Lueskelin vanhaatestamenttia, vaikken uskovainen olekkaan,
aika kummallinen teos.
Yksi asia erikoisesti tulee toistona, eli se elukoitten jatkuva uhraaminen,
miksi kummassa niitä nautoja ja lampaita alinomaan jumalalle uhrataan,
mitä se jumala niillä raadoilla oikein teki ja miksi se perinne on lopettu,
eikö uskovaisten tulisi pysyä raamatun opeissa tässäkin asiassa ja jatkaa lahtaamista?
aika kummallinen teos.
Yksi asia erikoisesti tulee toistona, eli se elukoitten jatkuva uhraaminen,
miksi kummassa niitä nautoja ja lampaita alinomaan jumalalle uhrataan,
mitä se jumala niillä raadoilla oikein teki ja miksi se perinne on lopettu,
eikö uskovaisten tulisi pysyä raamatun opeissa tässäkin asiassa ja jatkaa lahtaamista?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Uhraaminen jumalille on eräänlaista kaupantekoa; jos minä lahjoitan eli uhraan lampaan, niin jospa jumala puolestaan antaisi minulle pyytämäni asian. Sama käytäntö on edelleenkin monessa uskonnossa joskin verettömässä muodossa eli esim. näin rukoillaan näin; jos hyvä jumala annat minulle ....., niin lupaan käydä kirkossa, tehdä parannuksen jne. Koko systeemi on lähtöisin alkukantaisista pakanauskonnoista. Niiden jumala on aina eräänlainen olento tai persoona, joka milloin on hyvällä päällä, milloin pahalla ja jota pitää lepytellä ja palvoa eli yrittää olla sen suosiossa.
Jeesus Kristus on Jumalan Karitsa, joka uhrattiin meidän edestämme. Tuo uhri - Jumalan ainokainen Poika - on niin suuri uhri, että se riitti kerralla sovittamaan koko maailman synnit.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9302608
Valitettavasti juuri tuo on pelastusoppi väärää tietoa ja harhaanjohtavaa valhetta, jota ihmiskunnalle on syötetty jo liiankin pitkään. Samalla on laitettu syrjään Jeesuksen tärkein sanoma eli se, että Jumala on kaikkien rakastava Isä ja siis olemme kaikki veljiä riippumatta uskonnosta, näkemyksistämme tai mistään muusta tahansa seikasta. Toinen yhtä tärkeä Jeesuksen viesti meille ihmisille oli, että kuolema ei ole loppu, vaan elämä jatkuu toisella tasolla sen jälkeenkin. Kolmas tärkeä asia oli, että meidät 'tuomitaan' oman tuomiomme mukaan eli siis kukaan muu "ulkopuolinen" ei vaikuta siihen, mitä kohtaamme kuoleman rajan takana ja siitä eteenpäin.
syntiä tehnyt ihminen on jo kuollut ja tuomittu. Ja jos ihminen ei anna sovittaa itseään Jumalan kanssa ei tuo tila muutu koskaan miksikään.
Tuon lauseesi olet lainannut Johanneksen evankeliumista. Se ei vaan kerro oikeasta Jeesuksesta, vaan Paavalin - joka ei ollut edes Jeesuksen seuraaja, vaan ainoastaan 'näkyjen näkijä' - opetusten mukaisesta myyttisestä 'jumalihmisestä', joka muka pelastaa ihmiset jos siihen vain uskoon . Johanneksen evankeliumi on hyvin tunteisiin vaikuttava (sillä samalla metodilla on helppo vaikuttaa ihmisten uskomuksiin!). Se hyvin erilainen kuin kolme muuta evankeliumia ja on kristinuskon tutkijoiden mukaan kirjoittettu myöhemmin kuin esim. Markuksen evankeliumi, joten sillä ei ole mitään tekemistä Jeesuksen opetuslapsi Johanneksen kanssa.
Tosin tästä asiasta on turha heittää peistä raamattuun sokeasti uskovan kanssa, joten jätän keskustelun tästä aiheesta tähän!
No kun tuon kohdan löysit, niin varmaan huomasit, että Johannes lainaa Jeesuksen omia sanoja, ei Paavalin sanoja. Johannes, joka oli kaikkein läheisin Jeesukselle, ja joka tuossa evankeliumissaan viimeisessä luvussa kirjoittaa: "se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti", ja jatkaa vielä aivan päätössanoissaan: "Tämä on se opetuslapsi, joka todistaa näistä ja on nämä kirjoittanut".
Jumala on verenhimoinen ja vaati jatkuvasti veriuhreja. Sehän on päivänselvä asia!
taidetaan puhua uhraamisesta ensimmäistä kertaa Kainin ja Abelin kohdalla. Abelin uhrin Jumala hyväksyi ja Kainin uhriin Jumala ei edes katsonut, koska se ei ollut Jumalan mieleen. Miksi näin?
Abel ymmärsi uhraamisen tarkoituksen, siitä syystä Jumala katsoi armahtavaisesti hänen uhriinsa. Uhrin tarkoitus oli sovittaa ihmisen tässä tapauksessa Abelin synnit. Viaton eläin uhraamisessa kuvasti tulevaa Messiasta, joka myöhemmin syntyikin maailmaan Jeesuksen hahmossa. Mutta eläin ei kuitenkaan pystynyt täydellisesti puhdistamaan ihmisen syntiä, vaan ns. peitti ne siihen asti kun Jeesus ainoana viattomana uhrina vapahti häneen uskovien synnit ristillä.
Kain taas luuli pystyvänsä lepyttämään Jumalan, eli Kainin jumalankuva oli väärä, hän tunsi kaukaisesti Jumalan, vihaisena, leppymättömänä. Jumala oli kuitenkin jo Aatamille ja Eevalle antanut lupauksen tulevasta Messiaasta.
Kristinusko tässä kohden eroaakin muista uskonnoista (Kristinusko ei itseasiassa ole uskonto, vaan uskoa Jeesukseen Kristukseen). Missään muussa uskonnossa ei ole yhtä ainoaa viatonta uhria, Jumala itse on tämä uhri, joka ei vaadi ihmiseltä muuta kuin uskoa tähän uhriin.
Aatami teki syntiä eli "julisti" sodan Jumalaa vastaan tekemällä vastoin Jumalan tahtoa. Se onkin synnin määrite, Jumalan tahdon vastaisuus. Jumala tiesi, ettei syntinen ihminen itse voi koskaan päästä yhteyteen Jumalan kanssa, joten Hän sovitti rakkaudessaan meitä kohtaan itse Kristuksessa meidän syntimme.