Kun valtiovarainministeriö ja ministeri Katainen perustivat verotyöryhmän "Hetemäen veroryhmäksi" kutsutun, veroasiantuntijoiksi ryhmään kutsuttiin muun muassa Kataisen alaisia valtiovarainministeriöstä, Etlan johtaja Sixten Korkman, palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja ja Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen johtaja.
Työryhmän piti "kuulla" järjestöjen edustajia ja AKATEEMISEN MAAILMAN EDUSTAJIA.
Yksi oli työryhmätä poissa: veroprofessorit. Ministeri Katainen tiesi tulo- ja varallisuuseroihin perehtyneen professori Matti Tuomalan arvioinnit suomalaisen eriarvoisuuden kasvusta ja verotuksen vaikutuksesta eriarvoisuuden kasvuun. Näin esimerkiksi professori Tuomalaa ei kutsuttu verotyöryhmän jäseneksi.
Tuomala: "Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ajatus on osoittanut viime aikoina pahoja rapautumisen merkkejä. Verotuken progressiivisuus on selvästi vähentynyt kuluneen 10-15 vuoden aikana. Varallisuusvero on poistunut ja myös perintöveroa ollaan poistamassa".
Tuomalan mukaan vuoden 1993 veroreformi oli tuloerojen kasvun suhteen käännekohta. Tuolloin siirryttiin niin sanottuun eriytettyyn tuloverojärjestelmään, jossa pääomatuloja verotetaan saman suhteellisen veroprosentin mukaan (28 %) kun taas muihin tuloihin sovelletaan edelleen progressiivista asteikkoa.
Verohallinnon omien tilastojen mukaan yli 300.000 euroa vuodessa hankkivan veroporsentti on pienempi kuin 55.000 vuodessa tienaavan.
Katainen purki veroprogressiota vuonna 2008 seuraavasti:
Työssä käyvät saavat vuodessa lisää:
15.000 euron vuosituloilla 216 euroa
35.000 euron vuosituloilla 540 euroa
50.000 euron vuosituloilla 744 euroa
Eläkeläiset saavat vuodessa lisää:
15.000 euron vuosituloilla 219 euroa
35.000 euron vuosituloilla 662 euroa
Tämä Kataisen v. 2008 suorittama veroprogression purku teki 800 miljoonan loven verokertymään.
Hetemäen veroryhmä esittää 2000 miljoonan euron purkua veroprogressioon.
Hetemäen veroryhmä esittää yritysten yhteisöveron alentamista neljällä prosentilla - lähes miljoonan euron vähennystä verokertymään, vaikka työantajien kela-maksut on kokonaan poistettu - miljoona euroa vähemmän verokertymää.
Hetemäen veroryhmä esittää tuntuvia verohuojennuksia kaikkein rikkaimmille suomalaisille, joilla menee erittäin hyvin ennen uusia huojennuksia. Suomessa varakkaimmat kotitaloudet ovat sata kertaa rikkaimpia kuin keskituloiset. Kun varallisuusvero kaikkein rikkaimmilta nollattiin, tulonjakotilaston pitäminen lopetettiin, joten varallisuuserojen osoittaminen on mahdotonta...
Kalle Isokallio, entinen Nokian johtaja, kirjoitti tuloeroista: "Päinvastoin kuin kontrolloimatonta markkinataloutta kannattavat julistavat, tuloerojen kasvu ei kannusta kansantalouden kannalta resurssien optimaalista käyttöä. Talouden nobelistin Paul Krugmanin tekemien tutkimuksien mukaan kansantalous kasvoi voimakkaammin silloin kun tuloerot eivät kasvaneet. Kun tuloerot läksivät kasvuun, kansantalouden kasvu hidastui".
Juuri näin on Suomessa käynyt. Suomessa köyhyysrajan alapuolella elää yli 700.000 suomalaista.
Kun leipäjonot ovat satoja metriä pitkät, niin 2 miljardin hyvätuloisen palkansaajan verohuojennus ei kansantaloutta auta. Kun välillisiä veroja nostetaan eli arvonlisäveroa, energiaveroa, kiinteistöveroa... pieni- ja keskituloisten ostovoima heikkenee entisestään. Jo nyt suomalaisten ostovoima on vanhojen EU-maiden heikoimpia ja ruuan hinta Suomessa EU-maiden kalleinta.
