todellisessa armeijan johdossa hyökkäysvaiheen jälkeen. Tämä on ainoa mahdollinen johtopäätös lukiessa esim. sekavasta Viipurin puolustuksesta -44 joka ei kestä vertailua vastaavaan puolustukseen Talvisodassa. Mannerheim kuvitteli johtavansa sotaa mutta todellisuudessa komentajat aina everstiportaasta ylöspäin viis veisasivat Marskin käskyistä (mahdollisestu turhautuneina niiden tempoiluun ja usein jopa mielettömyyksiin), antoivat mukavalta kuulostavia raportteja ja tekivät mitä lystäsivät vailla yhteistä linjaa ja tavoitetta. (Elfvengren, Tammi: Viipuri 1944)
Mannerheim ei ollut enää
Rateki
54645
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
aivan yksiselitteisesti sodan loppuun, myös presidenttikauden alkuvaiheessa. Vasta 31.12. 44 hän nimitti Heinrichsin va. puolustusvoimien komentajaksi, mutta piti itsellään ylipäällikkyyden.
Kesän -44 ongelmat johtuivat puna-armeijan ylivoimasta, suuresta tehosta ja pääsystä yllätykseen. Marski teki päätökset, joilla luotiin perusteet torjuntavoitoille.Hän johti taisteluja kuten ennenkin tehden ylipitkiä päiviä.Hänen päätöksiään ei kukaan kysenalaistanut.
Rateki esittelee jälleen kerran tietämättömyyteen perustuvia kuvitelmiaan.
Talvi- ja jatkosodan tilanteet Viipurin puolustuksessa eivät ole mitenkään vertailukelpoisia.
Marsalkka Mannerheim johti sotaa myös jatkosodan aikana.Kenraali Airo puolestaan johti sotatoimia.
Ei siinä mitään ihmeellistä ole ja sitäpaitsi tämä Päämajan työnjako oli jo silloin täysin julkinen.
päätösten toteutumista. Hänellä ei ollut itsenäistä päätösvaltaa. Kyllä hän joskus kiiretilanteissa kysyi luvan vasta jälkikäteen.
Marski oli hyvin vaikea esimies. Hänellä oli kiusallinen tapa pitää lähes kaikki mahdolliset asiat päätösvallassaan ja rasittaa itseään pikkuasioilla. Se oli hänen luonteessaan ja alaisten oli se vain hyväksyttävä. Marskille ei sanottu vastaan, eikä hänen selkänsä takana toimittu edes silloin, kun se olisi ollut hyödyksi.
Avaajan kuvitelma ei lainkaan vastaa todellisuutta. Mitäpä Rateki ei tekisi Marskin mustaamiseksi?
Vai että Mannerheimin päätöksiä? hahahha
75-vuotias ukko siis suunnitteli operaatiot ja muut hommat. Airo ja kumppanit ne operaatiot suunnittelivat ja kysyivät seniililtä ukon rähjältä luvan että toteutetaanko vai eikö.
Marski teki päätökset joskus ensin alaistensa näkemyksiä kysyen. Sitten laadittiin suunnitelmat ja käskyt, jotka Marski allekirjoitti. Kaikki meni hänen näkemystensä mukaisesti. Et näy tuntevan Päämajan työjärjestystä lainkaan.
No kun ne näkemykset nimenomaan perustuivat Airon, Nihtilän, Paasosen ja Heinrichsin kaltaisten asiantuntijoiden neuvoihin. Ukko oli jäljessä monessa asiassa vaikka yritti niin modernin sodankäynnin asiantuntijaa leikkiä.
kirjautti eroavan näkemyksensä Päämajan sotapäiväkirjaan,kun hänen ehdotuksiaan ei otettu huomioon. M. myönsi itse Paasoselle, että olisi pitänyt kuunnella tätä enemmän kuin Airoa. Tämä taas toteutti uskollisesti M:n näkemykset, joskin joskus yritti purnata, mutta taipui aina. Siksihän M. hänet tykönään pitikin. Itsenäiset apulaiset kuten Oesch ja Heinrichs lähetttiin pois tai pidettiin operaatioista sivussa.
