Jääkausi

tossa ekassa aloittajan viestissä oli jo virheitä, mars kouluttajalle älä testaa ominpäin enneku olet ottanu asiasta selvää. Koiraneuvola foorumi on hyvä aloittaa tästä aiheesta, ei tää suomi 24. vaikka hyvän vinkin saitkin että mene vilanderille.

Koira on siis pelokas ja johtajuuden halua löytyy.
Meillä on johtajuusongelmaa, joka ilmenee tottelemattomuutena (tulee kun huvittaa ja tottelee vain, jos tietää että mulla on palkkio) ja komentamisena (on näykkäissyt pariin ottesseen perheenjäseniä, kun ollaan häädetty sohvalta tms.)
Koira myös vetää satunnaisesti hihnassa kuono maassa hajujen perässä. Räyhää toisille koirille ja joskus saattaa haukkua myös ihmisille. Kaikille, jotka tulevat pihallemme (vielä pahempi: kotiimme sisään), koira haukkuu ja yrittää karkoittaa vieraat.
Tämä epäluuloisuus on kyllä jo ominaista rodulle, mutta haluaisin olla itse se joka hallitsee tilanteen ja koira tietäisi sen.

terrieri.. kirjoitti:

Koira on siis pelokas ja johtajuuden halua löytyy.
Meillä on johtajuusongelmaa, joka ilmenee tottelemattomuutena (tulee kun huvittaa ja tottelee vain, jos tietää että mulla on palkkio) ja komentamisena (on näykkäissyt pariin ottesseen perheenjäseniä, kun ollaan häädetty sohvalta tms.)
Koira myös vetää satunnaisesti hihnassa kuono maassa hajujen perässä. Räyhää toisille koirille ja joskus saattaa haukkua myös ihmisille. Kaikille, jotka tulevat pihallemme (vielä pahempi: kotiimme sisään), koira haukkuu ja yrittää karkoittaa vieraat.
Tämä epäluuloisuus on kyllä jo ominaista rodulle, mutta haluaisin olla itse se joka hallitsee tilanteen ja koira tietäisi sen.

Lue lisää

"Koira on siis pelokas ja johtajuuden halua löytyy"..Eikö tämä ole jo aika ristiriitainen asia?....Jos lukee viestisi, niin uskoisin, että oma viestintäsi koiralle on puutteellista tai epäjohdonmukaista...Lähtisin tuossa ensimmäiseksi rakentamaan luottamusta koirasi ja itsesi välille ja selkeyttämään viestintääsi koiralle. Tämän kun saavutat (luottamus) niin sillä aukeaa moni muukin asia.

"Tämä epäluuloisuus on kyllä jo ominaista rodulle"...Eri toten.

perheen isä kirjoitti:

"Koira on siis pelokas ja johtajuuden halua löytyy"..Eikö tämä ole jo aika ristiriitainen asia?....Jos lukee viestisi, niin uskoisin, että oma viestintäsi koiralle on puutteellista tai epäjohdonmukaista...Lähtisin tuossa ensimmäiseksi rakentamaan luottamusta koirasi ja itsesi välille ja selkeyttämään viestintääsi koiralle. Tämän kun saavutat (luottamus) niin sillä aukeaa moni muukin asia.

"Tämä epäluuloisuus on kyllä jo ominaista rodulle"...Eri toten.

Lue lisää

Ei ollenkaan ristiriitainen. Koira on pelokas vieraita, ei perheenjäseniä kohtaan. Koira luulee olevansa talomme johtaja, mutta on silti pelokas, kun räyhäilee koirille yms. Otan asian vakavasti, vaikka onkin näin pienestä koirasta kyse kuin englanninkääpiöterrieri. Olen perehtynyt rotuun ja kasvattajan kanssa olemme ratkoneet koulutukseen liittyviä ongelmia.

Perheen isä, oletko siis sitä mieltä, että jääkausi oli väärä keino toimia ensimmäiseksi tässä tilanteessa? Ajattelin, että jääkaudella tulisi ensin koiralle selväksi, että minä olen pomo ja minua kunnioitetaan. Sen jälkeen tätä ystävyyttä ja luottamusta voisi alkaa kasvattaa enemmän.
Mielestäni asia menee niin, että kun johtajuuden saavutan, niin ratkeavat monet ongelmat.
Vai mitä mieltä olette?

terrieri.. kirjoitti:

Ei ollenkaan ristiriitainen. Koira on pelokas vieraita, ei perheenjäseniä kohtaan. Koira luulee olevansa talomme johtaja, mutta on silti pelokas, kun räyhäilee koirille yms. Otan asian vakavasti, vaikka onkin näin pienestä koirasta kyse kuin englanninkääpiöterrieri. Olen perehtynyt rotuun ja kasvattajan kanssa olemme ratkoneet koulutukseen liittyviä ongelmia.

Perheen isä, oletko siis sitä mieltä, että jääkausi oli väärä keino toimia ensimmäiseksi tässä tilanteessa? Ajattelin, että jääkaudella tulisi ensin koiralle selväksi, että minä olen pomo ja minua kunnioitetaan. Sen jälkeen tätä ystävyyttä ja luottamusta voisi alkaa kasvattaa enemmän.
Mielestäni asia menee niin, että kun johtajuuden saavutan, niin ratkeavat monet ongelmat.
Vai mitä mieltä olette?

Lue lisää

Jääkausi on kädettömälle ihmiselle. Koiralle kyllä tulee selväksi ketä vie ketä, kun ottaa koiran haltuun omalla olemuksellaan ja määrätietoisuudellaan. Kuitenkin pitää tietää mitä tekee ja pitää tietää miten tekee, mutta kaiken tärkein on tehdä asiat SELKEÄSTI (selkeä viestintä)ja MÄÄRÄTIETOISESTI. Selkeästi, jotta koira tietää tarkalleen, mitä ja miten siltä tahdotaan ja määrätietoisesti, että tiedetään mitä pitäisi saavuttaa ja miten, eli ohjaamalla toivottuun käytösmalliin.

"Koira myös vetää satunnaisesti hihnassa kuono maassa hajujen perässä. Räyhää toisille koirille ja joskus saattaa haukkua myös ihmisille. Kaikille, jotka tulevat pihallemme (vielä pahempi: kotiimme sisään), koira haukkuu ja yrittää karkoittaa vieraat."..Eli näen edelleen ristiriidan, jota ei voi laittaa rodun syyksi, se on LUOTTAMUS ja sen puute. Tätä tulisi rakentaa samalla kun otat sen koiran haltuusi Ei koirasi varmaan ole arka vaan epävarma. Iso ero. Enkä sano tätä loukatakseni ketään.
Joo ole koirasi johtaja, mutta unohda alfasusilaumadiipadaapa. Kannusta, rohkaise kun tekee hyvin. Oikaise ja ohjaa kun ei.

