Vaikka palsta näin joulu aikaan näyttää olevankin täynnä mitä erilaisempia trollauksia, epäsuvaitsevaisuutta, omahyväisyyttä ja ilkeämielisyyttä, jotakin joka ei tavallisesta paljoakaan poikkea, ajattelin kuitenkin yrittää antaa jonkinlaisen selityksen sille miten henkilö jolla ei ole minkäänlaista uskonnollista vakaumusta käsittää tämän kyseisen ajankohdan.
Vaikka minä henkilökohtaisesti en löydäkään minkäänlaista merkitystä uskonnollisuudesta, en koskaan väittäisi että uskonnolliset osat mm: joulunvietosta eivät voisi olla merkityksellisiä uskonnolliselle henkilölle.
Toisin näyttää olevan niiden osalta jotka eivät ole ateisteja, näiden väittäessä ettei joulu voi merkitä ateisteille mitään.
Tämänkaltaista ymmärrystä siitä että vaikka joku ei löydäkään jostakin tietystä asiasta merkitystä juuri niin kuin itse tekee, ei tarkoita sitä etteikö merkitystä voisi löytyä ollenkaan, olisi jotakin jota toivoisi näkevän enemmän. Valitettavasti tämä näyttää olevan kuitenkin toiveajattelua.
Mitä sitten joulu merkitsee minulle, henkilölle joka ei juhlista Jeesuksen toista tulemista ja odota innolla maailmanloppua. Tosin kovinkaan moni kristityksi itseään kutsuva tuskin juhlistaa myöskään lopunajanodotusta.
Todennäköisesti merkitys joka joululla minulle on, on hyvin suurelta osin sama kuin mitä se uskonnollisellekin henkilölle on.
Kyseessä on aika vuodesta jolloin tavataan sukulaisia joita muutoin harvemmin näkee, muistetaan ystäviä ja tuttavia sekä vaihdetaan lahjoja, tarinoita, kertomuksia ystävällisessä, rehellisessä ja luottamuksellisessa ilmapiirissä, samalla kun syödään hyviä ruokia ja juodaan loistavia juomia.
Se että minä en löydä inspiraatiota joulukirkosta taikka suurimmasta osasta joululauluista, lähinnä siksi että niiden sisältämä sanoma yhdistettynä uskonnollisuuteen on yleisesti ottaen varsin kornia, taikka koe minkäänlaista innoitusta uskonnollisesti rituaalisoidusta sentimentaalisuudesta; ei missään muodoin estä minua ottamasta osaa taikka nauttimasta joulun vietosta.
Hyvää ja rauhallista joulua.
Vaikka minä henkilökohtaisesti en löydäkään minkäänlaista merkitystä uskonnollisuudesta, en koskaan väittäisi että uskonnolliset osat mm: joulunvietosta eivät voisi olla merkityksellisiä uskonnolliselle henkilölle.
Toisin näyttää olevan niiden osalta jotka eivät ole ateisteja, näiden väittäessä ettei joulu voi merkitä ateisteille mitään.
Tämänkaltaista ymmärrystä siitä että vaikka joku ei löydäkään jostakin tietystä asiasta merkitystä juuri niin kuin itse tekee, ei tarkoita sitä etteikö merkitystä voisi löytyä ollenkaan, olisi jotakin jota toivoisi näkevän enemmän. Valitettavasti tämä näyttää olevan kuitenkin toiveajattelua.
Mitä sitten joulu merkitsee minulle, henkilölle joka ei juhlista Jeesuksen toista tulemista ja odota innolla maailmanloppua. Tosin kovinkaan moni kristityksi itseään kutsuva tuskin juhlistaa myöskään lopunajanodotusta.
Todennäköisesti merkitys joka joululla minulle on, on hyvin suurelta osin sama kuin mitä se uskonnollisellekin henkilölle on.
Kyseessä on aika vuodesta jolloin tavataan sukulaisia joita muutoin harvemmin näkee, muistetaan ystäviä ja tuttavia sekä vaihdetaan lahjoja, tarinoita, kertomuksia ystävällisessä, rehellisessä ja luottamuksellisessa ilmapiirissä, samalla kun syödään hyviä ruokia ja juodaan loistavia juomia.
Se että minä en löydä inspiraatiota joulukirkosta taikka suurimmasta osasta joululauluista, lähinnä siksi että niiden sisältämä sanoma yhdistettynä uskonnollisuuteen on yleisesti ottaen varsin kornia, taikka koe minkäänlaista innoitusta uskonnollisesti rituaalisoidusta sentimentaalisuudesta; ei missään muodoin estä minua ottamasta osaa taikka nauttimasta joulun vietosta.