Käytäntö oli toista. Näin kertoo Porvali teoksessa Viipuri 1944: "..ei selitä sitä mihin Päämajan operatiivinen osasto ja Kannaksen Ryhmän esikunta käyttivät aikansa vuosina 1942-1943." "Kenttäarmeija ei käyttänyt hyväksi linnoittamiseen tarjolla ollutta aikaa." "Marsalkka...antoi toukokuussa 43 käskyn rakentaa yhtenäinen kivieste Kannaksen poikki...Kesken jäänyttä estettä rakennettiin puna-armeijan suurhyökkäykseen asti...este ei edes hidastanut vihollispanssareiden rynnistystä" "Komentajat pyrkivät johtamaan linnoitusrakennuspataljoonia...ja antoivat niille tehtäviä jotka palvelivat joskus enemmän viihtyvyyttä kuin linnoittamista. Rakennettiin komeita esikuntakorsuja, asevelitaloja ja parakkikyliä."
Johto tiukasti käsissä ja tavoitteet selvillä? Vaiko jotakin muuta?
Marskihan antoi lopuksi kenraaleille moitteet puhdetöistä, kun olisi pitänyt linnoittaa.
Komentajat vastaavat annetuista tehtävistä. Ei ylipäällikkö voi vahtia jokaisen perseen takana. Totuus on, että Kannaksen komentajista vain 15.D:n Hersalo arvioi kesäkuun alussa -44 hyökkäyksen voivan tulla pian.
Linnoitustöiden toteutuminen käsketyllä tavalla oli ensin Kannaksen Ryhmän ja sitten armeijakuntien komentajien vastuulla.
oliko johto Marskin käsissä vai ei kun alaiset käskyistä piittaamatta tekivät mitä halusivat eivätkä sitä mitä käskettiin. Jos mies on ylipäällikkö, hänen tulee tarvittaessa organisoida siten että jokaisen perseen takana vahditaan jos muu ei auta. Moittiminen jälkikäteen ei ole johtamista.
No siinä taas todistaa Päämajan toiminnasta mitään tietämätön pölvästi. Airo oli Mannerheimin oikeana kätenä juuri sen takia, että uskalsi sanoa tälle vastaan.
Mistä se Oesch lähetettiin pois? Ei hän ollut Päämajassa, vaan johti Kannaksen valtauksen ja oli sen jälkeen Aunuksen ryhmän komentajana.
Ehkä et peruskoulutuskauden oppimäärällä lähde arvostelemaan asioita, joista et selvästi tajua vittujakaan.
ettei Mannerheimilla ollut yleisesikuntaupseerin koulutusta. Muutoin, olen referoinut julkaistua tutkimusta. Jos se on mielestäsi virheellistä, kertonet sen tekijälle ja kustantajalle.
Nuo lainaamasi pätkät nyt vain eivät kerro mitään siitä kuka johti sotaa, kuten varsin hyvin tiedät. Ylipäällikön tehtävä ei ole valvoa linnoituspataljoonien käyttöä, jonka ymmärtäisit, jos ymmärtäisit.
keskustelemaan laajemmista aiheista. On aivan totta ettei ylipäällikön ensisijainen kiinnostus tullut olla linnoituskomppanioiden käyttö ja komentaminen. Sen sijaan hänen ensisijainen tehtävänsä oli olla varma että linnoitustöiden aikaansaannokset vastasivat sodanjohdon strategisia ja operatiivisia tavoitteita ja suunnitelmia. Ellei tämäkään ole mielestänne ollut hänen tehtävänsä, olisi mielenkiintoista kuulla kuinka ylimalkaan määrittelisitte johtamisen ja sodanjohdon tehtävän? Kantaa mahdollisimman paljon helyjä, natsoja ja rihkamaa vaatteissa?
Viimeksi kun katsoin, niin tässä ketjussa oli kysymys siitä kuka johti sotaa, ei siitä miten onnistuneita tehdyt päätökset olivat. Mainitsemassasi Porvalin artikkelissa kritisoidaan nimenomaan operatiivisten suunnitelmien ja linnoittamisen kohtaamattomuutta. Varmaankin hyvästä syystä. Tekemäsi johtopäätökset ovatkin sitten tuttua Ratekia, eli päätöntä mustamaalausta ilman järjen hiventä. Lopettaisit jo.
että kun paikalliset komentajat käyttivät linnoitusjoukkoja kanttiinien tekoon vastoin päämajan käskyjä, ja sopivat Viipurin vain nimellisestä puolustamisesta vastoin ylipäällikön nimenomaista vaatimusta, kertooko se vai ei kerro siitä ettei ylipäällikkö enää todellisuudessa johtanut.