"(on näykkäissyt pariin ottesseen perheenjäseniä, kun ollaan häädetty sohvalta tms"..Kannattaisi kiinnittää huomiota miten "häädetään" .Tässäkin on kannustuksen paikka, kun menee oikein.
Kannustus ja rohkaisun paikkoja on monessa tilanteessa ja vaatii hieman paneutumista asiaan. Ei ole lähellekkään tähtitiedettä vaikeudessaan. Sen huomaa kun alkaa vain tekemään asian eteen. Paras oppiminen tulee vain tekemällä. Onnistumisia ja epäonnistumisia. Kunpikin on yhtätärkeitä ja koira ei niihin hajoa (epäonnistumisiin)

perheen isä kirjoitti:

Jääkausi on kädettömälle ihmiselle. Koiralle kyllä tulee selväksi ketä vie ketä, kun ottaa koiran haltuun omalla olemuksellaan ja määrätietoisuudellaan. Kuitenkin pitää tietää mitä tekee ja pitää tietää miten tekee, mutta kaiken tärkein on tehdä asiat SELKEÄSTI (selkeä viestintä)ja MÄÄRÄTIETOISESTI. Selkeästi, jotta koira tietää tarkalleen, mitä ja miten siltä tahdotaan ja määrätietoisesti, että tiedetään mitä pitäisi saavuttaa ja miten, eli ohjaamalla toivottuun käytösmalliin.

"Koira myös vetää satunnaisesti hihnassa kuono maassa hajujen perässä. Räyhää toisille koirille ja joskus saattaa haukkua myös ihmisille. Kaikille, jotka tulevat pihallemme (vielä pahempi: kotiimme sisään), koira haukkuu ja yrittää karkoittaa vieraat."..Eli näen edelleen ristiriidan, jota ei voi laittaa rodun syyksi, se on LUOTTAMUS ja sen puute. Tätä tulisi rakentaa samalla kun otat sen koiran haltuusi Ei koirasi varmaan ole arka vaan epävarma. Iso ero. Enkä sano tätä loukatakseni ketään.
Joo ole koirasi johtaja, mutta unohda alfasusilaumadiipadaapa. Kannusta, rohkaise kun tekee hyvin. Oikaise ja ohjaa kun ei.

"(on näykkäissyt pariin ottesseen perheenjäseniä, kun ollaan häädetty sohvalta tms"..Kannattaisi kiinnittää huomiota miten "häädetään" .Tässäkin on kannustuksen paikka, kun menee oikein.
Kannustus ja rohkaisun paikkoja on monessa tilanteessa ja vaatii hieman paneutumista asiaan. Ei ole lähellekkään tähtitiedettä vaikeudessaan. Sen huomaa kun alkaa vain tekemään asian eteen. Paras oppiminen tulee vain tekemällä. Onnistumisia ja epäonnistumisia. Kunpikin on yhtätärkeitä ja koira ei niihin hajoa (epäonnistumisiin)

Lue lisää

Siispä jääkausi ei ole nyt ollenkaan aiheellista? Lopetamme jääkauden ja keskitymme enemmän rohkaisuun ja selkeiden viestien antoon?
Onko tämä neuvo tie johtajuusongelmattomaan koiran omistajuuteen?
Miten koko perheen tulisi vastedes suhtautu akoiraan?
Kiitos neuvoista.

terrieri.. kirjoitti:

Siispä jääkausi ei ole nyt ollenkaan aiheellista? Lopetamme jääkauden ja keskitymme enemmän rohkaisuun ja selkeiden viestien antoon?
Onko tämä neuvo tie johtajuusongelmattomaan koiran omistajuuteen?
Miten koko perheen tulisi vastedes suhtautu akoiraan?
Kiitos neuvoista.

Lue lisää

Rehellisesti ja oikeudenmukaisesti sekä selkeästi. Tämän pitäisi riittää perheen osalta ja samoin se, että asiat on samoja kaikilla, eikä niin, että jollain on oma tapa tai sallii jotain mitä muut ei jne..
Muista kuitenkin, että myös kuri luo luottamusta tai luottamuksen tunnetta koiralle. Tällä en tarkoita väkivaltaa, vaan se mikä tehdää niin se tehdää tai mitä ei saa tehdä niin sitä ei sitten tehdä jne..

Muista myös helpottaa koiran tilannetta ennakoimalla asioita ja puuttua ajoissa ennen kuin tapahtuu, eikä vain silloin kun on jo tapahtunut. (ennakoi tiedetty käytös ja merkit siitä)
Siitä se lähtee kun lähdet vain tekemään. Luota itseesi sinä olet koirasi paras asiantuntija.

terrieri.. kirjoitti:

Ei ollenkaan ristiriitainen. Koira on pelokas vieraita, ei perheenjäseniä kohtaan. Koira luulee olevansa talomme johtaja, mutta on silti pelokas, kun räyhäilee koirille yms. Otan asian vakavasti, vaikka onkin näin pienestä koirasta kyse kuin englanninkääpiöterrieri. Olen perehtynyt rotuun ja kasvattajan kanssa olemme ratkoneet koulutukseen liittyviä ongelmia.

Perheen isä, oletko siis sitä mieltä, että jääkausi oli väärä keino toimia ensimmäiseksi tässä tilanteessa? Ajattelin, että jääkaudella tulisi ensin koiralle selväksi, että minä olen pomo ja minua kunnioitetaan. Sen jälkeen tätä ystävyyttä ja luottamusta voisi alkaa kasvattaa enemmän.
Mielestäni asia menee niin, että kun johtajuuden saavutan, niin ratkeavat monet ongelmat.
Vai mitä mieltä olette?

Lue lisää

"Mielestäni asia menee niin, että kun johtajuuden saavutan, niin ratkeavat monet ongelmat.
Vai mitä mieltä olette?"..Oikein, mutta kunnioituksen ja luottamuksen saavutat vain tekemällä ja omalla esimerkilläsi ei rankaisemalla koiraasi.Jos ajattelet vaikka näitä kuuluisia susia, niin siinäkin johtaja on johtaja vain omalla esimerkillään, josta muut laumanjäsenet saavat hyötyä ja vain sen vuoksi. Johtaja vaihtuu siinäkin varsin nopeasti, jos se perustuisi pakottamiseen tai väkivaltaan tai epäoikeudenmukaiseen käytökseen. Kyse on kaikkien yhteisestä hyvinvoinnista.

perheen isä kirjoitti:

"Mielestäni asia menee niin, että kun johtajuuden saavutan, niin ratkeavat monet ongelmat.
Vai mitä mieltä olette?"..Oikein, mutta kunnioituksen ja luottamuksen saavutat vain tekemällä ja omalla esimerkilläsi ei rankaisemalla koiraasi.Jos ajattelet vaikka näitä kuuluisia susia, niin siinäkin johtaja on johtaja vain omalla esimerkillään, josta muut laumanjäsenet saavat hyötyä ja vain sen vuoksi. Johtaja vaihtuu siinäkin varsin nopeasti, jos se perustuisi pakottamiseen tai väkivaltaan tai epäoikeudenmukaiseen käytökseen. Kyse on kaikkien yhteisestä hyvinvoinnista.