Kotimarkkinat eivät vedä, kun suomalaisilla ei ole rahaa ostaa suomalaisia tuotteita, palveluja ei osteta jne ja työttömyys kasvaa.
Kuka se on "akateemisen maailman edustaja", jota Hetemäen verotyöryhmä on kuullut?
Yhä useammat "akateemisen maailman edustajat" ovat huolissaan Suomen kasvavista tuloeroista, leipäjonoista ja asunnottomuudesta. Akateemisen maailman edustajissa on myös "humanisteja", eivätkä läheskään kaikki ole kovan kasinotalouden kannattajia.
Työryhmän piti "kuulla" järjestöjen edustajia ja AKATEEMISEN MAAILMAN EDUSTAJIA.
Yksi oli työryhmätä poissa: veroprofessorit. Ministeri Katainen tiesi tulo- ja varallisuuseroihin perehtyneen professori Matti Tuomalan arvioinnit suomalaisen eriarvoisuuden kasvusta ja verotuksen vaikutuksesta eriarvoisuuden kasvuun. Näin esimerkiksi professori Tuomalaa ei kutsuttu verotyöryhmän jäseneksi.
Tuomala: "Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ajatus on osoittanut viime aikoina pahoja rapautumisen merkkejä. Verotuken progressiivisuus on selvästi vähentynyt kuluneen 10-15 vuoden aikana. Varallisuusvero on poistunut ja myös perintöveroa ollaan poistamassa".
Tuomalan mukaan vuoden 1993 veroreformi oli tuloerojen kasvun suhteen käännekohta. Tuolloin siirryttiin niin sanottuun eriytettyyn tuloverojärjestelmään, jossa pääomatuloja verotetaan saman suhteellisen veroprosentin mukaan (28 %) kun taas muihin tuloihin sovelletaan edelleen progressiivista asteikkoa.
Verohallinnon omien tilastojen mukaan yli 300.000 euroa vuodessa hankkivan veroporsentti on pienempi kuin 55.000 vuodessa tienaavan.
Katainen purki veroprogressiota vuonna 2008 seuraavasti:
Työssä käyvät saavat vuodessa lisää:
15.000 euron vuosituloilla 216 euroa
35.000 euron vuosituloilla 540 euroa
50.000 euron vuosituloilla 744 euroa
Eläkeläiset saavat vuodessa lisää:
15.000 euron vuosituloilla 219 euroa
35.000 euron vuosituloilla 662 euroa
Tämä Kataisen v. 2008 suorittama veroprogression purku teki 800 miljoonan loven verokertymään.
Hetemäen veroryhmä esittää 2000 miljoonan euron purkua veroprogressioon.
Hetemäen veroryhmä esittää yritysten yhteisöveron alentamista neljällä prosentilla - lähes miljoonan euron vähennystä verokertymään, vaikka työantajien kela-maksut on kokonaan poistettu - miljoona euroa vähemmän verokertymää.
Hetemäen veroryhmä esittää tuntuvia verohuojennuksia kaikkein rikkaimmille suomalaisille, joilla menee erittäin hyvin ennen uusia huojennuksia. Suomessa varakkaimmat kotitaloudet ovat sata kertaa rikkaimpia kuin keskituloiset. Kun varallisuusvero kaikkein rikkaimmilta nollattiin, tulonjakotilaston pitäminen lopetettiin, joten varallisuuserojen osoittaminen on mahdotonta...
Kalle Isokallio, entinen Nokian johtaja, kirjoitti tuloeroista: "Päinvastoin kuin kontrolloimatonta markkinataloutta kannattavat julistavat, tuloerojen kasvu ei kannusta kansantalouden kannalta resurssien optimaalista käyttöä. Talouden nobelistin Paul Krugmanin tekemien tutkimuksien mukaan kansantalous kasvoi voimakkaammin silloin kun tuloerot eivät kasvaneet. Kun tuloerot läksivät kasvuun, kansantalouden kasvu hidastui".
