulkemaan kaupungista ulos johtavia teitä. Yhden partion johtajaksi määrättiin vt. poliisikonstaapeli Adolf Vaittinen ja tehtävänä oli tarkastaa kulkijoita Lempäälään johtavalla maantiellä. Klo 21.45 partio pysäytti kaksi miestä, joiden henkilöllisyyttä ryhdyttiin selvittämään. Tällöin toinen miehistä tempaisi esiin käsiaseen taskustaan ja ampui konstaapeli Vaittista vatsaan. Pimeyden turvin miehet onnistuivat pakenemaan juosten paikalta. Adolf Vaittinen kuoli saamiinsa vammoihin 17.4.1944 Hatanpään sairaalassa. Vaittisen surmaajat eivät liittyneet mitenkään suutari Lehtisen ryöstömurhaan, vaan he olivat Neuvostoliiton maahan vakoojiksi lähettämiä suomalaiskommunisteja, eli desantteja. Tarkemmissa tutkimuksissa miehille saatiin myös nimet: Eino Johannes Laakso, s. 30.10.1907 Tampereella ja Roy Mäkelä, s. 1921 Detroitissa. Koskaan ei ole tarkasti selvitetty, kumpi miehistä ampui kohtalokkaan laukauksen, koska toinen epäillyistä, Roy Mäkelä siirtyi takaisin Neuvostoliittoon vuonna 1947. Näin ollen Laakso ja Kivelä eivät koskaan joutuneet vastaamaan tekemisistään oikeuden edessä, ja Adolf Vaittisen murha on edelleen vailla lainmukaista päätöstä. Eino
Laakso loi sodan jälkeen mittavan poliittisen uran SKDL:n riveissä Suomessa. Roy Mäkelä olisi voitu saattaa edesvastuuseen suorittamastaan veriteosta heti sodan jälkeen, koska hän siirtyi takaisin Neuvostoliittoon vasta vuonna 1947.
Konstaapeli Vaittisen murha aiheutti pienen skandaalin vuonna 1945, kun Kauppalehden päätoimittaja kertoi pääkirjoituksessaan Eino Laakson toimivan Valpon valvontaosaston päällikön apulaisena. Päätoimittaja sai 4000 markan sakkorangaistukseen herjauksesta. Desanttien toimia puolusteltiin sodan jälkeen sillä, että he suorittaessaan rikollisia tekojaan, olivat toimineet liittoutuneiden asialla fasismia vastaan. Se, että samalla he syyllistyivät maanpetokseen ja sen yhteydessä tehtyihin murhiin, ei sodan jälkeisessä poliittisessa ilmastossa ollut tuomittava rikos. Poliittinen asennoituminen sisä- ja ulkopolitiikassa sodan jälkeen aina 1980-luvulle asti, ei katsonut hyvällä näiden ”sodanvastustajien” tekojen tuomitsemista.- Kommunismi=syöpä
"Koskaan ei ole tarkasti selvitetty, kumpi miehistä ampui kohtalokkaan laukauksen, koska toinen epäillyistä, Roy Mäkelä siirtyi takaisin Neuvostoliittoon vuonna 1947. Näin ollen Laakso ja Kivelä eivät koskaan joutuneet vastaamaan tekemisistään oikeuden edessä, ja Adolf Vaittisen murha on edelleen vailla lainmukaista päätöstä. Eino Laakso loi sodan jälkeen mittavan poliittisen uran SKDL:n riveissä Suomessa. Roy Mäkelä olisi voitu saattaa edesvastuuseen suorittamastaan veriteosta heti sodan jälkeen, koska hän siirtyi takaisin Neuvostoliittoon vasta vuonna 1947.