Lue lisää

Selvä, kiitoksia. Nyt ovat asiat auenneet paremmin.

terrieri.. kirjoitti:

Selvä, kiitoksia. Nyt ovat asiat auenneet paremmin.

Komppailen perheen isää,ja lisäisin vielä,että minusta yksi tärkein asia on se,että koiralle OPETETAAN mahdollisimman hyvin kaikki,mitä me ihmiset niiltä halutaan.Yksi suurin syy on ongelmiin se,että oletetaan,että koirat oppii itsestään tekemään oikein.Ja näin siis ihan perusasioissa.Kun pitäisi muistaa,että se,mitä me ihmiset pidämme oikeana,ei ole koiramaisesti välttämättä ollenkaan "samaa".
Yleensä sitten käy niin,että ensin "odotellaan" niin pitkään,että ongelmia tulee,sitten koetetaan rankaisemalla päästä niistä eroon.Kun minusta paras tapa olisi se,että opetetaan vaikka tassu tassusta kiinnipitäen :D suurinpiirtein kaikki,mitä haluamme koiralta,tehdään se sille mahdollisimman mukavaksi,mutta aina muistaen,että se tehdään mikä halutaan ja oikein.Vaikka ihan perusasioista lähtien.
Minusta tuo on yksi asia,mistä syntyy luottamus omistajaan.Kun koira tietää mahdollisimman hyvin,miten sen pitää toimia :)

Viestini on hyvinkin totta joka sana, huomaan ettet itse ole kovinkaan hyvä arvioimaan "ongelmakoiria" saati sitten kouluttamaan niitä.

Omat tietoni perustuvat kokemukseeni ja olen kerran jopa lukenut vilanderin kirjankin... joka oli aika vihastuttavaa luettavaa.

Esim. Tuttavallani on kark. mäyräkoira joka oli juurikin samanlainen kuin tämä terrieri. Vieraita kohtaan varautuva, lenkillä jokasen koiran kimpussa ja ihmisetkään eivät saaneet lähelle tulla. Sisällä ei kunnioittanut omistajaansa, äkkinäinen näykkijä yms yms... tuttavani sitten ajatteli tietämättömänä mennä Vilanderin koulutukseen ja kas ollakaan, jää kauden jälkeen koira alkoi pelätä vielä enemmän asioita, alistui kun omistaja edes katsoi, heitti selälleen kun omistaja ei puhunut sanaakaan ja suoraan sanottuna masentui kun joku ei kiinnittänyt koiraan huomiota. Ja sitten kolinapurkki... alkoi pelätä lenkkejä ja omistajaansa kun sillä oli kolinapurkki. nykyään käy toisella kouluttajalla ja on saanut koiran osittain takaisin raiteilleen.

Koiran ei ikinä kuulu pelätä johtajaansa. Olihan tuo omistajakin sellainen vöyhöttäjä täti ja kauhisteli pikkuisiakin asioita, ei näyttänyt koiralleen rajoja, antoi rakkautta vaatimatta koiraltaan kunnioitusta jne...

kaotic-doggi kirjoitti:

Viestini on hyvinkin totta joka sana, huomaan ettet itse ole kovinkaan hyvä arvioimaan "ongelmakoiria" saati sitten kouluttamaan niitä.

Omat tietoni perustuvat kokemukseeni ja olen kerran jopa lukenut vilanderin kirjankin... joka oli aika vihastuttavaa luettavaa.

Esim. Tuttavallani on kark. mäyräkoira joka oli juurikin samanlainen kuin tämä terrieri. Vieraita kohtaan varautuva, lenkillä jokasen koiran kimpussa ja ihmisetkään eivät saaneet lähelle tulla. Sisällä ei kunnioittanut omistajaansa, äkkinäinen näykkijä yms yms... tuttavani sitten ajatteli tietämättömänä mennä Vilanderin koulutukseen ja kas ollakaan, jää kauden jälkeen koira alkoi pelätä vielä enemmän asioita, alistui kun omistaja edes katsoi, heitti selälleen kun omistaja ei puhunut sanaakaan ja suoraan sanottuna masentui kun joku ei kiinnittänyt koiraan huomiota. Ja sitten kolinapurkki... alkoi pelätä lenkkejä ja omistajaansa kun sillä oli kolinapurkki. nykyään käy toisella kouluttajalla ja on saanut koiran osittain takaisin raiteilleen.

Koiran ei ikinä kuulu pelätä johtajaansa. Olihan tuo omistajakin sellainen vöyhöttäjä täti ja kauhisteli pikkuisiakin asioita, ei näyttänyt koiralleen rajoja, antoi rakkautta vaatimatta koiraltaan kunnioitusta jne...

Lue lisää

Kaotic-doggi, kuulostaapa tutulta tuon mäyräkoiran elämä. Koiramme on hyvin "herkkä", joten varmaan voisi myös masentua, ahdistua ja muuttua vieläkin epävarmemmaksi.

Jotain muutosta meille pitäsi kuitenkin saada, kun koiraa on ennen "jääkautta" hellitelty ja huomioitu mielestäni aivan liikaa. Se varmaan on jo nostattanut koiran egoa liikaa. Haluan saada enemmän kontrollia koiraani! Perheen isän neuvoja odotellessa.

terrieri.. kirjoitti:

Kaotic-doggi, kuulostaapa tutulta tuon mäyräkoiran elämä. Koiramme on hyvin "herkkä", joten varmaan voisi myös masentua, ahdistua ja muuttua vieläkin epävarmemmaksi.

Jotain muutosta meille pitäsi kuitenkin saada, kun koiraa on ennen "jääkautta" hellitelty ja huomioitu mielestäni aivan liikaa. Se varmaan on jo nostattanut koiran egoa liikaa. Haluan saada enemmän kontrollia koiraani! Perheen isän neuvoja odotellessa.

Lue lisää

Perheen isä sanoi juuri samat kuin itse ajattelin.
Itselläni 3 narttua ja yksi niistä ns "ongelmakoira" alussa, mutta johdonmukaisella johtajuudella, kurilla ja rakkaudella koirani ei enää omaa "ongelmakoiran titteliä" - tosin onhan sitä aina työstettävä.

muistat vaan sen että sinulla on oikeus vaatia ja ottaa, koiralla ei ikinä.

positiivinen koulutus -muoto on tehokkain, silloin saat koiran joka on luotettava ja tasapainoinen.

