Tällainen oli todellinen Jeesus

Jeesusko pelkkä profeetta? Lue Jesajan 9. luku, jouluprofetia, niin tiedät kenestä on kysymys. Sitä ei Gardell tiedä vaikka olisi kuinka laajoja tutkimuksia tehnyt ja tekisi vieläkin. Kristinuskon Jumala ei antaudu tuolla tavalla tutkittavaksi. Koska Jeesus Nasaretilainen on kuitenkin myös historiallinen henkilö ja ihminenkin, Gardell on jotain tietoa löytänyt hänestä, mutta ottanut ne tutkimuksiinsa varsin sekavasti. Kristinuskoon liittyvissä asioissa tulevat aina oma asenne ja tulkinta sekoittamaan niin että asettuu aina jonkin kuppikunnan puolelle toista vastaan. "Minä en halua uskoa tuon olevan totta, mutta tuon kyllä sillä se sopii MINULLE." tämä on se perusajatus jolla Gardellkin tutkii.

luterilaisuuden jumala on aivan eri asia kuin kristinuskossa määritelty Jumala. Luterilaisuuden jumala on kiivas ja kiukkuinen ja hirmuinen, kristinuskossa taas Jumala on hyvä ja ihmisiä rakastava. Luterilaisuudessa puolestaan ihminen on kurja maan matonen ja kristinuskossa hänet nähdään Jumalan kuvana, jota pitää kunnioittaa. Nämä peruslähtökohdat pitää aina muistaa kun lähdetään mitään tulkitsemaan.

Ei ole olemassa yhtä ainoata raamatun "totuutta"

onko se hän joka o suomenruottalaisen homon kanssa naimisissa?

Gardellin teos on myös suomennettu ja julkaistu tänä vuonna:
JONAS GARDELL Jeesuksesta. Suom. Torsti Lehtinen. Johnny Kniga 2010, 437 s.

Jonas Gardellista on tullut vaivihkaa myös Ruotsin tunnetuin maallikkoteologi. Kaksi vuotta sitten hänet vihittiin teologian kunniatohtoriksi Lundin yliopistossa.

Ohessa Keskisuomalaisessa julkaistu esittely
http://www.ksml.fi/viihde/kirjat/maallikkosaarnaaja-jonas-gardell-jäljittää-historiallista-jeesusta/548199

2.4.2010 00:01

JUHA MÄKINEN

JONAS GARDELL
Jeesuksesta
Suom. Torsti Lehtinen. Johnny Kniga 2010, 437 s.
Kirjailija, koomikko Jonas Gardellista on tullut vaivihkaa myös Ruotsin tunnetuin maallikkoteologi. Kaksi vuotta sitten hänet vihittiin teologian kunniatohtoriksi Lundin yliopistossa.

Edellisessä uskonnollisessa kirjassaan Jumalasta Gardell kävi läpi Raamatun jumalakäsityksiä. Uudessa teoksessaan Gardell siirtää analyysinsä Isästä Poikaan, Vanhasta Uuteen Testamenttiin. Hän pyrkii etsimään historiallista Jeesusta sen kiiltokuva-Jeesuksen takaa, joka hänelle lapsena tarjoiltiin baptistiseurakunnassa.

Gardell esimerkiksi toteaa, että sosioekonomiset lähtökohdat huomioon ottaen on todennäköistä, että Jeesus on ollut nälkiintynyt, hampaaton ja lukutaidoton mies.

Gardell on lukenut Raamattunsa - ja lukuisat muut lähdeteoksensa - tarkkaavaisesti ja hallitsee aiheensa. Hän vertailee evankeliumien keskenään ristiriitaisia kohtia ja pyrkii päättelemään, mitkä kertomukset ovat kenties historiallisesti tosia, mitkä taas myöhemmin laadittuja.

Jeesuksen elämänkaarta läpikäydessään Gardell pudottelee omia raamatuntulkintojaan. Hän korostaa naisten asemaa Jeesuksen seuraajissa ja alkukristillisissä yhteisöissä.