Konstaapeli Vaittisen murha aiheutti pienen skandaalin vuonna 1945, kun Kauppalehden päätoimittaja kertoi pääkirjoituksessaan Eino Laakson toimivan Valpon valvontaosaston päällikön apulaisena. Päätoimittaja sai 4000 markan sakkorangaistukseen herjauksesta. Desanttien toimia puolusteltiin sodan jälkeen sillä, että he suorittaessaan rikollisia tekojaan, olivat toimineet liittoutuneiden asialla fasismia vastaan. Se, että samalla he syyllistyivät maanpetokseen ja sen yhteydessä tehtyihin murhiin, ei sodan jälkeisessä poliittisessa ilmastossa ollut tuomittava rikos. Poliittinen asennoituminen sisä- ja ulkopolitiikassa sodan jälkeen aina 1980-luvulle asti, ei katsonut hyvällä näiden ”sodanvastustajien” tekojen tuomitsemista." - o8.öl7
Kommunismi=syöpä kirjoitti:
"Koskaan ei ole tarkasti selvitetty, kumpi miehistä ampui kohtalokkaan laukauksen, koska toinen epäillyistä, Roy Mäkelä siirtyi takaisin Neuvostoliittoon vuonna 1947. Näin ollen Laakso ja Kivelä eivät koskaan joutuneet vastaamaan tekemisistään oikeuden edessä, ja Adolf Vaittisen murha on edelleen vailla lainmukaista päätöstä. Eino Laakso loi sodan jälkeen mittavan poliittisen uran SKDL:n riveissä Suomessa. Roy Mäkelä olisi voitu saattaa edesvastuuseen suorittamastaan veriteosta heti sodan jälkeen, koska hän siirtyi takaisin Neuvostoliittoon vasta vuonna 1947.
Konstaapeli Vaittisen murha aiheutti pienen skandaalin vuonna 1945, kun Kauppalehden päätoimittaja kertoi pääkirjoituksessaan Eino Laakson toimivan Valpon valvontaosaston päällikön apulaisena. Päätoimittaja sai 4000 markan sakkorangaistukseen herjauksesta. Desanttien toimia puolusteltiin sodan jälkeen sillä, että he suorittaessaan rikollisia tekojaan, olivat toimineet liittoutuneiden asialla fasismia vastaan. Se, että samalla he syyllistyivät maanpetokseen ja sen yhteydessä tehtyihin murhiin, ei sodan jälkeisessä poliittisessa ilmastossa ollut tuomittava rikos. Poliittinen asennoituminen sisä- ja ulkopolitiikassa sodan jälkeen aina 1980-luvulle asti, ei katsonut hyvällä näiden ”sodanvastustajien” tekojen tuomitsemista."Aika vähän saivat lahtareita tapetuksi.
- Systematics
Kommunismi=syöpä kirjoitti:
"Koskaan ei ole tarkasti selvitetty, kumpi miehistä ampui kohtalokkaan laukauksen, koska toinen epäillyistä, Roy Mäkelä siirtyi takaisin Neuvostoliittoon vuonna 1947. Näin ollen Laakso ja Kivelä eivät koskaan joutuneet vastaamaan tekemisistään oikeuden edessä, ja Adolf Vaittisen murha on edelleen vailla lainmukaista päätöstä. Eino Laakso loi sodan jälkeen mittavan poliittisen uran SKDL:n riveissä Suomessa. Roy Mäkelä olisi voitu saattaa edesvastuuseen suorittamastaan veriteosta heti sodan jälkeen, koska hän siirtyi takaisin Neuvostoliittoon vasta vuonna 1947.
Konstaapeli Vaittisen murha aiheutti pienen skandaalin vuonna 1945, kun Kauppalehden päätoimittaja kertoi pääkirjoituksessaan Eino Laakson toimivan Valpon valvontaosaston päällikön apulaisena. Päätoimittaja sai 4000 markan sakkorangaistukseen herjauksesta. Desanttien toimia puolusteltiin sodan jälkeen sillä, että he suorittaessaan rikollisia tekojaan, olivat toimineet liittoutuneiden asialla fasismia vastaan. Se, että samalla he syyllistyivät maanpetokseen ja sen yhteydessä tehtyihin murhiin, ei sodan jälkeisessä poliittisessa ilmastossa ollut tuomittava rikos. Poliittinen asennoituminen sisä- ja ulkopolitiikassa sodan jälkeen aina 1980-luvulle asti, ei katsonut hyvällä näiden ”sodanvastustajien” tekojen tuomitsemista."....mutta jonkinlainen SKP:n toimihenkilö joka tapauksessa...
Kiinnostava juttu sinänsä, että maanpetturi ja terroristi pääsi noinkin helposti punaisen Valpon palvelukseen. Vähän sama kuin jostakin Bandidos-jengin pomosta tehtäsiin Supon johtaja. - suojeluksessa ja pal
o8.öl7 kirjoitti:
Aika vähän saivat lahtareita tapetuksi.