Mut ensiks se luottamus koiraan, sitten paikan osoitus laumassanne. sen jälkeen ulko-ongelmat ja sitten temput.

Onnea koetukseen.

kaotic-doggi kirjoitti:

Perheen isä sanoi juuri samat kuin itse ajattelin.
Itselläni 3 narttua ja yksi niistä ns "ongelmakoira" alussa, mutta johdonmukaisella johtajuudella, kurilla ja rakkaudella koirani ei enää omaa "ongelmakoiran titteliä" - tosin onhan sitä aina työstettävä.

muistat vaan sen että sinulla on oikeus vaatia ja ottaa, koiralla ei ikinä.

positiivinen koulutus -muoto on tehokkain, silloin saat koiran joka on luotettava ja tasapainoinen.

Mut ensiks se luottamus koiraan, sitten paikan osoitus laumassanne. sen jälkeen ulko-ongelmat ja sitten temput.

Onnea koetukseen.

Lue lisää

Kiitos kaikille neuvoista ja avuista!!

Siispä lopetamme nyt jääkauden ja suuntaamme johdonmukaisempaan ja määrätietoiseen arkeen koiran kanssa. Perushuomioimattomuus kuitenkin kaiketi säilyy.

"kyllä se on omistaja joka koiransa pilaa"...kyllä. Puutteellinen/epäjohdonmukainen viestintä koiran ja ohjaajan välillä riittää tekemään "ongelmakoiran". Siitä (puutteesta tuntea omakoira) kertoo lahjomattomasti myös se, että on jo päässyt jotain tapahtumaan koiran käytöksessä, eikä siihen ole puututtu jo silloin kun muutos on ollut alkamassa tai muutoksia jo tutussa käytöksessä eli oireilua. No sitten meillä on ongelmakoira?????? Jota osoittaa sormellaan. Mistäs se siihen ilmestyi?.

Hieman asian vierestä. Monessa metodissa ja sen toimivuudessa ei loppujenlopuksi ole kyse kuin siitä, että koiran omistaja opetetaan viestittämään koiralle ymmärrettävästi ja omistaja oppii huomioimaan koiran viestinnän. Opetetaan siis selkeyttä. Näin saadaan yhteinen sävel arjenkulkuun. Sillä asiat yleensä paranee, kun tiedostetaan mitä halutaan ja ymmärretään myös se, että koirallekkin tämä viesti pitäisi jotenkin selkeässä muodossa saada. Sitten voi jotai myös odottaa eikä vain toivoa. -metodista tai tyylistä viis...toimiva viestintä on kaiken A&O ja lähtökohta. (Ja näin ongelmakoira parani.) =O

Mitenkään nyt haluamatta arvostella kenenkään tapoja tai metodeja ym.mutta olen sitä mieltä,että kaikki ei vaan sovi kaikille.Minulla on muutama tapaus ollut,joilla takana tiettyä "metodia" ihan ainakin omistajien mukaan sen "metodin" taitajilta.Eikä ihan putkeen mennyt.
Lyhyesti vaan oma mielipiteeni ja tapauksista,että ko.koirat ei vaan ollut oikeita kohteita.Ja toinen,rodultaan minulle erittäin tuttu,oli selkeästi arvioitu väärin,eikä rotuominaisuuksia tunnettu riittävän hyvin,mikä olisi ollut erittäin oleellista.
Kaikki ei vaan toimi kaikilla.

molossi kirjoitti:

Mitenkään nyt haluamatta arvostella kenenkään tapoja tai metodeja ym.mutta olen sitä mieltä,että kaikki ei vaan sovi kaikille.Minulla on muutama tapaus ollut,joilla takana tiettyä "metodia" ihan ainakin omistajien mukaan sen "metodin" taitajilta.Eikä ihan putkeen mennyt.
Lyhyesti vaan oma mielipiteeni ja tapauksista,että ko.koirat ei vaan ollut oikeita kohteita.Ja toinen,rodultaan minulle erittäin tuttu,oli selkeästi arvioitu väärin,eikä rotuominaisuuksia tunnettu riittävän hyvin,mikä olisi ollut erittäin oleellista.
Kaikki ei vaan toimi kaikilla.

Lue lisää

Että kun pitää mielen avoimena eriasioille niin pystyy soveltamaan niitä tai osia niistä tarvittaessa ja tapauskohtaisesti. Vaatii tietenkin sitä pelisilmää (=kokemusta)

"minulle erittäin tuttu,oli selkeästi arvioitu väärin,"...
Sinänsä hyvä esimerkki, että vaikka olisi minkä metodin taitaja, niin se tärkein kuitenkin on, että tunnet sen mihin sovellat tai et.

perheen isä kirjoitti:

Että kun pitää mielen avoimena eriasioille niin pystyy soveltamaan niitä tai osia niistä tarvittaessa ja tapauskohtaisesti. Vaatii tietenkin sitä pelisilmää (=kokemusta)

"minulle erittäin tuttu,oli selkeästi arvioitu väärin,"...
Sinänsä hyvä esimerkki, että vaikka olisi minkä metodin taitaja, niin se tärkein kuitenkin on, että tunnet sen mihin sovellat tai et.

Lue lisää

"Että vaikka olisi..." Juuri tätä ajan takaa. Ja kun vielä siihen lisää,että on rotuja (yksilöitäkin),jotka on niin monikerroksisia,että ensimmäisen kuoren kun avaa ja selvittää,niin toisissa voi joutua ne ihan tyrmäämään,mitä on luullut.Ja silloin vaaditaan sitä pelisilmää oikein urakalla,ja nöyryyttäkin,että pystyy myöntämään,että uusiksi on pistettävä ja uusin ideoin.

kaotic-doggi kirjoitti:

Viestini on hyvinkin totta joka sana, huomaan ettet itse ole kovinkaan hyvä arvioimaan "ongelmakoiria" saati sitten kouluttamaan niitä.

Omat tietoni perustuvat kokemukseeni ja olen kerran jopa lukenut vilanderin kirjankin... joka oli aika vihastuttavaa luettavaa.

Esim. Tuttavallani on kark. mäyräkoira joka oli juurikin samanlainen kuin tämä terrieri. Vieraita kohtaan varautuva, lenkillä jokasen koiran kimpussa ja ihmisetkään eivät saaneet lähelle tulla. Sisällä ei kunnioittanut omistajaansa, äkkinäinen näykkijä yms yms... tuttavani sitten ajatteli tietämättömänä mennä Vilanderin koulutukseen ja kas ollakaan, jää kauden jälkeen koira alkoi pelätä vielä enemmän asioita, alistui kun omistaja edes katsoi, heitti selälleen kun omistaja ei puhunut sanaakaan ja suoraan sanottuna masentui kun joku ei kiinnittänyt koiraan huomiota. Ja sitten kolinapurkki... alkoi pelätä lenkkejä ja omistajaansa kun sillä oli kolinapurkki. nykyään käy toisella kouluttajalla ja on saanut koiran osittain takaisin raiteilleen.

