Hei..
Kyselisin kohtalotovereilta että millaisia tilanteita teillä on elämässänne tullut vastaan tunteiden ja seksityön ristiriitoina?
Olen itse alalla ja on päässyt käymään niin että erään asiakkaani kanssa tunteet ovat syventyneet.
Olen melko vasta-alkaja ja työhön ryhtyessä olin hiukan pettynyt kaikkiin parisuhdeyritelmiin että vilpittömästi uskoin että tuskin tulen kuitenkaan tapaamaan ketään joten miksi en tekisi tuota työtä.
Tilanteeni on tällä hetkellä sellainen että en ole vieläkään selvinnyt veloistani joiden vuoksi ryhdyin prostituoiduksi mutta nyt mietityttää suhteeni tähän yhteen asiakkaaseen (joka ei enää ole asiakas vaan paljon enemmän.. tapaamme siis ilman rahaa ja päämääränä ei ole pelkkä seksi.. Eli vain siitä ilosta että pidämme toisistamme valtavasti)..
Tuntuu etten haluaisi menettää tätä mitä meillä on välillämme koska en ole milloinkaan kokenut samanlaista sielunkumppanuutta kenenkään miehen kanssa.
Emme ole juuri puhuneet työstäni. Hän suhtautuu jollain tavalla hyvinkin kiitollisesti siihen että minulla on "aikaa tavata häntä työstäni huolimatta". Minuun on kuitenkin muodostunut aivan uudenlainen arkuus ja pelko (menettämisen pelko?) enkä uskalla kysyä suoraan ymmärtääkö hän varmasti että minun on aivan pakko vielä tavata muita asiakkaita jonkin aikaa päästäkseni jaloilleni..
Sanoin hänelle että en tosiaankaan osannut varautua että tapaan hänenlaisensa ihmisen (ja vielä tuolla tavalla!) ..ja vaikka olenkin hyvin hämmentynyt ja sanattoman onnellinen hänen olemassaolostaan olen surullinen koska tapasin hänet _juuri_nyt_ kun minulla on elämäni tähänastisista vaikein elämäntilanne..
Sanoin myös etten voi vaatia häneltä mitään mutta jos hän jaksaa olla kärsivällinen niin jonkin ajan kuluttua voisin olla kokonaan hänen..
Hän kertoi että on iloinen jo tästä ajasta jonka olemme viettäneet yhdessä ja ettei tarvitse ottaa paineita mistään.. Kunhan tapaillaan.. Hän on kyllä puhunut ensi vuoden tulevista asioista mutta ymmärtääkö hän että joudun vielä pari kk tekemään tätä työtä ja jos ei ymmärrä ja saisi tietää niin haluaisiko enää olla kanssani?
Eli toisaalta ei _pitäisi_ olla käytännössä ongelmaa mutta nyt kun sydämeni on alkanut elpyä ja tunteet tulleet pintaan minua on alkanut ahdistaa ajatus seksistä jonkun muun kanssa.
Olen kuitenkin niin veloissani että jos en jatka työtäni parin kk:n ajan minulle käy huonosti..
Sydämeni on kuitenkin vain hänen..
Tämä raastaa minua..
En tiedä mitä sanoa.. Olen yleensä hyvinkin rohkea puhumaan asioista suoraan mutta tämä on jotain erilaista. Nyt pelkään..
:'(
Kyselisin kohtalotovereilta että millaisia tilanteita teillä on elämässänne tullut vastaan tunteiden ja seksityön ristiriitoina?
Olen itse alalla ja on päässyt käymään niin että erään asiakkaani kanssa tunteet ovat syventyneet.
Olen melko vasta-alkaja ja työhön ryhtyessä olin hiukan pettynyt kaikkiin parisuhdeyritelmiin että vilpittömästi uskoin että tuskin tulen kuitenkaan tapaamaan ketään joten miksi en tekisi tuota työtä.