"Aika vähän saivat lahtareita tapetuksi."
Jeah, lahtarit olivat kansan suojeluksessa ja paljon taitavampia kun tuon ajajn komut, nääs! - menneiden muistaja
Systematics kirjoitti:
....mutta jonkinlainen SKP:n toimihenkilö joka tapauksessa...
Kiinnostava juttu sinänsä, että maanpetturi ja terroristi pääsi noinkin helposti punaisen Valpon palvelukseen. Vähän sama kuin jostakin Bandidos-jengin pomosta tehtäsiin Supon johtaja.Laakso oli vielä pikkunilkki. Ehkä tappanut yhden poliisin ja siinä kaikki. Punaisella Valpolla oli paljon isompia roistoja palveluksessaan. Esim. joku "Patu" Hautojärvi oli ihan eri luokan konna.
Heti sodan jälkeen SKDL:n piiristä näkyvämpiin tehtäviin nousivat kohtuullisen maltilliset henkilöt tai sitten ammattiyhdistysjyrät siitä yksinkertaisesta syystä, että nämä olivat puolueessa ainoita, joilla oli edes jonkinlaista kykyä ja osaamista toimia julkisissa tehtävissä. Jotakin tekemistä piti keksiä myös nyrkkiporukalle, ja Valpostahan (ja osin liikkuvasta poliisista) sitä löytyi. Oli kaksi syytä. Ensiksi saatiin jonkinlainen omien hallussa oleva vartiokaarti sille varalle, jos syntyisi väkivaltaisuuksia. Toiseksi poliisia ja eritoten valtiollista poliisia halveksittiin vasemmalla mitä syvimmin. Oli eräänlaista vittuilua laittaa nämä ykköslinjan halveksimat miehet poliisin palvelukseen. Tästä on osoituksena se, että suunnilleen kaikkien muiden paitsi turkulaisten kommunistien inhoama SKP:n Aaltonen "sai" Valpon johtoviran. - sdfgsdfg
menneiden muistaja kirjoitti:
Laakso oli vielä pikkunilkki. Ehkä tappanut yhden poliisin ja siinä kaikki. Punaisella Valpolla oli paljon isompia roistoja palveluksessaan. Esim. joku "Patu" Hautojärvi oli ihan eri luokan konna.
Heti sodan jälkeen SKDL:n piiristä näkyvämpiin tehtäviin nousivat kohtuullisen maltilliset henkilöt tai sitten ammattiyhdistysjyrät siitä yksinkertaisesta syystä, että nämä olivat puolueessa ainoita, joilla oli edes jonkinlaista kykyä ja osaamista toimia julkisissa tehtävissä. Jotakin tekemistä piti keksiä myös nyrkkiporukalle, ja Valpostahan (ja osin liikkuvasta poliisista) sitä löytyi. Oli kaksi syytä. Ensiksi saatiin jonkinlainen omien hallussa oleva vartiokaarti sille varalle, jos syntyisi väkivaltaisuuksia. Toiseksi poliisia ja eritoten valtiollista poliisia halveksittiin vasemmalla mitä syvimmin. Oli eräänlaista vittuilua laittaa nämä ykköslinjan halveksimat miehet poliisin palvelukseen. Tästä on osoituksena se, että suunnilleen kaikkien muiden paitsi turkulaisten kommunistien inhoama SKP:n Aaltonen "sai" Valpon johtoviran....ei niillä ollut todellista ammattitaitoa. Yhteiskunnan pohjasakkaa, ne oli helppo pelata ulos.
Vähän sama kuin vertaisi sisilialaista mafiaa johonkin tusinarikollisporukkaan. - juiced
menneiden muistaja kirjoitti:
Laakso oli vielä pikkunilkki. Ehkä tappanut yhden poliisin ja siinä kaikki. Punaisella Valpolla oli paljon isompia roistoja palveluksessaan. Esim. joku "Patu" Hautojärvi oli ihan eri luokan konna.