Koiran ei ikinä kuulu pelätä johtajaansa. Olihan tuo omistajakin sellainen vöyhöttäjä täti ja kauhisteli pikkuisiakin asioita, ei näyttänyt koiralleen rajoja, antoi rakkautta vaatimatta koiraltaan kunnioitusta jne...

Lue lisää

Itse en ole "jääkausimiehiä", mutta kun sen on nähnyt myös toimivan, niin enpä tuota mollatakaan aio ja jos joku sitä haluaa kokeilla, niin minun puolestani siitä vaan. Ihan samalla tavalla, jos joku haluaa kokeilla Kalmion oppeja, niin antaa mennä. Itse en kyllä lähtisi noiden lähtötietojen perusteella esittämään mitään perustavaa laatua olevia johtopäätöksiä tilanteesta tai siitä, kuinka se ehdottomasti pitäisi ratkaista. Jos on kokemusta vain parista koirasta, niin oman koiran luonteen ja ominaisuuksien arviointi menee useimmiten aika reilustikin pieleen. Siispä en täälläkään kirjoitellessani kovin suuresti kiinnitä huomiota kysyjien arvioihin koiran luonteesta.

On sinänsä hienoa, jos/kun tänne saatiin kommentoimaan "kokenut vaikeiden koira ongelmien ratkaisija", mutta kannatta kysyjän lueskella ajatuksella vaikkapa noita molossin ja perheen isän vastauksia, kun niissä aika usein on jotain jyvää. Myönnän toki, että itse olen erittäin huono arvioimaan "ongelmakoiria", sillä näitä paljon puhuttuja ongelmakoiria en ole vielä tavannut. Jos sairaudet jätetään laskuista pois, on ollut vain koiria joiden omistajilla on ollut ongelmia koiran kouluttamisessa. Tässä vuosien varrella olen ottanut meille neljä koiraa (käyttö-/sekalinjaisia saksanpaimenkoiria) "uudelleensijoitukseen", kun edelliset omistajat ovat nostaneet kädet pystyyn. Jokaisella noista koirista on tehty mm. kotimainen käyttötulos, joten kyllä niistä ainakin jonkun mittarin mukaan on tolkullisia tullut.

Sen voin sanoa, että jos olisin edellisten omistajien kuvausten perusteella arvioinut, millaisia nämä meille tulleet koirat ovat, niin rankasti olisi mennyt pieleen. Nykyistäkin meillä olevaa narttua edellinen omistaja kuvaili luonteeltaan erittäin kovaksi, täysin arvaamattomaksi ja aggressiiviseksi. Kovaluontoiseksi ei sitä voi kutsua missään tapauksessa ja koiran pinna on niin pitkä kuin se koiralla vaan voi ikinä olla eikä käy kiinni kuin käskystä kehenkään tai mihinkään. Edellinen omistaja kävi syksyllä ohikulkumatkallaan katsomassa entistä koiraansa ja totesi vaan, että kuori on sama, mutta sisukset vaihdettu. Eikä tähänkään mitään sen kummempia "kikkaviitosia" ole tarvittu. Ihan vaan selkeät rajat, rutiinit, koulutusta, liikuntaa ja tekemistä, huolenpitoa ja välittämistä sekä sitä, että koira on saanut olla ihan vaan koira. Eli ihan tavallista koiran omistamista!

Vaikken Peetsan kanssa ihan kaikesta samaa mieltä olekaan, niin tällaiset "yksi tuttavani mäyräkoira" tietäjät voisivat vaikka joskus käydä katsomassa ihan paikan päällä mitä ne pevi-ihmiset oikein touhuavat. Ei siellä mitään saatanaa palvota tai koiria pelotella hengiltä. Tässä pätee ihan sama kuin tuossa aiemmin sanoin eli omistaja se on, joka koiran pilaa. Vaikka kaikille opetetaan koulussa englantia, niin osa ei pysty silti puhumaan sitä edes Kanarian saarilla. Se on näissä koiran koulutushommissa ihan sama juttu eli toiset KOIRANOMISTAJAT oppivat paremmin kuin toiset ja hyvilläkin opeilla saa vain sutta ja sekundaa aikaan, jos omistaja ei ole omaksunut asioita kunnolla. Pätee yhtä hyvin Vilanderiin kuin Kalmioon.

No siitä itse jääkaudesta kuitenkin sen verran, että sen turhempaa hommaa ei olekaan, jos kaikki perheenjäsenet eivät toimi samoin. Jos siihen ei pystytä, niin silloin on turha tuollaisia edes harkita.

Kukkahatuton setä kirjoitti:

Itse en ole "jääkausimiehiä", mutta kun sen on nähnyt myös toimivan, niin enpä tuota mollatakaan aio ja jos joku sitä haluaa kokeilla, niin minun puolestani siitä vaan. Ihan samalla tavalla, jos joku haluaa kokeilla Kalmion oppeja, niin antaa mennä. Itse en kyllä lähtisi noiden lähtötietojen perusteella esittämään mitään perustavaa laatua olevia johtopäätöksiä tilanteesta tai siitä, kuinka se ehdottomasti pitäisi ratkaista. Jos on kokemusta vain parista koirasta, niin oman koiran luonteen ja ominaisuuksien arviointi menee useimmiten aika reilustikin pieleen. Siispä en täälläkään kirjoitellessani kovin suuresti kiinnitä huomiota kysyjien arvioihin koiran luonteesta.

On sinänsä hienoa, jos/kun tänne saatiin kommentoimaan "kokenut vaikeiden koira ongelmien ratkaisija", mutta kannatta kysyjän lueskella ajatuksella vaikkapa noita molossin ja perheen isän vastauksia, kun niissä aika usein on jotain jyvää. Myönnän toki, että itse olen erittäin huono arvioimaan "ongelmakoiria", sillä näitä paljon puhuttuja ongelmakoiria en ole vielä tavannut. Jos sairaudet jätetään laskuista pois, on ollut vain koiria joiden omistajilla on ollut ongelmia koiran kouluttamisessa. Tässä vuosien varrella olen ottanut meille neljä koiraa (käyttö-/sekalinjaisia saksanpaimenkoiria) "uudelleensijoitukseen", kun edelliset omistajat ovat nostaneet kädet pystyyn. Jokaisella noista koirista on tehty mm. kotimainen käyttötulos, joten kyllä niistä ainakin jonkun mittarin mukaan on tolkullisia tullut.