Hyvää ja rauhallista joulua.
Vastaukset 10
Vanhimmat
merkitse yhtään mitään.
Ja laatikotkin ovat odottamassa. Kuusi sisään ja iltapäivällä saunaan, lapset tulevat kylään..
Niin, noinhan se menne, kuten kirjoitit. Joulu on ihan mukava keskitalven juhla.
Hyvää joulua vain kaikille.
Minä olen aina pitänyt joulusta. En löydä siitä sitä uskonnollista sanomaa, mutta auringon ystävänä, joulu on minulle suuri valon ja toivon juhla. Jouluna kääntyy elämä kohti valoa. Päivä alkaa pidetä, kesän odotus saa alun. Joulun jälkeen maailma näyttää aina ihan erilaiselta. Joulu on tämän käänteen juhla ja sitä pitää juhlia sen mukaisesti ilolla ja antaumuksella. Joulun jälkeen koittaa toivon ja unelmien luomisen ja toteuttamisen aika. Syksy on kärvistelyä ja piinaavaa odotusta alati pimenevässä maailmassa. Mutta nyt piina on ohi.
Käänteentekevää joulua kaikille!
tässä mitään mullistavaa tapahtuu, lottovoitto olisi kyllä ihan kiva.
Inhoan tätä vuodenaikaa. Varsinkin kun joutuu olemaan täällä pohjanperukoilla.
Sen vuoksi joulu onkin tärkeä merkkipaalu vuodessa. Se on käänteen kohta. Nyt vain suunta kohti kesää:)
Suomi on saari täällä kaukana kaikesta muusta. Ilo pitää yrittää repiä irti sieltä mistä sitä vähänkin voi saada. Esimerkiksi joulusta.
En ymmärrä, miksi ihmispolon on pitänyt syntyä tänne eristyksiin kylmyyteen ja pimeään.
kaikille.
Kukaan ei kirjoita tänne mitään, kaikki vaan viettää joulua ja se se vasta on tyhmää. Jari Tervo kirjoitti usariin nähtävästi viimeisen kolumninsa ja sitä seurasi tavanomaiset kommentit raamatun heittämisestä lattialle ja koraanin heittämättömyydestä, minulla sattuu käsi ja kissa raapii sohvaa.
Nukuin parisen tuntia ja nyt on ihan pöhkö olo. Ainakin kolme päivää on tietsikan vieressä ollut liköörikonvehteja, josko lopulta saisi pussin auki ja niitä naposteltua.
http://jaritervo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/56029-joulu-1991
että meillä on neljä vuodenaikaa. Miten kaunis ja ihana talvi onm, kun puut ovat pukeutuneet paksuun lumihuntuun. Kuulas auringonkajo häämöttää pakkastaivaalla, kuu paistaa, lumi narskuu jalkojen alla. Varpuset pörhältelevät lintulaudalla. Pakkannen paukkuu ja mökit kyyhöttävät paksun lumivaipan alla. Talvienen luonto on kaunis. On myös ihanaa saapua pakkasesta lämpöiseen kotiin, nauttia saunanlauteilla. Pimeäkin on paikallaan tähän aikaan talvesta ja pian pöäivät alkaa pidetä.
Vaihtelevaa. Eräs lähetystyöntekijä sanoi, että suomalaisena kyllästyy helposti ainaiseen kuumuuteen ja kesään.
" Eräs lähetystyöntekijä sanoi, että suomalaisena kyllästyy helposti ainaiseen kuumuuteen ja kesään." Ei pidä mennä puhumaan kaikkien suomalaisten puolesta asioista. Olen tuosta asiasta jyrkästi eri mieltä.
Hän kyllästyy, mutta suomalainen ei, jotkut suomalaiset kyllä jotkut eivät.
Kannattaisi aina puhua vain omasta mielipiteestään eikä sellaisella mandaatilla mitä ei ole.
pitkältikin juuri sitä iloa ja elämänuskoa mitä talvipäivän seisauksen jälkeinen "jumalan lupaus", päivän piteneminen tuottaa.
Pentuna oli kiva ventata pukkia ja nyt on kiva katsoa kuinka pilt it venttaatvat. Ovat tosin ihan helvetin paljon fiksumpia kuin vanhempansa, hihhuleista puhumattakaan.
Vai onko vanhemmista tullut niin selkeästi fiksumpia kuin hihhuleista?