Heti sodan jälkeen SKDL:n piiristä näkyvämpiin tehtäviin nousivat kohtuullisen maltilliset henkilöt tai sitten ammattiyhdistysjyrät siitä yksinkertaisesta syystä, että nämä olivat puolueessa ainoita, joilla oli edes jonkinlaista kykyä ja osaamista toimia julkisissa tehtävissä. Jotakin tekemistä piti keksiä myös nyrkkiporukalle, ja Valpostahan (ja osin liikkuvasta poliisista) sitä löytyi. Oli kaksi syytä. Ensiksi saatiin jonkinlainen omien hallussa oleva vartiokaarti sille varalle, jos syntyisi väkivaltaisuuksia. Toiseksi poliisia ja eritoten valtiollista poliisia halveksittiin vasemmalla mitä syvimmin. Oli eräänlaista vittuilua laittaa nämä ykköslinjan halveksimat miehet poliisin palvelukseen. Tästä on osoituksena se, että suunnilleen kaikkien muiden paitsi turkulaisten kommunistien inhoama SKP:n Aaltonen "sai" Valpon johtoviran.laakso oli yks p*skakasa
- Katarina Witt
juiced kirjoitti:
laakso oli yks p*skakasa
Sai kuitenkin luomupillua Itä-Saksasta. Witt oli vielä liian nuori pojille. Muuten olisivat tyhjentäneet pallit sosialismin kauneimmille kasvuille niin kun ei huomista oliskaan.
- arkistoista
menneiden muistaja kirjoitti:
Laakso oli vielä pikkunilkki. Ehkä tappanut yhden poliisin ja siinä kaikki. Punaisella Valpolla oli paljon isompia roistoja palveluksessaan. Esim. joku "Patu" Hautojärvi oli ihan eri luokan konna.
Heti sodan jälkeen SKDL:n piiristä näkyvämpiin tehtäviin nousivat kohtuullisen maltilliset henkilöt tai sitten ammattiyhdistysjyrät siitä yksinkertaisesta syystä, että nämä olivat puolueessa ainoita, joilla oli edes jonkinlaista kykyä ja osaamista toimia julkisissa tehtävissä. Jotakin tekemistä piti keksiä myös nyrkkiporukalle, ja Valpostahan (ja osin liikkuvasta poliisista) sitä löytyi. Oli kaksi syytä. Ensiksi saatiin jonkinlainen omien hallussa oleva vartiokaarti sille varalle, jos syntyisi väkivaltaisuuksia. Toiseksi poliisia ja eritoten valtiollista poliisia halveksittiin vasemmalla mitä syvimmin. Oli eräänlaista vittuilua laittaa nämä ykköslinjan halveksimat miehet poliisin palvelukseen. Tästä on osoituksena se, että suunnilleen kaikkien muiden paitsi turkulaisten kommunistien inhoama SKP:n Aaltonen "sai" Valpon johtoviran.http://fi.wikipedia.org/wiki/Etsivä_keskuspoliisi
Tähän lopuksi omakohtainen kokemus aiheeseen liittyen. Menin edellisessä elämässäni, taisi olla 80-luvun loppua tai 90-luvun alkua, kammottavassa "mandoliinikrapulassa" parantelemaan oloani kesäisenä viikonloppuaamuna Kaisaniemi -nimiseen ravintolaan. Paikan terassilla istui lisäkseni vain yksi henkilö, joten, sosiaalisena ihmisenä siirryin istumaan hänen pöytäänsä.
Ko. henkilö alkoi keromaan isästään, suuresta isänmaan ystävästä, sota-ajan luutnantista, joka oli asekätkentäjutun epäiltynä joutunut Valpo II:en kuulusteltavaksi. Sitten alkoikin jutun hauskin osuus, hänen isänsä oli kertonut kuinka hänen kuulustelijanaan oli toiminut "julma" kommunisti, jonka silmät olivat julmat kuin kuolema. :-) Fyysisesti tämä kommunisti ei ollut kertojan isään koskenut, mutta ei ollut kuulemma tarvinnut koska silmät olivat olleet jo niin kauhistuttavat. Olin pudota tuoliltani, kun kertoja ilmoitti kuulustelijan nimen, Eero Hautojärvi. Hautojärven Eero eli tuttavallisemmin Patu, mies, jonka olin nähnyt pikkupoikana jmuutaman kerran hänen vieraillessaan luonamme, isävainajaani ja Patua yhdisti sama synnyinseutu ja sama aate :-). Patuko, lyhyenläntä, vanttera ukko, nuorempana paininut, tehnyt raskaita duuneja, Espanjan tasavaltalaisarmeijan sotilas, olisi ollut joku "julmuri". Krapulaisessa päässäni välähti ajatus, että kuka piru tuon (siis kertojan) oli tuohon lennättänyt vai onko tosiaan maailma näin pieni. :-)
http://www.migrationinstitute.fi/index.php?subaction=showfull&id=1113548803&archive=&start_from=&ucat=1
Lainaus ylläolevasta artikkelista:
"Fabritiuksen ensimmäinen Espanjassa tapaama suomalainen oli mainetta niittänyt Eero Hautojärvi." - Turmiolainen
Mikä tuossa Kauppalehden päätoimittajan jutussa on totta?