Sen voin sanoa, että jos olisin edellisten omistajien kuvausten perusteella arvioinut, millaisia nämä meille tulleet koirat ovat, niin rankasti olisi mennyt pieleen. Nykyistäkin meillä olevaa narttua edellinen omistaja kuvaili luonteeltaan erittäin kovaksi, täysin arvaamattomaksi ja aggressiiviseksi. Kovaluontoiseksi ei sitä voi kutsua missään tapauksessa ja koiran pinna on niin pitkä kuin se koiralla vaan voi ikinä olla eikä käy kiinni kuin käskystä kehenkään tai mihinkään. Edellinen omistaja kävi syksyllä ohikulkumatkallaan katsomassa entistä koiraansa ja totesi vaan, että kuori on sama, mutta sisukset vaihdettu. Eikä tähänkään mitään sen kummempia "kikkaviitosia" ole tarvittu. Ihan vaan selkeät rajat, rutiinit, koulutusta, liikuntaa ja tekemistä, huolenpitoa ja välittämistä sekä sitä, että koira on saanut olla ihan vaan koira. Eli ihan tavallista koiran omistamista!

Vaikken Peetsan kanssa ihan kaikesta samaa mieltä olekaan, niin tällaiset "yksi tuttavani mäyräkoira" tietäjät voisivat vaikka joskus käydä katsomassa ihan paikan päällä mitä ne pevi-ihmiset oikein touhuavat. Ei siellä mitään saatanaa palvota tai koiria pelotella hengiltä. Tässä pätee ihan sama kuin tuossa aiemmin sanoin eli omistaja se on, joka koiran pilaa. Vaikka kaikille opetetaan koulussa englantia, niin osa ei pysty silti puhumaan sitä edes Kanarian saarilla. Se on näissä koiran koulutushommissa ihan sama juttu eli toiset KOIRANOMISTAJAT oppivat paremmin kuin toiset ja hyvilläkin opeilla saa vain sutta ja sekundaa aikaan, jos omistaja ei ole omaksunut asioita kunnolla. Pätee yhtä hyvin Vilanderiin kuin Kalmioon.

No siitä itse jääkaudesta kuitenkin sen verran, että sen turhempaa hommaa ei olekaan, jos kaikki perheenjäsenet eivät toimi samoin. Jos siihen ei pystytä, niin silloin on turha tuollaisia edes harkita.

Lue lisää

"Myönnän toki, että itse olen erittäin huono arvioimaan "ongelmakoiria", sillä näitä paljon puhuttuja ongelmakoiria en ole vielä tavannut."..

"..Eikä tähänkään mitään sen kummempia "kikkaviitosia" ole tarvittu. Ihan vaan selkeät rajat, rutiinit, koulutusta, liikuntaa ja tekemistä, huolenpitoa ja välittämistä sekä sitä, että koira on saanut olla ihan vaan koira."..Näin olen minäkin korjannut aikas monta koiraa. Edelleenkään en keksi mitä muuta pitäisi olla, että koiran saisi kuntoon. Ei turhia teorioita -pitää vain tehdä. Nostan hattua ja tunnistan tästä kokeneen ja pätevän koiraihmisen..Hyvää tarinaa korville.

Kukkahatuton setä kirjoitti:

Itse en ole "jääkausimiehiä", mutta kun sen on nähnyt myös toimivan, niin enpä tuota mollatakaan aio ja jos joku sitä haluaa kokeilla, niin minun puolestani siitä vaan. Ihan samalla tavalla, jos joku haluaa kokeilla Kalmion oppeja, niin antaa mennä. Itse en kyllä lähtisi noiden lähtötietojen perusteella esittämään mitään perustavaa laatua olevia johtopäätöksiä tilanteesta tai siitä, kuinka se ehdottomasti pitäisi ratkaista. Jos on kokemusta vain parista koirasta, niin oman koiran luonteen ja ominaisuuksien arviointi menee useimmiten aika reilustikin pieleen. Siispä en täälläkään kirjoitellessani kovin suuresti kiinnitä huomiota kysyjien arvioihin koiran luonteesta.

On sinänsä hienoa, jos/kun tänne saatiin kommentoimaan "kokenut vaikeiden koira ongelmien ratkaisija", mutta kannatta kysyjän lueskella ajatuksella vaikkapa noita molossin ja perheen isän vastauksia, kun niissä aika usein on jotain jyvää. Myönnän toki, että itse olen erittäin huono arvioimaan "ongelmakoiria", sillä näitä paljon puhuttuja ongelmakoiria en ole vielä tavannut. Jos sairaudet jätetään laskuista pois, on ollut vain koiria joiden omistajilla on ollut ongelmia koiran kouluttamisessa. Tässä vuosien varrella olen ottanut meille neljä koiraa (käyttö-/sekalinjaisia saksanpaimenkoiria) "uudelleensijoitukseen", kun edelliset omistajat ovat nostaneet kädet pystyyn. Jokaisella noista koirista on tehty mm. kotimainen käyttötulos, joten kyllä niistä ainakin jonkun mittarin mukaan on tolkullisia tullut.

Sen voin sanoa, että jos olisin edellisten omistajien kuvausten perusteella arvioinut, millaisia nämä meille tulleet koirat ovat, niin rankasti olisi mennyt pieleen. Nykyistäkin meillä olevaa narttua edellinen omistaja kuvaili luonteeltaan erittäin kovaksi, täysin arvaamattomaksi ja aggressiiviseksi. Kovaluontoiseksi ei sitä voi kutsua missään tapauksessa ja koiran pinna on niin pitkä kuin se koiralla vaan voi ikinä olla eikä käy kiinni kuin käskystä kehenkään tai mihinkään. Edellinen omistaja kävi syksyllä ohikulkumatkallaan katsomassa entistä koiraansa ja totesi vaan, että kuori on sama, mutta sisukset vaihdettu. Eikä tähänkään mitään sen kummempia "kikkaviitosia" ole tarvittu. Ihan vaan selkeät rajat, rutiinit, koulutusta, liikuntaa ja tekemistä, huolenpitoa ja välittämistä sekä sitä, että koira on saanut olla ihan vaan koira. Eli ihan tavallista koiran omistamista!

Vaikken Peetsan kanssa ihan kaikesta samaa mieltä olekaan, niin tällaiset "yksi tuttavani mäyräkoira" tietäjät voisivat vaikka joskus käydä katsomassa ihan paikan päällä mitä ne pevi-ihmiset oikein touhuavat. Ei siellä mitään saatanaa palvota tai koiria pelotella hengiltä. Tässä pätee ihan sama kuin tuossa aiemmin sanoin eli omistaja se on, joka koiran pilaa. Vaikka kaikille opetetaan koulussa englantia, niin osa ei pysty silti puhumaan sitä edes Kanarian saarilla. Se on näissä koiran koulutushommissa ihan sama juttu eli toiset KOIRANOMISTAJAT oppivat paremmin kuin toiset ja hyvilläkin opeilla saa vain sutta ja sekundaa aikaan, jos omistaja ei ole omaksunut asioita kunnolla. Pätee yhtä hyvin Vilanderiin kuin Kalmioon.