Mitään todisteita ei ole mistään sopimuksesta Viipurin osalta. Tuo on todella epätoivoista. Viipurin tapahtumat on tutkittu ja tiedetään mistä epäonnistuminen johtui. Ja tuttua Ratekia on väittää, että JOS linnoitusjoukkoja on käytetty muuhun kuin linnoittamiseen, niin ylipäällikkö ei enää muka johda sotaa. Sano nyt vielä sekin, että jos sotamies Virtanen on käynyt paskalla väärällä riu'ulla, niin ylipäällikkö ei johda sotaa. Ei ole joukot enää hallinnassa... Just.
Kuten sanoin, tekstisi on tuttua Ratekia eli epätoivoista mustamaalausta tarkoitushakuisesti. Lopettaisit jo. Kyllä sinun maailmankatsomuksesi on tullut meille kaikille selväksi.
eikä toistella ideologiaansa ja peittää tietämättömyyttään solvauksiin.
Lagus käskytti divisioonansa alempia komentajia: "Viipurista ei tule taistella". Laatikaisen Mikkelin asunnossa pidettiin Laatikaisen, Airon, Heinrichsin ja Nihtilän palaveri jossa salaa päätettiin Viipurin jäämisestä puolustuslinjan etupuolelle. Kaikki tämä Marskin nimenomaisesta käskystä piittaamatta. Voidaan todeta että Marski oli asetettu sodan johtoon muttei johtanut sotaa, ainakaan enää tässä vaiheessa.
Perehdy ihan itse vaan. On hyvin tiedossa, että Lagus ja Airo vastustivat Viipurin puolustamista. Mutta Lagus ei johtanut 20. Prikaatia. Se oli IVAK:n alaisuudessa, jota johti Laatikainen. Laatikainen antoi prikaatille käskyn puolustaa Viipuria aivan kuten Mannerheimin tahto oli. Tuosta väitetystä keskustelusta ei ole todisteita, eivätkä tapahtumat jälkikäteenkään tue väitettä. Missä ovat Laguksen antamat käskyt? Mitä virkaa niillä (väitetyillä käskyillä) on, kun PsD oli vedetty Viipurin luoteispuolelle? Mitä muuten Laatikainen teki Mikkelissä? Eikö hänen olisi pitänyt olla johtamassa taisteluita IVAK:n komentopaikalla? IVAK:n yläpuolella oli vielä Oeschin johtama Kannaksen joukkojen komentajan esikunta. Mannerheim käski puolustaa Viipuria, Oesch käski puolustaa Viipuria ja Laatikainen käski puolustaa Viipuria. Muu on sinun aatteellista höpinääsi.
Johtajia varjellaan ikäviltä tosiasioilta, mutta Mannerheim ei vaikuta tällaiselta. Hän myönsi mm. ettei ollut, niin strategi, että olisi osannut aavistaa surhyökkäyksen. Ehkä hän muistutti De Gaullea.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Charles_de_Gaulle
Talvisodassakaan kenraalit eivät uskoneet pystyvänsä pitämään Viipuria kauaa, mutta he uskoivat näin vasta Koiviston menetyksen jälkeen. Yleensä ottaen rintamakomentajat uskoivat paremmin joukkoihinsa. Tieto lisää tuskaa voidaan sanoa jatkosodan kenraaleista.
ettei ollut niin hyvä strategi, että olisi osannut ETUKÄTEEN ennnustaa, tulisiko hyökkäys Kannakselle vai Itä-Karjalaan. Eikä osannutkaan.
"Hän myönsi mm. ettei ollut, niin strategi, että olisi osannut aavistaa surhyökkäyksen.
Keskustelussa Rytin kanssa Marski näpäytti presidenttiä sotilaalliseen johtamiseen puuttumisesta. Hän ei hyväksynyt sitä edes Rytiltä, joka oli hänen esimiehensä. Kuvitelma siitä, että M. olisi jotenkin luopunut armeijan johtamisesta on aivan lapsellinen.Se oli täysin vastoin hänen luonnettaan ja erittäin syvää vastuuntuntoaan.