Oliko Roy Mäkelä suomalainen "desantti", joka pudotettiin laskuvarjolla syksyllä 1944 jo rauhan tultua Kannakselle vakoilemaan Neukkulaa? Hän jäi kiinni Kannaksella, eikä hän palannut Suomeen.
Roy Mäkelä oli Yhdysvaltain kansalainen.
Loppuosa jutussasi koskien "desanttien" toimintaa on mielikuvituksen tuotetta. Sellaista ei ole koskaan tapahtunut.
- arkistoista 2
Suomi 1949-kolumni
Veli Junttila:
Kemin kapinan jälkipuinti
Pääkirjoitus | Turun Sanomat 23.8.1999 00:39
Kemin kapinaan osallistuneiden lakkolaisten pidätykset alkoivat heti veritorstain 18.8. 1949 iltana. Ensimmäisenä pidätettiin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lahja Antero Heikkilä, joka oli kulkenut päivällä jokisuulle marssineen kulkueen eturivissä. Heikkilällä kerrotaan olleen asekin taskussaan.
Muutaman lähipäivän aikana pidätettiin kolmisenkymmentä henkilöä, joukossa myös Eero Hautojärvi, jonka väitettiin Skp:n määräyksestä tulleen Kemiin johtamaan kenttätoimintaa. Hautojärvi oli toiminut sekä Valpossa että korkealla paikalla Helsingin liikkuvassa poliisissa.
Tutkinta laajeni jatkuvasti ja käsinkirjoitettuja kuulustelupöytäkirjan sivuja syntyi 7 360 sivua ja nauhoitettuja kuulustelutekstejä lähes 15 000 metriä.
Kemiin saapui pian korkeita Skp:n ja Skdl:n johtajia, mm Aatos Virtanen ja Tuure Lehén. He kävivät poliisitarkastaja Osmo Lampelan luona ilmeisesti peräämässä Kemissä takavarikoituja Skp:n papereita sekä myös SNS:n autoa, joka oli takavarikoitu rikoksen välikappaleena, koska sen kovaäänisellä oli yllytetty kansaa kapinaan.
Poliisin haltuun ottamiin papereihin sisältyi myös "vallankaappaussuunnitelma", jonka perusteella piti käynnistää vallankumouksellisen tilanteeseen johtava hulinointi useissa kaupungeissa.
Skdl-kommunistit ottivat 19.8. yhteyttä presidentti J. K. Paasikiveen ja vaativat oikeita syyllisiä - ministerijohtoa ja poliisia - edesvastuuseen ja pidätettyjen vapauttamista. Paasikivelle tuli runsaasti muita viestejä ja kirjelmiä pidätysten johdosta, jopa Dahomeyn Demokraattisen Afrikkalaisen yhtenäisyysliikkeen naiskomitealta, kertoo Juhani Salminen Kemin kapinaa käsittelevässä kirjassaan.
Kommunistit pelottelivat myös, että Neuvostoliitto on tulossa avuksi, jotkut kellokkaat vihjailivat, että Sallan kautta tai Porkkalasta. Väitetty Skp:n vallankumouksellinen liikehdintä sai veriuhreista uutta puhtia ja seurauksena oli myös laaja lakkoaalto eri puolilla maata, myös Turussa. Sosiaalidemokraattien "varapoliisien" tiedetään olleen mm. Tampereella valmiina vastatoimiin.
Myöhemmissä tutkimuksissa ei ole löydetty yksiselitteistä näyttöä vallankumousaikeista - saati venäläisten tuesta. Paasikiven päiväkirjoista on syyskuulta 1949 löytynyt merkintä, jonka mukaan Aarre Simonen on näyttänyt presidentille raportteja vallankumousaikeista. Simonen oli luvannut raporteista kopiot Paasikivelle, mutta ainakaan Juhani Salminen ei ole löytänyt niitä Paasikiven arkistosta.