Raamatun ulkopuolelle jätetyistä apokryfikirjoista Gardell poimii mukaan muun muassa näkemyksen siitä, että Magdalan Maria oli itse asiassa yksi Jeesuksen opetuslapsista, josta kirkko sittemmin teki huoran.

Ihmisten luokittelua
Gardellille kristillisyys ei ole sitä, pitääkö tätä tai tuota uskonoppia totena vai ei. Hänen mielestään jo Apostolisessa uskontunnustuksessa on kadotettu jotain olennaista: siinä kun ei ole sanaakaan Jeesuksen opetuksista, ainoastaan tiivistetty elämäkerta ja maininta, että Jeesus tulee tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Gardellin teesi on, että kristilliset kirkot ovat jääneet polkemaan paikallaan alkukristillisiin kiistoihin siitä, kuka kelpuutetaan taivasten valtakuntaan. Hän huomauttaa, miten "paavit, vapaakirkkoseurakunnat, papit ja fundamentalistit" yhä pitävät asianaan luokitella ihmisiä kelvollisiin ja kelvottomiin.

Siihen rinnalle Gardell tuo Jeesuksen, joka seurusteli yhteiskunnan niinsanotun pohjasakan kanssa. Jeesuksen, joka saarnasi rakkautta jopa vihamiehiä kohtaan. Jeesuksen, joka ei muuten sanonut sanaakaan homoseksuaalisuudesta, mutta suhtautui kyllä kriittisesti avioeroon.

Ei Gardell tietenkään ole ensimmäinen, joka tarkastelee kristinuskoa tästä näkökulmasta. Mutta liberaalin ja konservatiivisen teologian välinen kädenvääntö on alituisesti ajankohtainen.

Ihmisen kädestä
Gardell tuskin onnistuu horjuttamaan yhdenkään fundamentalistikristityn uskoa. Jos pitää Raamattua kirjaimellisesti Jumalan sanana, miksi lukisikaan yhtään ihmisen kirjoittamaa kirjaa?

Jos sen sijaan uskoo, että pohtimisen arvoisia ajatuksia voi löytyä erinäisistä ihmisten kirjoittamista kirjoista, Raamattu mukaan lukien, voi Gardellillakin olla jotain annettavaa.

Minulle Gardellin kirja toi mieleen parikymppisen Ismo Alangon sanat Hassisen Koneen laulussa On jouluyö, nyt laulaa saa: "Kun poika tietä viittoi / Isämme Pojan vain huomasivat / Häntä palvoivat / Tien unohtivat".

on myös suomennettu kirjoitti:

Gardellin teos on myös suomennettu ja julkaistu tänä vuonna:
JONAS GARDELL Jeesuksesta. Suom. Torsti Lehtinen. Johnny Kniga 2010, 437 s.

Jonas Gardellista on tullut vaivihkaa myös Ruotsin tunnetuin maallikkoteologi. Kaksi vuotta sitten hänet vihittiin teologian kunniatohtoriksi Lundin yliopistossa.

Ohessa Keskisuomalaisessa julkaistu esittely
http://www.ksml.fi/viihde/kirjat/maallikkosaarnaaja-jonas-gardell-jäljittää-historiallista-jeesusta/548199

2.4.2010 00:01

JUHA MÄKINEN

JONAS GARDELL
Jeesuksesta
Suom. Torsti Lehtinen. Johnny Kniga 2010, 437 s.
Kirjailija, koomikko Jonas Gardellista on tullut vaivihkaa myös Ruotsin tunnetuin maallikkoteologi. Kaksi vuotta sitten hänet vihittiin teologian kunniatohtoriksi Lundin yliopistossa.

Edellisessä uskonnollisessa kirjassaan Jumalasta Gardell kävi läpi Raamatun jumalakäsityksiä. Uudessa teoksessaan Gardell siirtää analyysinsä Isästä Poikaan, Vanhasta Uuteen Testamenttiin. Hän pyrkii etsimään historiallista Jeesusta sen kiiltokuva-Jeesuksen takaa, joka hänelle lapsena tarjoiltiin baptistiseurakunnassa.