Kokonaan toinen asia on, että päivittäisten rutiinien delegointi päteville alaisille olisi ollut hyvin järkevää. Marskin olisi tullut siirtyä vähitellen keulakuvaksi ja johtaa vain strategiaa sekä antaa Heinrichsin ja Airon käsiin operatiivinen johtaminen.
Mannerheim kyllä ymmärsi sotatoimia. Airo ja kumppanit olivat nulikoita Marskiin verrattuna. Marsalkka oli nähnyt ensimmäisen itärintaman kovimpia taisteluja vaikka ei ilmeisesti Brusilovin hyökkäykseen päässyt. Olisi ollut tervettä Marskin lukea Arne Somersalon kirjoitukset Sommen ja Verdunin vuosilta.
Saksalla oli se vahvuus että moni kenraali ja pienempi komentaja oli juoksuhaudat kokennut. Joku Tampereen tai Pajun taistelu mitään ollut verrattuna Sommeen tai Verduniin. Puna-Armeijan vahvuus oli että sillä oli runsaasti veriseen sisällissotaan osallistuneita komentajia vaikka 1930-luvun puhdistukset pienensivätkin kokeneiden konkarien määrää.
No eihän saksalaisetkaan osanneet tietää että Bagration tulisi keskistä armeijaryhmää vastaan vaikka oli Model siellä häärimässä Schörnerin ja Rendulicin kanssa. Model oli sentään Verdunin nähnyt mies.
maailmansotaa käytiin täysin toisin periaattein kuin ensimmäistä. Saksa oli edelläkävijä ja muut seurailivat perässä enemmän tai vähemmän onnistuneesti.
Normandiassa myös. Ainut mikä vielä pystyttiin kunnolla torjumaan 1944 oli sulkutulella Neuvostoliiton pelkurimaiset pommikonelentäjät. Kaikki muut oli Itärintamalla pelkkää viivästystaistelua. Peli oli Kurskin, Pohjois-Afrika, Italian kaatumisen ja Stalingradin jälkeen ohi. Viimeinen niitti oli kun tammikuussa 1944 saksalaiset työnnettiin pois Leningradin lähettyviltä ja saarto purettiin.
Vai oli Saksa edelläkävijä ekassa? hahahha
No miksi edellekävijällä ei sitten ollut esimerkiksi tankkeja kuten briteillä. Yhtä röyhkeä ja ylimielinen valtio se silloinkin oli ja sai nokkiinsa aivan aiheellisesti.
2.MS:n operaatiotaidon kehittämisessä. Et edes osaa lukea.
Eikä hän olisi niiden tietojen perusteella edes muodostaa käsitystä Mikkelistä käsin. Kenraalit menivät venäläisten ansaan.
Juuri tuota mieltä oli Adolfkin, kun hän puhui Staligradin jälkeen eikä halunnut kahden rintaman sotaa, mutta sai sen kuitenkin aikaan. Verdun oli hänelläkin mielessä.
The Battle of Stalingrad is often referred to as the “Verdun of World War II.”
Our troops are in stalingrad. but we do not want another verdun.
http://www.youtube.com/watch?v=xq-0wijWLOs
Ryti ei ollut Marskin esimies sotilaallisissa kysymyksissä. Ylipäällikön yläpuolella ei ollut ketään näissä asioissa. Muuten allekirjoitan täysin tekstisi.
Marskin yläpuolella hierarkiassa. Hänellä oli valta vapauttaa ylipäällikkö tehtävistään. Marskihan toimi Kallion nimityksellä, jota Ryti ei ollut de jure vahvistanut.
Mutta Rytillä ei ollut käskyvaltaa sotilasasioissa. Mannerheim oli ylipäällikkö. Ryti ei siis voinut antaa Mannerheimille sodankäyntiä koskevia käskyjä, eli ei ollut hänen esimiehensä. Rytillä oli ainoastaan nimitysvalta.
että esimerkiksi hyökkäys Sorokkaan ei ollut oikein viisasta, Mannerheim joutui sen perumaan. Samoin Mannerheim aloitti hyökkäyksen Itä-Karjalaan omin päin, mutta joutui sitten selittämään sen Rytille. Ryti oli siis Mannerheimiä ylempi, mutta ei todellakaan sotkeutunut suoraan sotilasasioihin. Ryti ja Mannerheim tulivat periaatteessa varsin hyvin toimeen.