Kemi oli julistettu poikkeustilaan, joka kesti muutaman päivän. Lakko ja lakkoliikkeet murtuivat vähitellen. Jo 22.8. lakkolaiset saavuttivat merkittävän voiton, kun hallitus totesi Kemi-yhtiön olleen väärässä muuttaessaan yksipuolisesti voimassaollutta palkkasopimusta. Palkanalennukset peruutettiin työnantajaliiton vastustuksesta huolimatta, koska hallituksella oli siihen valtuudet palkka- ja hintasäännöstelyn nojalla.
Valtioneuvosto edellytti samalla, että työläiset palaavat töihinsä viimeistään 24. elokuuta.
Kommunistien järjestämien lakkojen seurauksena SAK erotti aluksi neljä ja myöhemmin vielä kolme jäsenliittoa. Liitot olivat Rakennustyöläisten liitto, Kuljetustyöntekijäin liitto, Metsä- ja uittotyöväen liitto, Elintarviketyöläisten liitto, Kiinteistötyöntekijäin liitto, Muurarien liitto ja Sukeltajaliitto.
Myöhemmin syksyllä viisi erotetuista palasi takaisin luvattuaan noudattaa enemmistön päätöksiä tulevaisuudessa. Ulkopuolelle jäivät Kuljetustyöväen liitto ja Metsä- ja uittotyöväen liitto, jotka hajosivat myöhemmin muihin liittoihin.
Kemin kapinasta ja muista siihen liittyvistä teoista asetettiin syytteeseen 127 henkilöä. Näistä rangaistuksiin tuomittiin 97 henkilöä. Kapinasta syytettiin 91 henkeä, joista tuomittiin 61. Ankarin tuomio oli vuoden ja neljän kuukauden kuritushuonerangaistukseen.
Myös sisäministeri Aarre "Sapeli" Simosta vaadittiin Skdl:n kansanedustajien taholta vastuuseen, koska hän oli antanut poliisille käskyn Kemijokisuun padolle marssivan lakkolaisjoukon hajottamiseen. Perustuslakivaliokunnalle tehty esitys ei johtanut toimenpiteisiin.
Loppuvuodesta 1949 Fagerholmin hallitus antoi esityksen kapinasta ja väkivallasta tuomittujen lakkolaisten armahtamisesta.
Lakiesitys annettiin eduskunnalle alkuvuodesta 1950 Urho Kekkosen ensimmäisen hallituksen aikana. Myös presidentti J.K. Paasikiven puoltama laki hyväksyttiin 28.3.1950.
Kirjoittaja Veli Junttila on Turun Sanomien toimittaja. - arkistoista 3
Suomessa pöllysi sodan jälkeen asekätkentöjen ja sotasyyllisyysfarssien ohella melko ankarasti myös neuvosto-kommunismi kuten se oli tehnyt jo vuodesta 1918 alkaen.
Harinen-Lindgren-Nordberg kertovat kirjassa Talvisodan Ässä-rykmentti (Juva 2010) kuinka sodan jälkeen ”SKP:n sotilaslinja suunnitteli puolestaan entisistä käpykaartilaisista muodostettavan prikaatin lähettämistä Norjaan. Jyrkän linjan käsitys oli, että ”Tornissa on valmiina esikunta ja Porkkalassa asevarikko.” Stalin oli kieltänyt puuhastelut, että Neuvostoliitto ei joutuisi syytetyksi miehitysvalmisteluista.
Kommunistit toimivat aluksi Suomi-Neuvostoliitto –seuran suojissa, jossa sisäpoliittiset tavoitteet voitiin toteuttaa vetoamalla Neuvostoliiton kannanottoihin. SKDL perustettiin, että Suomi voitaisiin kypsyttää rauhanomaiseen sosialistiseen vallankumoukseen, jonka suomalaiset kommunistit arvioivat kestävän 5-20 vuotta, Ždanov alle 15 vuotta ja Ivan Maiski 20-30 vuotta.
SKP:n sotilaallinen linja muodostui metsä- ja punakaartilaisista, vankilassa olleista ja desanteista, jotka luokiteltiin Neuvostoliitossa partisaaneiksi. Entisten Sotilaiden Helsingin Toverikunta perustettiin 5.11.1944 ja toverikuntien yhteyteen oli tarkoitus perustaa myös salaiset aseelliset organisaatiot.