Gardell esimerkiksi toteaa, että sosioekonomiset lähtökohdat huomioon ottaen on todennäköistä, että Jeesus on ollut nälkiintynyt, hampaaton ja lukutaidoton mies.

Gardell on lukenut Raamattunsa - ja lukuisat muut lähdeteoksensa - tarkkaavaisesti ja hallitsee aiheensa. Hän vertailee evankeliumien keskenään ristiriitaisia kohtia ja pyrkii päättelemään, mitkä kertomukset ovat kenties historiallisesti tosia, mitkä taas myöhemmin laadittuja.

Jeesuksen elämänkaarta läpikäydessään Gardell pudottelee omia raamatuntulkintojaan. Hän korostaa naisten asemaa Jeesuksen seuraajissa ja alkukristillisissä yhteisöissä.

Raamatun ulkopuolelle jätetyistä apokryfikirjoista Gardell poimii mukaan muun muassa näkemyksen siitä, että Magdalan Maria oli itse asiassa yksi Jeesuksen opetuslapsista, josta kirkko sittemmin teki huoran.

Ihmisten luokittelua
Gardellille kristillisyys ei ole sitä, pitääkö tätä tai tuota uskonoppia totena vai ei. Hänen mielestään jo Apostolisessa uskontunnustuksessa on kadotettu jotain olennaista: siinä kun ei ole sanaakaan Jeesuksen opetuksista, ainoastaan tiivistetty elämäkerta ja maininta, että Jeesus tulee tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Gardellin teesi on, että kristilliset kirkot ovat jääneet polkemaan paikallaan alkukristillisiin kiistoihin siitä, kuka kelpuutetaan taivasten valtakuntaan. Hän huomauttaa, miten "paavit, vapaakirkkoseurakunnat, papit ja fundamentalistit" yhä pitävät asianaan luokitella ihmisiä kelvollisiin ja kelvottomiin.

Siihen rinnalle Gardell tuo Jeesuksen, joka seurusteli yhteiskunnan niinsanotun pohjasakan kanssa. Jeesuksen, joka saarnasi rakkautta jopa vihamiehiä kohtaan. Jeesuksen, joka ei muuten sanonut sanaakaan homoseksuaalisuudesta, mutta suhtautui kyllä kriittisesti avioeroon.

Ei Gardell tietenkään ole ensimmäinen, joka tarkastelee kristinuskoa tästä näkökulmasta. Mutta liberaalin ja konservatiivisen teologian välinen kädenvääntö on alituisesti ajankohtainen.

Ihmisen kädestä
Gardell tuskin onnistuu horjuttamaan yhdenkään fundamentalistikristityn uskoa. Jos pitää Raamattua kirjaimellisesti Jumalan sanana, miksi lukisikaan yhtään ihmisen kirjoittamaa kirjaa?

Jos sen sijaan uskoo, että pohtimisen arvoisia ajatuksia voi löytyä erinäisistä ihmisten kirjoittamista kirjoista, Raamattu mukaan lukien, voi Gardellillakin olla jotain annettavaa.

Minulle Gardellin kirja toi mieleen parikymppisen Ismo Alangon sanat Hassisen Koneen laulussa On jouluyö, nyt laulaa saa: "Kun poika tietä viittoi / Isämme Pojan vain huomasivat / Häntä palvoivat / Tien unohtivat".

Turun Sanomissa on julkaistu aivan erinomainen arvio Gardellin kirjasta

http://www.ts.fi/online/kulttuuri/122153.html

Ruotsalaiskirjailija näkee Jeesuksen syrjäytyneiden puolustajana
Jeesuksella on monet kasvot
Turun Sanomat 3.4 2010 02:32:10

Eri aikoina erilaiset kristityt ovat nähneet Jeesuksessa oman asiansa edustajan ja itsensä sekä arvojensa kaltaisen Jumalan Pojan.”