Tilanteeni on tällä hetkellä sellainen että en ole vieläkään selvinnyt veloistani joiden vuoksi ryhdyin prostituoiduksi mutta nyt mietityttää suhteeni tähän yhteen asiakkaaseen (joka ei enää ole asiakas vaan paljon enemmän.. tapaamme siis ilman rahaa ja päämääränä ei ole pelkkä seksi.. Eli vain siitä ilosta että pidämme toisistamme valtavasti)..
Tuntuu etten haluaisi menettää tätä mitä meillä on välillämme koska en ole milloinkaan kokenut samanlaista sielunkumppanuutta kenenkään miehen kanssa.
Emme ole juuri puhuneet työstäni. Hän suhtautuu jollain tavalla hyvinkin kiitollisesti siihen että minulla on "aikaa tavata häntä työstäni huolimatta". Minuun on kuitenkin muodostunut aivan uudenlainen arkuus ja pelko (menettämisen pelko?) enkä uskalla kysyä suoraan ymmärtääkö hän varmasti että minun on aivan pakko vielä tavata muita asiakkaita jonkin aikaa päästäkseni jaloilleni..
Sanoin hänelle että en tosiaankaan osannut varautua että tapaan hänenlaisensa ihmisen (ja vielä tuolla tavalla!) ..ja vaikka olenkin hyvin hämmentynyt ja sanattoman onnellinen hänen olemassaolostaan olen surullinen koska tapasin hänet _juuri_nyt_ kun minulla on elämäni tähänastisista vaikein elämäntilanne..
Sanoin myös etten voi vaatia häneltä mitään mutta jos hän jaksaa olla kärsivällinen niin jonkin ajan kuluttua voisin olla kokonaan hänen..
Hän kertoi että on iloinen jo tästä ajasta jonka olemme viettäneet yhdessä ja ettei tarvitse ottaa paineita mistään.. Kunhan tapaillaan.. Hän on kyllä puhunut ensi vuoden tulevista asioista mutta ymmärtääkö hän että joudun vielä pari kk tekemään tätä työtä ja jos ei ymmärrä ja saisi tietää niin haluaisiko enää olla kanssani?
Eli toisaalta ei _pitäisi_ olla käytännössä ongelmaa mutta nyt kun sydämeni on alkanut elpyä ja tunteet tulleet pintaan minua on alkanut ahdistaa ajatus seksistä jonkun muun kanssa.
Olen kuitenkin niin veloissani että jos en jatka työtäni parin kk:n ajan minulle käy huonosti..
Sydämeni on kuitenkin vain hänen..
Tämä raastaa minua..
En tiedä mitä sanoa.. Olen yleensä hyvinkin rohkea puhumaan asioista suoraan mutta tämä on jotain erilaista. Nyt pelkään..
:'(
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ryhdyin tarjoamaan seksipalveluita korvausta vastaan opiskeluaikanani. Kun valmistuin nykyiseen ammattiini ja sain koulutustani vastaavan työpaikan, rahahuolet poistuivat.
Kävi silti niin, että minulla oli muutama vakituinen asiakas, joita tapailin edelleen puhtaasti seksin takia. Sitten eräs heistä, mielestäni kaikkein paras ja miellyttävin mies, todellinen gentleman, ehdotti kahden viikon lomamatkaa palmujen alle. Hän kustansi ihan kaiken ja olisi maksanut erikseen vielä seksistä, mutta siinä minä tulin vastaan. Joku tolkku sentään.
Kun tunnelma etelän auringossa kohosi korkealle, koin melkoisen yllätyksen kosinnan muodossa. Hänhän tiesi varsin hyvin, että olen huora, mutta kosi silti. En vastannut myöntävästi vaan pistin hänet "kokeeseen" sanomalla, etten aikoisi luopua sivuammatistani. Vaikka olisimme aviossa, hänen pitäisi sallia minulle oma vapauteni.
Olin pudota tuolilta, kun hän vakuutti minun voivan jatkaa työtäni entiseen tapaan.
No, kihloissa nyt olen.
Alalla jo vuosia; sinulla on käynyt hyvin.. olen iloinen puolestasi..
Itse kyllä pelkään pahoin että saatan joutua maksamaan kalliin hinnan.. Kalliimman kuin aloittaessa kuvittelin.