Mutta tuo on eri asia kuin että on käskyvaltaa. Sitä Rytillä ei ollut. Presidentti on hierarkiassa minun yläpuolellani, mutta ei hänellä silti ole minuun nähden käskyvaltaa eikä hän ole esimieheni.
Sitten on eri asia, että suuret sotilaalliset kysymykset ovat myös poliittisia kysymyksiä, joissa presidentillä on sanansa sanottavana. Tällainen oli Sorokan valtaus, jota Mannerheim ei joutunut perumaan, vaan perui sen keskusteltuaan Rytin kanssa. Mannerheim ei ollut hankkeesta innostunut, Airo oli.
Viipurin puolustamista. Airo, Heinrichs, Nihtilä ja Laatikainen pitivät salaisen palaverin jossa totesivat kaupungin sijaitsevan väärällä puolella vesistöä ja tekivät keskenään päätöksen olla puolustamatta sitä tosissaan. Marskin yli käveltiin.
Taka-aseman puolustuksen kannalta rintamalinjan laajeneminen länteen Viipurinlahdelle oli suomalaisten Kannaksen armeijalle vakava isku. Viipurin ympäristö oli maastollisesti edullisempi alue puolustajalle kuin Etelä- ja Keski-Kannas, mutta osa edusta menetettiin paksussa jäässä olleen Viipurinlahden takia. Suomen puolustusvoimain vakaasti huvenneet voimavarat sekä miehistön että materiaalin suhteen ja joukkojen fyysinen väsyminen vei suomalaisten taistelukyvyn äärirajoille talvisodan viimeiseksi kahdeksi viikoksi.
Viipurin alueelle oli saatu tueksi uusi 23. divisioona ja 21. Divisioona itäkannakselle, mutta ne olivat taisteluarvoltaan muita divisioonia heikompia täydennysjoukkoja. Venäläisten onnistunut strateginen läpimurto Viipurinlahdella olisi uhannut koko Etelä-Suomen puolustusta suomalaisjoukkojen ollessa edelleen syvällä alueen itäpuolella.
Viipurinlahdella suomalaiset 4. divisioonan joukot eivät kyenneet estämään venäläisten maihinnousua lahden länsirannalle Häränpäänniemeen ja Vilaniemeen, jossa puna-armeija katkaisi Viipuri-Helsinki-valtatien 9. maaliskuuta. Suomalaispuolustajat kestivät ja estivät läpimurron laajenemisen. Rauhan tullessa 13. maaliskuuta tilanne oli kuitenkin kriittinen: 7. Armeija siirsi 3. Ratsuväkiarmeijakunnan 11. maaliskuuta jo Koivistolle, tavoitteena ratkaisevan ylivoiman luominen Viipurinlahden länsirannalle, mutta rauha keskeytti toiminnan.
Viipurissa 3. ja 5. Divisioona menettivät esikaupunkialueet ja etulinja siirtyi Patterinmäelle 12. maaliskuuta. Saarrostusuhka kaupungin itäpuolella muodostui vakavaksi puna-armeijan tunkeuduttua Tammisuolle ja murrettua Talin kannaksen puolustuksen tukilinjaan 7.-9. maaliskuuta 1940, mutta hyökkäys onnistuttiin vielä pysäyttämään Portinhoikkaan. Talissa venäläistykistön ankara rumputuli ja panssarivoimat aiheuttivat ylirasittuneiden suomalaisten joukossa jo pakokauhuakin.
"tekivät keskenään päätöksen olla puolustamatta sitä tosissaan. Marskin yli käveltiin."
Varmaan on Viipurin puolustuksesta eli Viipurin kaupungin sisällyttämisestä VKT-asemaan jossain keskusteltu. Taktillisestihan se oli huono ratkaisu.
Kaupunkia kuitenkin oli puolustettava Marskin käskystä. Sen takana olivat kaikki kenraalit. Marskin yli ei kävelty missään asiassa. Eri juttu oli, jos joku käsky oli mahdoton noudattaa. Puna-armeija oli Marskiakin mahtavampi voima 20.6. 44.
Ei tuosta ole mitään todisteita. Ylikangas-historiaa.