Jeesuksesta on monta tulkintaa.
Ruotsalainen kirjailija ja koomikko Jonas Gardell on tehnyt vakavan kirjan Jeesuksesta. Siis tosi vakavan. Hän uskoo vaikka epäileekin. Gardell hylkää kirkollis-historiallisen Kristuksen mutta turvaa evankeliumien Jeesukseen. Näin yksinkertaisen visainen voi älyllisen ihmisen uskontunnustus joskus olla.

Ai niin, Jonas Gardell on julkinen homoseksuaali ja Suomessakin suositun tv-persoonan Mark Levengoodin puoliso. Mutta onko tämä edes tärkeää?

On.

Gardell sanoo, että hänen Jumalansa on alistettujen, naisten, homoseksuaalien, kiusattujen, kärsivien ja voimattomien Jumala.

Niin kuin Raamatussa.

Gardell kirjoittaa Jeesuksesta, joka syntyi, eli kurjien, köyhien ja sairaiden kanssa ja lopulta kuoli meidän puolestamme.

Jeesuksesta on tieto- ja tunnustuskirja, joka kertoo yhteiskunnallisesti moraalisesta Jeesuksesta. Se paljastaa, että uskontoon liittyvien ristiriitojen kanssa voi elää.

Gardell näkee Jeesuksen kahtena. On se, taivaallinen kuningas, jolla on tuomiovalta. Tämä on Kristus, messias, Jumalan poika.

Toinen on vain Jeesus: ”Ja syrjemmällä näemme toisen hahmon pakenevan varjoihin, lyhyen ja vantteran tummaihoisen miehen, joka on vanhentunut ennen aikojaan köyhyyden ja vaeltavan elämän vuoksi. Yksinkertainen käsityöläinen Galilean maaseudulta, jonka vallanpitäjät teloituttivat ennalta ehkäisevänä toimena.”

Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski ei ole lukenut Gardellin kirjaa, mutta pitää kuvaa ymmärrettävänä.

– Jeesus-analyysi tuntuu olevan yhdistelmä aitoa uskoa, älyllisen ihmisen tahtoa selvittää historiallinen olemus ristiriitojen takaa ja ennen kaikkea uskontopoliittinen ohjelma, jossa uskontoa yritetään puhdistaa konservatiivien ennakkoluuloista, kirkkojen opin päälle rakentamista kerroksista ja suoranaisista historiallisista valheista, arvelee Myllykoski.

Gardellin mukaan evankeliumien Jeesus on melkein kaikessa erilainen kuin kirkollinen Kristus. Hän on ihminen, joka ei kehottanut palvomaan vaan seuraamaan itseään. Hän oli kapinallinen inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti. Hän seurusteli ja aterioi köyhien, kurjien, sairaiden ja syntisten kanssa.

Jeesuksesta on ollut historian varrella lukemattomia eri versioita, ja uusia tulkintoja syntyy yhä.

– Jo varhain Jeesuksen maanpäällisen toiminnan jumalalliset piirteet korostuivat, samoin hänen oppinsa jyrkkä pesäero juutalaisuuteen. Eri aikoina erilaiset kristityt ovat nähneet Jeesuksessa oman asiansa edustajan ja itsensä sekä arvojensa kaltaisen Jumalan Pojan, kertoo Myllykoski.


Gardell uskoo eheyttävään, parantavaan, anteeksiantavaan ja ymmärtävään Jeesukseen. Hän ei piittaa siitä, että Jeesuksen elämäkerrat ovat vanhojen myyttien ja tarinoiden pohjalta laadittuja sepustuksia. Hän pitää Jeesuksen esimerkistä ja opetuksista. Jeesuksen puheet ovat evankeliumien luotettavinta aineistoa. Suullisen perinteen maailmassa mestarin sanat opetellaan ja välitetään eteenpäin sanasta sanaan.