Minun täytyi valita joko tai ja sitten vielä pohtia, toimisiko avioliitto normaalisti, mikäli minulla on puolison lisäksi jokunen muukin mies. Ja vielä niin, että puoliso tietää!!
Kun menimme kihloihin, en ole tavannut sen hetken jälkeen ainuttakaan asiakasta. Mieli teki mennä johonkin hotelliin ja nautiskella seksistä, mutta en lähtenyt. Vain kerran se oli siinä ja siinä, kun ensin meikkasin ja vedin sitten saumalliset sukat jalkaan. Katsoin itseäni peilistä ja soitin asiakkaalleni, etten voikaan tavata häntä sovittuna aikana.
Seuraavaksi vaihdoin puhelinnumeroni sekä s-postiosoitteeni.
nyt kun tunteeni ovat nousseet.
Eli en ole tilanteessa jossa joutuisin vastustamaan kiusausta vaan jos lopetan seuralaisena työskentelyn luhistun taloudellisesti ja se on erityisen paha asia koska minulla on pientä jälkikasvua huollettavana.. :(
Tällaista näköjään sattuu... Minäkin ajattelin huoraksi ryhtymistä harkitessani että en tule koskaan löytämään ketään. Ei se edes enää surettanut, olin hyväksynyt asian. Olin jo suunnitellut elämäni valmiiksi, ajattelin että voin tietenkin olla onnellinen ilman parisuhdettakin. Mutta sitten menikin suunnitelmat uusiksi. Tein keikkaa muutaman kuukauden ajan, mutta lopetin kun tutustuin yhteen mieheen. Hän ei ollut asiakas mutta sai muuten tietää melko pian että mulla on sellainen pieni sivuduuni. Hän on jättänyt minut jo monta kertaa sinä lyhyenä aikana mikä ollaan oltu yhessä mm. huoraamisestani johtuen, mutta nyt olemme ainakin toistaiseksi yhdessä. En voi olla ajattelematta että hän jättää minut taas. Näin siitä painajaisiakin vielä vähän aikaa sitten joka yö, ja herättyäni en tiennyt mikä oli totta ja mikä ei. Mutta pitäisi unohtaa pelkonsa, koska siitä ei ole mitään hyötyä vaikka se kävisikin toteen, pitäisi vain keskittyä nykyhetkeen.
Taloudellinen tilanteeni näyttää aika epävarmalta, mutta teen mitä vain että saan asiani kuntoon. Tuntuu melkein kuin elämä vittuilisi minulle tahallaan, koska tapaan juuri silloin upean miehen kun kaikki on mennyt päin helvettiä ja olen jo luovuttanut.
On aika ihme jos mies ei ymmärrä että teet keikkaa kun on sinut asiakkaana tavannut. Onhan tuo aika kaukana ideaalitilanteesta rakentaa suhdetta, mutta ehkä asiat selkiintyvät ajan kanssa. Toivottavasti saat asiasi järjestymään parhain päin.
Ne kaksi asiaa ovat usein pahassa ristiriidassa keskenään. Riippunee kai paljon ihmisen luonteesta, kuinka osaa asennoitua tilanteisiin. Tunteet menevät usein järjenkäytön edelle.
Kerroin tuossa edellä, kuinka olin valmistautumassa tapaamaan asiakastani. Rehellisesti sanottuna aloin kiihottua seksuaalisesti joka kerta, kun tällainen tapaaminen oli edessä. Siis monen vuoden aikana. Pyrin laittautumaan haluttavan näköiseksi ja kun vielä pukeuduin sellaisiin asuihin, joista tiesin asiakkaani pitävän, olin melkoisen "kuumana" koputtaessani hotellihuoneen oveen.
Ensimmäinen kerta, kun kiskoin saumasukat jaloista ja soitin asiakkaalle peruen sovitun tapaamisen. Sitten tuli itku. Toisaalta halusin rumasti sanottuna "saada kyrpää" ja toisaalta taas halusin olla uskollinen kihlatulleni. Seurasi uneton yö, kun pohdin itsekseni asioita laidasta laitaan. Halusin olla huora, mutta samalla halusin olla myös vaimo. Tein sitten päätöksen vaihtamalla puhelinnumeroa ja s-postiosoitetta. Ketään asiakasta en enää aio tavata.