Juuri näin on Suomessa käynyt. Suomessa köyhyysrajan alapuolella elää yli 700.000 suomalaista.
Kun leipäjonot ovat satoja metriä pitkät, niin 2 miljardin hyvätuloisen palkansaajan verohuojennus ei kansantaloutta auta. Kun välillisiä veroja nostetaan eli arvonlisäveroa, energiaveroa, kiinteistöveroa... pieni- ja keskituloisten ostovoima heikkenee entisestään. Jo nyt suomalaisten ostovoima on vanhojen EU-maiden heikoimpia ja ruuan hinta Suomessa EU-maiden kalleinta.
Kotimarkkinat eivät vedä, kun suomalaisilla ei ole rahaa ostaa suomalaisia tuotteita, palveluja ei osteta jne ja työttömyys kasvaa.
Kuka se on "akateemisen maailman edustaja", jota Hetemäen verotyöryhmä on kuullut?
Yhä useammat "akateemisen maailman edustajat" ovat huolissaan Suomen kasvavista tuloeroista, leipäjonoista ja asunnottomuudesta. Akateemisen maailman edustajissa on myös "humanisteja", eivätkä läheskään kaikki ole kovan kasinotalouden kannattajia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Katainen pyysy pidättäytymään verotyöryhmän raportin yksityiskohtien arvioinnista ja keskittymään kokonaisuuteen. Ei olennaiseen.
Verotuksen kokonaisuus muodostuu yksityiskohdista, osa-alueista.
Hetemäen työryhmän veroraportin suurin puute on sen esittämien veromuutosten vaikutus koko kansantalouden kannalta. Suomalaisten ostovoiman kannalta. Kotimarkkinoiden kannalta.
Jos rikkaiden verohuojennukset ja nollaverot pysyvät ennallaan ja niitä lisätään entisestään, suomalaisten eriarvoisuus kasvaa suuriin mittasuhteisiin. Ylisuuriin. Leipäjonoilla ei enää pystytä paikkaamaan puutteellista sosiaaliturvaa, vaan suomalaiset köyhät kurjistuvat ja kuolevat pois.
Katainen toteutti 2008 veroalen. 800 miljoonaa euroa käytettiin tuloveron alennuksiin.
Nyt Hetemäen työryhmä esittää, että tuloveron alennuksiin käytetään lisää 2000 miljoonaa euroa.
Tuloveron alennukset olisivat siten yhteensä 2800 miljoonaa euroa tällä Kataisen hallituskaudella.
Kun huoltosuhde eli kestävyysvaje on suuri - 10 miljardia euroa - pitäisi joka vuosi kerätä 1,5 miljardia euroa lisää veroja, jotta nykyinen heikkotasoinen sosiaaliturva saadaan pidettyä (leipäjonojen kera).
Hetemäen verouudistuksessa ei esitetä, mistä nuo miljardit kestävyysvajeen korjaukseen otetaan.
Hetemäen veroehdotus esittää, että rikkaille annetaan se mikä köyhiltä otetaan (välillisinä veroina)...
Mistä maksetaan ulkomaan velka?
Miten katetaan kestävyysvaje?
Onko tärkeintä turvata monimiljoonaisten matalat tasaverot (pääomatulojen tasavero), matala osinkoverotus ja varallisuuden verottomuus - kokoomuksen ja kepun vaalirahoittajille?
Erittäin ovelaa veropolitiikkaa kokoomukselta. Kokoomus "työväen puolueena" alentaa tuloveroja kerta toisensa jälkeen ja ottaa suunnattomasti velkaa ulkomailta ...
Jos demarit ottavat vaalien jälkeen hallitusvastuun, he joutuvat toteamaan
- suunnattoman suuren ulkomaan velan ja suunnittelemaan sen maksuaikataulun
- kataisen suorittaman tasaveroistuksen ja verokertymän riittämättömyyden
Kun leikkausten ja holtittoman velanmaksun aika tulee. Demareita tullaan jälleen kerran syyttämään leikkauksista kuten -90 laman jälkeen.
Mutta kepun ja kokoomuksen omilleen jakamista verohelpotuksista ja nollaveroista nämä eivät tingi.