....
Jonas Gardell: Jeesuksesta. Suomennos Torsti Lehtinen. Johnny Kniga 2010. 437 s.

Kari Salminen

Turun Sanomissa kirjoitti:

Turun Sanomissa on julkaistu aivan erinomainen arvio Gardellin kirjasta

http://www.ts.fi/online/kulttuuri/122153.html

Ruotsalaiskirjailija näkee Jeesuksen syrjäytyneiden puolustajana
Jeesuksella on monet kasvot
Turun Sanomat 3.4 2010 02:32:10

Eri aikoina erilaiset kristityt ovat nähneet Jeesuksessa oman asiansa edustajan ja itsensä sekä arvojensa kaltaisen Jumalan Pojan.”

Jeesuksesta on monta tulkintaa.
Ruotsalainen kirjailija ja koomikko Jonas Gardell on tehnyt vakavan kirjan Jeesuksesta. Siis tosi vakavan. Hän uskoo vaikka epäileekin. Gardell hylkää kirkollis-historiallisen Kristuksen mutta turvaa evankeliumien Jeesukseen. Näin yksinkertaisen visainen voi älyllisen ihmisen uskontunnustus joskus olla.

Ai niin, Jonas Gardell on julkinen homoseksuaali ja Suomessakin suositun tv-persoonan Mark Levengoodin puoliso. Mutta onko tämä edes tärkeää?

On.

Gardell sanoo, että hänen Jumalansa on alistettujen, naisten, homoseksuaalien, kiusattujen, kärsivien ja voimattomien Jumala.

Niin kuin Raamatussa.

Gardell kirjoittaa Jeesuksesta, joka syntyi, eli kurjien, köyhien ja sairaiden kanssa ja lopulta kuoli meidän puolestamme.

Jeesuksesta on tieto- ja tunnustuskirja, joka kertoo yhteiskunnallisesti moraalisesta Jeesuksesta. Se paljastaa, että uskontoon liittyvien ristiriitojen kanssa voi elää.

Gardell näkee Jeesuksen kahtena. On se, taivaallinen kuningas, jolla on tuomiovalta. Tämä on Kristus, messias, Jumalan poika.

Toinen on vain Jeesus: ”Ja syrjemmällä näemme toisen hahmon pakenevan varjoihin, lyhyen ja vantteran tummaihoisen miehen, joka on vanhentunut ennen aikojaan köyhyyden ja vaeltavan elämän vuoksi. Yksinkertainen käsityöläinen Galilean maaseudulta, jonka vallanpitäjät teloituttivat ennalta ehkäisevänä toimena.”

Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski ei ole lukenut Gardellin kirjaa, mutta pitää kuvaa ymmärrettävänä.

– Jeesus-analyysi tuntuu olevan yhdistelmä aitoa uskoa, älyllisen ihmisen tahtoa selvittää historiallinen olemus ristiriitojen takaa ja ennen kaikkea uskontopoliittinen ohjelma, jossa uskontoa yritetään puhdistaa konservatiivien ennakkoluuloista, kirkkojen opin päälle rakentamista kerroksista ja suoranaisista historiallisista valheista, arvelee Myllykoski.

Gardellin mukaan evankeliumien Jeesus on melkein kaikessa erilainen kuin kirkollinen Kristus. Hän on ihminen, joka ei kehottanut palvomaan vaan seuraamaan itseään. Hän oli kapinallinen inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti. Hän seurusteli ja aterioi köyhien, kurjien, sairaiden ja syntisten kanssa.

Jeesuksesta on ollut historian varrella lukemattomia eri versioita, ja uusia tulkintoja syntyy yhä.

– Jo varhain Jeesuksen maanpäällisen toiminnan jumalalliset piirteet korostuivat, samoin hänen oppinsa jyrkkä pesäero juutalaisuuteen. Eri aikoina erilaiset kristityt ovat nähneet Jeesuksessa oman asiansa edustajan ja itsensä sekä arvojensa kaltaisen Jumalan Pojan, kertoo Myllykoski.