Sotkivat siis tuossa tarkoitukseesa tuhovälineiden käyttöä!
yhteenvetoon että Marski ei ollut sodan johtaja vaan keulakuva ja eräänlainen kunniavanhus. Voisi luottaa että A.F. Airolla oli verraten hyvä näkemys asiassa. Hän toteaa: "Täytyy muistaa että Mannerheim oli vanha mies, suurhyökkäyksen käynnistyessä jo 77-vuotias. Ylipäällikkö oli saanut 1800-luvun ratsuväen koulutuksen. Toisessa maailmansodassa 1900-luvulla tuli hallita tykistöt ja panssarit ja kaikki. Marskin näkemys sodan johtamisesta ja armeijan komentamisesta perustui toimimiseen Puolan rintamalla ratsuväkiarmeijakunnan komentajana. Yleisesikuntakoulutuksen puute oli selvä haitta."
Miten osaavasti, on sitten eri juttu. Airon lausunnossa on tottakin, mutta M. perehtyi 30-luvulla erittäin tarkasti sotatekniseen kehitykseen ja seurasi myös taktiikan kehitystä. Tämä jatkui koko sodan ajan.Hänellä oli kaikki tietolähteet käytössään.
Suurhyökkäyksen torjunnan aikana hän työskenteli enimmäkseen Heinrichsin huoneessa, jonne Airo toi kartat esittelyjä varten. Marski teki kaikki päätökset. Hcs:iin tukeutuminen oli Marskin tapa näpäyttää Airoa, joka ei hänen mielestään ollut tulkinnut hyökkäysvalmisteluja oikein. Se näkyy M:n muistelmistakin ja hänen lausunnostaan Paasoselle 14.6. Lisäksi esimerkiksi Talvelan päiväkirja todistaa ylipäällikön jatkuvasta puuttumisesta jopa rintaman yksityiskohtiin patalajoonan tasoa myöten.
Marski ei muuten toiminut Puolan rintamalla, vaan pääasiassa Romanian rintamalla ja myös armeijan kokoisen yhtymän komentajana.
Marski johti siis sotaa loppuun asti. Vasta presidenttinä hän luopui puuttumasta Lapin sodan yksityiskohtiin.
Ratekin lainaama Airon lausunto ei lainkaan tue hänen päättelyään. Ei myöskään esimerkiksi adjutanttien, Nihtilän tai Heinrichsin muistelmat ja elämäkerrat.
Se on kyllä todettava, että hän antoi Oeschille harvinaisen suuren työrauhan, tosin raivostuen Viipurin tapahtumista ja jättäen kiittämättä Kannaksen joukkoja.
teoriassa sekin mahdollista että koko sodan ajan Marskin kanssa työskennellyt Airo oli väärässä ja sinä oikeassa. Marski ei muuten pelkästään "jättänyt kiittämättä" Viipurin tapahtumien johdosta vaan käynnisti asiasta oikeustoimet. Olipa käskyjensä noudattamatta jättämisestä vaatinut vastuullisia teloitettavaksikin, tosin siinäkin hänen toiveidensa yli käveltiin.
asemaa, vaan osaamisen! Marskin ehdottoman johdon tunnustavat kaikki Päämajassa työskennelleet. Siis sinä tiedät asian paremmin pelkkien kuvitelmien perusteella?
Marski ei tietenkään vaatinut laittomuuksia, vaan ihmetteli kun laki ei mahdollistanut Viipurin menettäneen komentajan suoraa ampumista. Tietysti asia oli tutkittava. Rangaistukset määräsi sotaylioikeus. Marski saattoi vain vapauttaa komentajat tehtävistään.
Olet aina kovin heikosti perillä asioista, joista jakelet tuomioitasi.
Mistä tuo Airon lainaus on? Lähde?