No siitä itse jääkaudesta kuitenkin sen verran, että sen turhempaa hommaa ei olekaan, jos kaikki perheenjäsenet eivät toimi samoin. Jos siihen ei pystytä, niin silloin on turha tuollaisia edes harkita.

Lue lisää

Ja näyttää siltä että osaat kouluttaa koiria...
Mutta omat tietotaitoni eivät rajoitu vaan tohon mäykkyyn, se vaan on kaikista lähin esimerkki tälle tapaukselle.
Ja kyllä, väärällä ongelmakoirakoulutuksella voi pilata koiran vaikka omistaja olisi kuinka priima kamaa. (sama kuin esim väärälle koiralle tehty tai kesken jätetty suojelukoulutus)
Koirat ovat yksilöitä, ja vilanderin metodit eivät sovi monellekaan.
On aivan eri pistää jääkausi pikkuiselle koiralle joka hallitsee omanmielensä mukaan, kuin että saksanpaimenkoiralle jonka päällimmäinen tarkoitus on ihmisen palveleminen, se on koiran luonteessa. Ja kaikista ongelma tapauksista mitä olen kohdannut, juurikin nuo sakemannit on helpoimpia.
Itse jos huomaan että ongelma on omistajassa (kuten useimmiten on) niin koulutan omistajaa opettamalla hänelle asioita koiransa näkökulmasta. En esim kytke piirteitä mistään koirasta pois sen takia että joku sanoo koiran tekevän jotain väärin, jos se ei minun mielestäni mitään väärää tee.
Eli koiralle en suorita ongelmakoiran koulutusta jos koira ei sitä tartte, silloin koulutetaan omistaja :).
Ja tärkeintä koirankoulutuksessa on se että se koulutetaan itselleen sopivaksi.
Ja typerää on se miten vilanderin koulutuksessa koira arvioidaan, ja sitten se että koulutus kaava ei paljoa muutu, arallekin koiralle pistettiin jääkausi vaikka selvästikään se ei ollut "kova"koira.
Sen sanon että se ukko on yhtä hieno koira guru kuin tuo cesar, eli jotkut pikku jutut on ok mutta usein koiralle jää traumoja ja jopa kipuja jos mennään apuvälineitä kuten sähkönappeja ja sellaisia käyttämään. sitten on tuo yksi guru victoria, no sen opit lähtee hyviltä pohjilta mutta vaatii todella paljon panostusta ja aikaa

kaotic-doggi kirjoitti:

Ja näyttää siltä että osaat kouluttaa koiria...
Mutta omat tietotaitoni eivät rajoitu vaan tohon mäykkyyn, se vaan on kaikista lähin esimerkki tälle tapaukselle.
Ja kyllä, väärällä ongelmakoirakoulutuksella voi pilata koiran vaikka omistaja olisi kuinka priima kamaa. (sama kuin esim väärälle koiralle tehty tai kesken jätetty suojelukoulutus)
Koirat ovat yksilöitä, ja vilanderin metodit eivät sovi monellekaan.
On aivan eri pistää jääkausi pikkuiselle koiralle joka hallitsee omanmielensä mukaan, kuin että saksanpaimenkoiralle jonka päällimmäinen tarkoitus on ihmisen palveleminen, se on koiran luonteessa. Ja kaikista ongelma tapauksista mitä olen kohdannut, juurikin nuo sakemannit on helpoimpia.
Itse jos huomaan että ongelma on omistajassa (kuten useimmiten on) niin koulutan omistajaa opettamalla hänelle asioita koiransa näkökulmasta. En esim kytke piirteitä mistään koirasta pois sen takia että joku sanoo koiran tekevän jotain väärin, jos se ei minun mielestäni mitään väärää tee.
Eli koiralle en suorita ongelmakoiran koulutusta jos koira ei sitä tartte, silloin koulutetaan omistaja :).
Ja tärkeintä koirankoulutuksessa on se että se koulutetaan itselleen sopivaksi.
Ja typerää on se miten vilanderin koulutuksessa koira arvioidaan, ja sitten se että koulutus kaava ei paljoa muutu, arallekin koiralle pistettiin jääkausi vaikka selvästikään se ei ollut "kova"koira.
Sen sanon että se ukko on yhtä hieno koira guru kuin tuo cesar, eli jotkut pikku jutut on ok mutta usein koiralle jää traumoja ja jopa kipuja jos mennään apuvälineitä kuten sähkönappeja ja sellaisia käyttämään. sitten on tuo yksi guru victoria, no sen opit lähtee hyviltä pohjilta mutta vaatii todella paljon panostusta ja aikaa

Lue lisää

Ei edelleenkään ole ongelmakoiraa, vaan ongelmaomistaja ja koira paranee helposti juuri kukkahatuttoman sedän kertomalla tavalla. Suurella todennäköisyydellä ent.omistajakin korjaantui tai ainakin joutui vakavasti asioitaan ja tekemisiään miettimään, kun koiransa myöhemmin näki.

Jääkausi tai tuo menetelmä on siinä mielessä nurinkurinen, että siinä laitetaan koira maksamaan jo toistamiseen omistajansa tyhmyydestä ja kädettömyydestään. Omistaja on saanut koiran tuohon tilaan ja taas maksaa koira siitä uudestaan. Ei tunnu kovin oikeuden mukaiselta.
Mutta hyvää siinä on se, että se pakottaa ja opettaa nämä kaksi kommunikoimaan keskenään. (molemminpuolinen viestintä ja sen tulkitseminen) Tämä kun on välttämätöntä, niin se ei aina keinoja katso.

Ongelma koirako?
Itse olen aina halunut nähdä koiran omistajan ja koiran yhdessä ja jutellut täysin toisarvoistadiipadaapaa ja sivusilmällä seurannut omistajansa juttuja ja tekoja suhteessa koiraan. Ja sanonkin, että vika on lähes poikkeuksetta koiran omistajassa ja loput siinä, että on yksinkertaisesti on valinnut väärin perustein itselleen täysin väärän rodun. Miksi edelleen puhumme ongelmakoirista?
Koira tekee mitä sen annetaan tehdä ja käyttää sen tilan joka käytettävissä on, ja sen tilan määrää koiran omistaja. (käyttäytymisen rajat) Koira siis elää ja miten sen annetaan elää.