Gardell uskoo eheyttävään, parantavaan, anteeksiantavaan ja ymmärtävään Jeesukseen. Hän ei piittaa siitä, että Jeesuksen elämäkerrat ovat vanhojen myyttien ja tarinoiden pohjalta laadittuja sepustuksia. Hän pitää Jeesuksen esimerkistä ja opetuksista. Jeesuksen puheet ovat evankeliumien luotettavinta aineistoa. Suullisen perinteen maailmassa mestarin sanat opetellaan ja välitetään eteenpäin sanasta sanaan.

....
Jonas Gardell: Jeesuksesta. Suomennos Torsti Lehtinen. Johnny Kniga 2010. 437 s.

Kari Salminen

arvosteluun tässä
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Jumalan valtakunta on maan päällä/HS20100402SI1KU028ld

... Gardellin mukaan Jumalan valtakunta tarkoittaakin panteistista jumaluutta, joka elää niin ihmisissä ja eläimissä kuin kivissä ja kannoissakin.


Kohta Jeesuksen kuoltua hänestä tehtiin käskyjä ja tuomioita jakeleva kuningasten kuningas. Jumalan valtakunta ei löytynyt maan päältä, se siirrettiin hamaan tulevaisuuteen, jota ei ole tullut.

Jumalan valtakunnan tilalle alettiin rakentaa kirkkoja, joista jokainen yritti selittää Jeesuksen opetuksia omaksi edukseen. Valtapyrkimykset syrjäyttivät rakkaudensanoman.

Tämän päivän armottoman individualistisen kilpailun, uskonsotien, luonnonkatastrofien ja muiden tuhoavien mullistusten keskellä Gardell ei näe muuta toivoa kuin palaamisen Jeesuksen alkuperäiseen julistukseen ristiriidat sovittavasta ja kaikki yhdistävästä Jumalan valtakunnasta.

kjhgftdr kirjoitti:

onko se hän joka o suomenruottalaisen homon kanssa naimisissa?

Juuri samainen on. Koomikko, pelle ja homo.

mmmmmmmhh kirjoitti:

Juuri samainen on. Koomikko, pelle ja homo.

Jonas Gardellista on tullut myös Ruotsin tunnetuin maallikkoteologi. Kaksi vuotta sitten hänet vihittiin teologian kunniatohtoriksi Lundin yliopistossa.

Helsingin Sanomien kirjoitti:

arvosteluun tässä
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Jumalan valtakunta on maan päällä/HS20100402SI1KU028ld

... Gardellin mukaan Jumalan valtakunta tarkoittaakin panteistista jumaluutta, joka elää niin ihmisissä ja eläimissä kuin kivissä ja kannoissakin.


Kohta Jeesuksen kuoltua hänestä tehtiin käskyjä ja tuomioita jakeleva kuningasten kuningas. Jumalan valtakunta ei löytynyt maan päältä, se siirrettiin hamaan tulevaisuuteen, jota ei ole tullut.

Jumalan valtakunnan tilalle alettiin rakentaa kirkkoja, joista jokainen yritti selittää Jeesuksen opetuksia omaksi edukseen. Valtapyrkimykset syrjäyttivät rakkaudensanoman.

Tämän päivän armottoman individualistisen kilpailun, uskonsotien, luonnonkatastrofien ja muiden tuhoavien mullistusten keskellä Gardell ei näe muuta toivoa kuin palaamisen Jeesuksen alkuperäiseen julistukseen ristiriidat sovittavasta ja kaikki yhdistävästä Jumalan valtakunnasta.

tuosta voi löytää kajastuksia kaikkien väärennösten takaa evankeliumeista . Yksinkertaisen kansanmiehen yksinkertaista sanomaa .

Tasavertaisuus olikin Jeesuksen tärkein sanoma.

Eikä sen sanomiseen hampaita tarvita.