V. 1946 Helsingissä ryhdyttiin perustamaan iskuryhmiä ja ”kun iskuryhmien kirjavahvuudeksi oli kussakin piirissä laskettu 150-200 miestä, niihin on saattanut kuulua kaiken kaikkiaan 1500-2000 kaaderia. Näitä iskuryhmiä oli myös muualla maassa ja ”ryhmien käytössä oli pistooleja, kivääreitä, konepistooleita, käsikranaatteja ja kasapanoksia.”
”Sotilaslinja organisoitiin uudelleen vuonna 1948. Sitä johti sotilasjaosto ja sen ”sotilaat” siirrettiin alueosastoihin. Pääsihteerinä toimi poliisista erotettu Eero Hautojärvi. Korkeimmasta johdosta vastasivat kuitenkin todennäköisesti puna-armeijan aliluutnantti Aimo Aaltonen ja kenraalimajuri Tuure Lehén.” Kommunistien aseellisen voiman määräksi arvioitiin tuolloin noin 10 000 miestä.- Aikuisten oikeasti..
Eikö tuo ole humpuukia?
Onko tuollaista tapahtunut? - OPSERVERI
Aikuisten oikeasti.. kirjoitti:
Eikö tuo ole humpuukia?
Onko tuollaista tapahtunut?VAI HUMPUUKIA...MISSÄ HAAVEMAAILMASSA OLET ELÄNYT ?
- Anonyymi
Tuon puuhastelun lopetti presidentti Paasikivi kenraali Sihvon ja Helsingin polisikomentajan tuella.
Samalla kenraali Laatikainen lähetti panssaritaisteluosaston Tuusulaan harjoittelemaan asutuskeskustaistelua.
Sisäministeri Leino erotettiinja punainen Valpo lakkautettiin.
Demokratia oli pelastettu.
- älä puhu skeidaa
Nekku halusi vaan testata ollaanko täälläkin paskoja kuten Puolassa.
- Demokraatti.
Vapaussodan jälkeen porvaristo pyrki luomaan maahan IKL:n ja Lapuan liikkeen taistelujoukkoja kumotakseen laillisen demokraattisen yhteiskuntajärjestelmän onnistumatta siinä aivan täydellisesti. Välirauhan aikana yritys jatkui ja vain kiihtyi.
- Hölynpölyä!!
Lapuan liike toimi muutaman vuoden ja lakkautettiin laittomuuksien takia.
IKL perustettiin Lapuan liikkeen jatkoksi ja oli laillinen puolue koko elinaikansa.
Välirauhan aikana hallitus torjui menestyksellisesti kommunistien yritykset luoda vallankumoustilanne Moskovan käskyjen mukaan.
- Anonyymi
Hyvin tehty SUPO!!!
- Anonyymi
Minun isoäitini oli Koskenpäältä kotoisin joka on Jämsän naapuri ja nykyään kaikuuluukin Jämsään, niin hän kertoi minulle kun olin jo sen verran varttunut, näistä Rummin Jussin teloituksista. Hän puhui että ihmisiä oltaisi työnnetty kellotornista alas. Kuuntelin korvat höröllä ja kai sieltä minuun on periytynyt jonkin asteinen viha tuollaisia telottajia kohtaan. Ei kaikki porvarit ja maalaisliiton väki ole syyllistynyt tuollaisiin julmuuksiin, joten siksi ei saa yleistää.
Jämsän teloitukset 1918 tarkoittavat sisällissodan aikana valkoisten tekemiä punaisten teloituksia, joissa kuoli 70–80 henkeä. Jämsä oli koko sisällissodan ajan valkoisten selustassa eikä siellä ollut toimivaa punakaartia, joten paikkakunnan punaiset eivät edes voineet syyllistyä aseelliseen kapinaan.