Jos kihlattuni joskus toivoo, voin olla hänelle se sama huora kuin aiemminkin ja silloin hänen on siitä maksettava. Mietin nyt, kuinka asian hänelle esitän.
Aika vaikealta kuulostaa muidenkin tilanteet.
Omalla kohdallani on tällä hetkellä "välirauhan aika" mutta tuntuu kuin räjähteessä palaisi sytytyslanka ja odotan vain koska pamahtaa.. Toivottavasti ei ennenkuin saan lopetettua työn kokonaan.. :(
Itse en "kärsi" työstäni eikä se ollut aiemmin vastenmielistä. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu kauhealta tavata muita koska mieleni ikään kuin jumittuu siinä tilanteessa. Tuntuu että haluaisin paeta koska olen väärän henkilön kanssa.. Silloin suljen vain kaikki ajatukset pois ja yritän keskittyä ajattelemaan että parin tunnin päästä pääsen pois..
-ketjun aloittaja
Ryhdyin myymään seksipalveluita rahoittaakseni omat ja kalliit opintoni.
Kun valmistuin ja sain hyväpalkkaisen työpaikan, ajattelin luopua huoraamisesta, mutta en kyennyt. Olin tottunut "saamaan" miestä ja koska nautin asiasta, päätin jatkaa entiseen tapaa, joskin harvemmin.
Kun sitten osui kohdalle se oikea mies, jouduin tavallaan seinää vasten. Halusin olla hänelle uskollinen, mutta en vain pysty. Lienenkö nymfomani eli kyltymätön, en tiedä. Saan hyvästä yhdynnästä aina pirteän olon ja tunnen itseni rauhalliseksi. Tietenkin kauheaa puuhata sen oman rakkaan selän takana. Mietin asiaa joka puolelta ja nyt, kun tapailen vakioasiakkaitani, suhtaudun siihen eri tavalla. Otan sen työnä enkä ajattele yksityiselämääni. Kai minut on luotu huoraksi?
lukemaan nimimerkin "ammattiauttaja" henkilökohtaista elämäkertaa.
Kaikenaista seksiä harrastaneena tiedän, että osa miehistä kiihottuu kun joku vieras panee hänen vaimoaan. Jotkut harrastavat ryhmäseksiä juuri tästä syystä. Tämmöinen aviomies ei varmaankaan pane pahakseen huoran ammattia.http://eas3.emediate.se/eas/cu=3277::camp=55851::no=87246::kw=link1-87246::cat1=26::EASTcolumn=onko_prostituutio_vaarin?::EASTthread=9544381::EASLink=http://track.adform.net/C/?bn=451021 :)
Olet oikeassa mutta kuinka moni kestää tositilanteen onkin toinen juttu. Sitten nämä huoravaimot, varmaan toimii joo jossainmäärin mutta tuskin kannattaa yleistää; syitä voisi listata:
1. aina löytyy joku asiakas tai asiasta muuten jotakin tietävä, joka suoraan jo vittuileen miehen huoravaimosta ehkä kateuttaa tms. mikälie syynä. Miehen pitäs niellä tämmönen kuin sieni..
2. joku saataa ihan livenä koettaa ostaa vaimolta pillua eikä välttämättä ihan "centleman" tyyliin. Aika noloa jos aviomies rupee tossa riehuu jotakin naisensa kunniasta tai omastaan. Tämäkin pitäs vaan niellä..
3. psyykkiset ongelmat näillä ammattilaisilla varmaan melko yleisiä. Ymmärrä ja ymmärrä vaimoasi..
4. kuinka paljon vaimosi nielee asioita, joita ei halua miehensä tietävän. Veikkaan, että kohtuullisen moni näistä herrasmies asiakkaista pitää ostettua lihaa kuin liisattua autoa..
Kyllä varmaan mies tuohon vierelle löytyy mutta kaikki riippunen kaikesta.