Tästä tekisi mieli kirjoittaa hieman provosoivaan tyyliin, että ettekö te tollot tajua ja niin edelleen. Mutta se nyt yleensä ei ole se paras tapa lähestyä asiaa. Mutta miksi kapeilla, mutkaisilla ja harjanteisillä pikkuteillä suurin osa ihmisistä ajaa aivan liian hurjasti?
Onko kysymys pohjimmiltaan siitä, ettei evoluutio ole ennättänyt kehittää ihmislajille vaistoa, joka luonnostaan varoittaisi liikenteen vaaratekijöistä? Ja että vaiston puuttuminen pitäisi korvata älyllä - ajattelemalla ja kokemuksista oppimalla, mikä taas ei monilta onnistu ainakaan liikenneasioissa.
Kyyseessähän ovat useimmin niin kutsutut metsäautotiet tai pihatiet. Monikaan ei oikeasti ole sisäistänyt sitä tosiseikkaa, että pienimmälläkin tiellä voi tulla toinen vastaan ja tämä toinen saattaa ajaa vähintään yhtä kovasti. Nokkakolarin vaara on todellinen ja osasyylliseksi saattaa helposti joutua myös hiljaisesti ajava vastaantulija, joka hänkin tien kapeuden vuoksi on pakotettu ajamaan osin "vastaantulevien puolta". Ajonopeuksien toteennättättäminen kolarin tapahduttua on vaikeaa. Törmäyksen välttämiseksi on usein toisen tai molempien kohtaajien pakko ajaa tieltä ulos. Pehmoinen lumihanki nyt ei ole pahin mahdollinen este mutta tien reunoilla saattaa olla semmoisiakin peruselementtejä kuin puita tai kiviä - tai vähintääkin oja. Ja hangestakin tahtoo olla vaikeuksia päästä omin avuin pois.
Onko kysymys pohjimmiltaan siitä, ettei evoluutio ole ennättänyt kehittää ihmislajille vaistoa, joka luonnostaan varoittaisi liikenteen vaaratekijöistä? Ja että vaiston puuttuminen pitäisi korvata älyllä - ajattelemalla ja kokemuksista oppimalla, mikä taas ei monilta onnistu ainakaan liikenneasioissa.
Kyyseessähän ovat useimmin niin kutsutut metsäautotiet tai pihatiet. Monikaan ei oikeasti ole sisäistänyt sitä tosiseikkaa, että pienimmälläkin tiellä voi tulla toinen vastaan ja tämä toinen saattaa ajaa vähintään yhtä kovasti. Nokkakolarin vaara on todellinen ja osasyylliseksi saattaa helposti joutua myös hiljaisesti ajava vastaantulija, joka hänkin tien kapeuden vuoksi on pakotettu ajamaan osin "vastaantulevien puolta". Ajonopeuksien toteennättättäminen kolarin tapahduttua on vaikeaa. Törmäyksen välttämiseksi on usein toisen tai molempien kohtaajien pakko ajaa tieltä ulos. Pehmoinen lumihanki nyt ei ole pahin mahdollinen este mutta tien reunoilla saattaa olla semmoisiakin peruselementtejä kuin puita tai kiviä - tai vähintääkin oja. Ja hangestakin tahtoo olla vaikeuksia päästä omin avuin pois.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sattui hirviporukassa jokunen vuosi sitten juuri tuollainen metsätiekolari mäennyppylällä. Ei kai sitä vauhtia mitenkään hirveästi ollut, mutta kumminkin liikaa. Ja tietenkin turvavyöt käyttämättä, kun tässä vain vähän katsellaan jälkiä. Pari kaveria sairaalaan ja autot paskaksi. Onneksi ei ollut ulkopuolisia mukana niin homman selvittely oli helpompaa.
terveyskeskukset ovat varmaan huomennakin auki, käyppä siellä. Mieluusti antavat osoitteen sitten henkilökohtaisia ongelmia ratkaiseville lääkäreille.
Viimeksi alkuviikolla tuli kapeaksi muokatulla paikallistiellä (50 km/h) punainen .?.?.! , taisi olla kylään tai kauppaan kiire.
Oma nopeus n. 30-40, joten oli hiinä-hiinä ehtiä penkkaa pöllyttämään, kuitenkin väylällä pysyen.
Ei ollut vastaanajaneella frouvalla kyllä mimmoistakaan tuntumaa talviajosta!
Melko yleinen nopeusrajoitus semmoisilla pikkuteillä on 30 eikä suotta. Mutkissa ja nyppylöillä liukkaalla kelillä sekin saattaa olla liikaa.
että on aina lähdettävä siitä, että sinä itse ajoit liian kovaa tai väärää kaistaa yms..
Tutkintahan sen aikanaan saa selville.
miten ne siu rukkaset ? ootko jo saanu oikeeseen kätteen.......