Helmi–toukokuun aikana Jalmari Saaren ja Johannes Fromin johtama joukkio, jossa oli mukana myös Veikko Sippola, pidätti Jämsän seudulla kymmeniä työväenliikkeessä mukana olleita henkilöitä. Pidätetyt vietiin Saaren kartanossa toimineeseen tilapäisvankilaan, jossa heitä kuulusteltiin ja kidutettiin. Teloitukset tapahtuivat aluksi kartanon riihen seinää vasten, mutta myöhemmin suurimmaksi osaksi Jämsän kirkon kivisen kellotapulin alakerrassa, jonne humalassa olleet teloittajat öisin veivät vankeja ammuttavaksi. Teloitettavia ei tuomittu minkäänlaisessa oikeusistuimessa vaan teloituksista päättivät Jalmari Saari sekä Jämsän suojeluskunnan esikunta. Teloituksiin vaikuttivat myös henkilökohtaiset kaunat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minun isoäitini oli Koskenpäältä kotoisin joka on Jämsän naapuri ja nykyään kaikuuluukin Jämsään, niin hän kertoi minulle kun olin jo sen verran varttunut, näistä Rummin Jussin teloituksista. Hän puhui että ihmisiä oltaisi työnnetty kellotornista alas. Kuuntelin korvat höröllä ja kai sieltä minuun on periytynyt jonkin asteinen viha tuollaisia telottajia kohtaan. Ei kaikki porvarit ja maalaisliiton väki ole syyllistynyt tuollaisiin julmuuksiin, joten siksi ei saa yleistää.
Jämsän teloitukset 1918 tarkoittavat sisällissodan aikana valkoisten tekemiä punaisten teloituksia, joissa kuoli 70–80 henkeä. Jämsä oli koko sisällissodan ajan valkoisten selustassa eikä siellä ollut toimivaa punakaartia, joten paikkakunnan punaiset eivät edes voineet syyllistyä aseelliseen kapinaan.
Helmi–toukokuun aikana Jalmari Saaren ja Johannes Fromin johtama joukkio, jossa oli mukana myös Veikko Sippola, pidätti Jämsän seudulla kymmeniä työväenliikkeessä mukana olleita henkilöitä. Pidätetyt vietiin Saaren kartanossa toimineeseen tilapäisvankilaan, jossa heitä kuulusteltiin ja kidutettiin. Teloitukset tapahtuivat aluksi kartanon riihen seinää vasten, mutta myöhemmin suurimmaksi osaksi Jämsän kirkon kivisen kellotapulin alakerrassa, jonne humalassa olleet teloittajat öisin veivät vankeja ammuttavaksi. Teloitettavia ei tuomittu minkäänlaisessa oikeusistuimessa vaan teloituksista päättivät Jalmari Saari sekä Jämsän suojeluskunnan esikunta. Teloituksiin vaikuttivat myös henkilökohtaiset kaunat.Jämsässä tiettävästi teloitettiin myös venäläisiä, jotka eivät olleet mitenkään osallistuneet kapinaan, vaan olivat jopa vähäh varakkaampia ja luonnollisesti kannattaneet valkoisia. Liekö ollut sama porukka niidenkin teloitusten takana?
- Anonyymi
Åke Lindman muistutti hieman Pöystiä, olisi voinut hyvinkin tehdä sankariroolin tästä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa
En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod202383Nainen, sellaista tässä ajattelin
Minulla on olo, että täällä on edelleen joku, jolla on jotain käsiteltävää. Hän ei ole päässyt lähtemään vielä vaan jost2381746Seiska: Anne Kukkohovi myy pikkuhousujaan ja antaa penisarvioita
Melko hupaisaa: https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ex-huippumalli-anne-kukkohovin-amerikan-valloitus-vastatuulessa-myy3101305- 65969
Kulujen jako parisuhteessa
Hei, miten teillä jaetaan kulut parisuhteessa? Työttömyyttä ja opiskelua tulee omalla kohdalla jatkumaan vielä jonkin ai53935- 39844
Missä olit kun tajusit, että teistä tulee joskus pari?
Kuvaile sitä paikkaa, hetkeä ja tilannetta.53835J miehelle viesti menneisyydestä
On jo useampi vuosi, kun ollaan oltu näköyhteydessä. Jäi tyhjä olo, koska rakastin. En tietenkään sitä kertonut. Mutta e35747Valitse, kenen kanssa seurustelet
Seura turmelee, ja huono seura turmelee täysin. Vähän niin kuin valta turmelee, ja absoluuttinen valta turmelee kokonaan273683Paikat tapeltu
Ei mennyt ihan persujen toiveiden mukaan Ei kait nyt 20 ääntä ja arpajais voitolla voi olla Ähtärin kaupungin puheenjoh35681