Airo nimittäin varsin selvästi sanoi haastattelussaan Itse asiasta kuultuna, että Mannerheim johti sotaa ja Airo sotatoimia. Samalla hän sanoi, että Mannerheim oli ajantasalla sodanjohtamisessa.
luuli ilmeisesti elävänsä taas Tampereen valtauksen kunniakkaita päiviä kun teloituksia järjesteli
Voi helvetti sinä olet tyhmä. Ensin valitat, että Mannerheimin käskyjä ei noudatettu ja sitten valitat, että hän ei kiittänyt siitä. Sekä Bäckman että Kemppi tuomittiin rangaistuksiin Viipurin johdosta. Tunnetko sinä asian paremmin kuin sotaylioikeus ja korkein oikeus?
enmmät teloitukset määräämällä 20 kenttäoikeutta vankeja tutkimaan. Vankeja oli 12 000. Niistä määrättiin 290 teloitettaviksi. Joukot olivat ampuneet noin 1 000, joista lähes puolet venäläisiä.
kohtiin kertoo juurikin kyvyttömyydestä hallita kokonaisuuksia. Yksinkertaisesti ymmärrettävät yksityiskohdat ovat se pakotie jota tällainen henkilö tyypillisesti harrastaa (esim Hitlerin korpraalitaustan syytettiin näkyvän juuri yksityiskohtiin puuttumisena)
Niin, mitäpä se armeijakunnankomentaja kokonaisuuksista ymmärtäisi. Mieshän oli tosiaan ollut tuossa vaiheessa tsaarin armeijassa armeijakunnankomentaja, johtanut valkoista armeijaa vapaussodassa, ollut puolustusneuvoston puheenjohtajana, johtanut talvisodan puolustustaisteluissa armeijaa ja jatkosodassa hyökkäystaistelut. Mutta tokihan tämän palstan paskahousut paremmin nämä kokonaisuudet hahmottaa... Voi itku.
"Yksinkertaisesti ymmärrettävät yksityiskohdat ovat se pakotie jota tällainen henkilö tyypillisesti harrastaa"
Siitä johtui hänen joskus häiritsevän perusteellinen puuttuminen yksityiskohtiin. Taistelutoiminnassa se osoitti hänen haluaan valvoa käskyjensä toteuttamista. Mistään "pakotiestä" ei ollut kyse. Sitä olisi ollut välinpitämättöömyys suurista ja pienistä asioista.
Sama pikkutarkkuus esiintyy usein korkeissa johtajissa koulutuksesta ja kokemuksesta riippumatta.
piti olla otsikko: MARSKI OLI LUONTEELTAAN VASTUUNTUNTOINEN!!!
kehitys oli ajanut marskin ohi, jonka oikeat sotakokemukset olivat ajalta kaakki ja tussari. Sama ilmiö näkyy nytkin ikäihmisten vaikeutena käyttää ja ymmärtää nykyistä tietotekniikkaa kun heidän aktiiviaikojensa elämänkokemus on ajalta ennen sen olemassa oloa. Samaten voi kuvitella marskin hätäännyksen kun 77 vuotiaana joutui tilanteeseen jossa sotaa ei käyty enää sapelia heiluttaen konin selässä vaan sen ajan huipputekniikan, panssarien ja ilmavoimien avulla.
jo ennen 1. MS:a Japanin sodan kokemukset huomioon joukkoja kouluttaessaan. Maailmansodassa hänellä oli aina ratsuväkensä alistuksina tykistöä ja muita aselajeja.
Hän perehtyi 30-luvulla aivan erityisesti taktiikan ja asetekniikan kehitykseen kuukausien ajan Englannissa, Saksassa ja Ranskassa. Hän yritti ajaa ajanmukaisen sotakaluston hankintoja joskus onnistuenkin.Talvisota selvitti kyllä uuden asetekniikan merkityksen lopullisesti.
Todettakoon vielä, että valtionhoitajana jo 1919 hän nimenomaan käski hankkia panssareita ja lentokoneita Ranskasta.
Mannerheimin "hämminki" kesällä -44 johtui siitä, että hänen käsittääkseen Suomen armeija ei enää taistellut. Kun armeija pysähtyi torjuntaan, oli helpotus ilmeinen. "Armeija taistelee taas", hän selitti kaikille.
Esität täysin asiantuntemattomia kuvitelmia.
Kaakki ja tussari, tosi hauskaa. Talvisodan alkaessa Mannerheimin sotakokemuksista oli aikaa 21 vuotta. Täsmälleen saman verran kuin esim. kaikilla Saksan armeijan komentajilla. Olivatko hekin kykenemättömiä johtamaan? Voisit yhtä hyvin sanoa, että ne, jotka olivat mukana Persianlahden sodassa, eivät ole kykeneviä enää johtamaan joukkoja tänä päivänä. Idioottimaista.