Ne koirat ja ihmiset joita olen vuosien saatossa auttanut on helposti useita kymmeniä. Edelleenkään en tiedä miten ongelmakoiraa koulutetaan (erillisesti vai miten) Meillä on ollut uudelleen sijoitettuja n.yli 20kpl ja kaikki on otettu lennosta arkeen samoin kuten "kukkis" kertoi. Ei ole aina edes tiedetty mikä koiran tausta on, eikä minua edes se kiinnosta -Toisarvoista. Ovat olleet syystä tai toisesta pitovaikeuskoiria. Lähes aina ovat kuntoon tulleet ja saaneet uuden kodin hyvällä menestyksellä.

perheen isä kirjoitti:

Ei edelleenkään ole ongelmakoiraa, vaan ongelmaomistaja ja koira paranee helposti juuri kukkahatuttoman sedän kertomalla tavalla. Suurella todennäköisyydellä ent.omistajakin korjaantui tai ainakin joutui vakavasti asioitaan ja tekemisiään miettimään, kun koiransa myöhemmin näki.

Jääkausi tai tuo menetelmä on siinä mielessä nurinkurinen, että siinä laitetaan koira maksamaan jo toistamiseen omistajansa tyhmyydestä ja kädettömyydestään. Omistaja on saanut koiran tuohon tilaan ja taas maksaa koira siitä uudestaan. Ei tunnu kovin oikeuden mukaiselta.
Mutta hyvää siinä on se, että se pakottaa ja opettaa nämä kaksi kommunikoimaan keskenään. (molemminpuolinen viestintä ja sen tulkitseminen) Tämä kun on välttämätöntä, niin se ei aina keinoja katso.

Ongelma koirako?
Itse olen aina halunut nähdä koiran omistajan ja koiran yhdessä ja jutellut täysin toisarvoistadiipadaapaa ja sivusilmällä seurannut omistajansa juttuja ja tekoja suhteessa koiraan. Ja sanonkin, että vika on lähes poikkeuksetta koiran omistajassa ja loput siinä, että on yksinkertaisesti on valinnut väärin perustein itselleen täysin väärän rodun. Miksi edelleen puhumme ongelmakoirista?
Koira tekee mitä sen annetaan tehdä ja käyttää sen tilan joka käytettävissä on, ja sen tilan määrää koiran omistaja. (käyttäytymisen rajat) Koira siis elää ja miten sen annetaan elää.

Ne koirat ja ihmiset joita olen vuosien saatossa auttanut on helposti useita kymmeniä. Edelleenkään en tiedä miten ongelmakoiraa koulutetaan (erillisesti vai miten) Meillä on ollut uudelleen sijoitettuja n.yli 20kpl ja kaikki on otettu lennosta arkeen samoin kuten "kukkis" kertoi. Ei ole aina edes tiedetty mikä koiran tausta on, eikä minua edes se kiinnosta -Toisarvoista. Ovat olleet syystä tai toisesta pitovaikeuskoiria. Lähes aina ovat kuntoon tulleet ja saaneet uuden kodin hyvällä menestyksellä.

Lue lisää

Tiedän ettei ole olemassakaan ongelmakoiraa, tai on mutta hyvin harvoin.
Termi ongelmakoira on lähinnä omistajien käyttämä silloin kun koirassa on joku piirre joka on epätoivottu. Ohan se totta että termin pitäisi olla koira ongelma, mutta minkäs tekee.
On myös totta että ongelmat harvoin johtuu koirasta mutta ei ne omistajat sitä useinkaan tajua jolloin koiraa sanotaan ongelmakoiraksi. Ja itse käytän ilmaisua koska se on selkeä mutta se on vain sana, ja se sana tarkoittaa minulle sitä että omistajalla on koira ongelma joka pitää ratkoa tavalla tai toisella, se että miten kirjaimellisesti termi otetaan on jokaisen päätettävissä, itse en suinkaan ajattele että koirassa on se ongelma.

Ja on tapauksia milloin koira on se ongelmakoira (joka on syntynyt alunperin omistajan takia) , se on vain kestettävä, vaikka koenkin että koira on mahtava eläin, olen silti sitä mieltä ettei se ole täysin viaton aina kun se jotain tekee.
Kuten sanoin, koulutan sekä koiraa että omistajaa useimmiten, koska koulutus nyt vaan ei pääse eteenpäin jos se omistaja on niin puupää ettei itse muutu ollenkaan, eikä muuta tapojaan/kantaansa koirasta.

perheen isä kirjoitti:

Ei edelleenkään ole ongelmakoiraa, vaan ongelmaomistaja ja koira paranee helposti juuri kukkahatuttoman sedän kertomalla tavalla. Suurella todennäköisyydellä ent.omistajakin korjaantui tai ainakin joutui vakavasti asioitaan ja tekemisiään miettimään, kun koiransa myöhemmin näki.

Jääkausi tai tuo menetelmä on siinä mielessä nurinkurinen, että siinä laitetaan koira maksamaan jo toistamiseen omistajansa tyhmyydestä ja kädettömyydestään. Omistaja on saanut koiran tuohon tilaan ja taas maksaa koira siitä uudestaan. Ei tunnu kovin oikeuden mukaiselta.
Mutta hyvää siinä on se, että se pakottaa ja opettaa nämä kaksi kommunikoimaan keskenään. (molemminpuolinen viestintä ja sen tulkitseminen) Tämä kun on välttämätöntä, niin se ei aina keinoja katso.

Ongelma koirako?
Itse olen aina halunut nähdä koiran omistajan ja koiran yhdessä ja jutellut täysin toisarvoistadiipadaapaa ja sivusilmällä seurannut omistajansa juttuja ja tekoja suhteessa koiraan. Ja sanonkin, että vika on lähes poikkeuksetta koiran omistajassa ja loput siinä, että on yksinkertaisesti on valinnut väärin perustein itselleen täysin väärän rodun. Miksi edelleen puhumme ongelmakoirista?
Koira tekee mitä sen annetaan tehdä ja käyttää sen tilan joka käytettävissä on, ja sen tilan määrää koiran omistaja. (käyttäytymisen rajat) Koira siis elää ja miten sen annetaan elää.

Ne koirat ja ihmiset joita olen vuosien saatossa auttanut on helposti useita kymmeniä. Edelleenkään en tiedä miten ongelmakoiraa koulutetaan (erillisesti vai miten) Meillä on ollut uudelleen sijoitettuja n.yli 20kpl ja kaikki on otettu lennosta arkeen samoin kuten "kukkis" kertoi. Ei ole aina edes tiedetty mikä koiran tausta on, eikä minua edes se kiinnosta -Toisarvoista. Ovat olleet syystä tai toisesta pitovaikeuskoiria. Lähes aina ovat kuntoon tulleet ja saaneet uuden kodin hyvällä menestyksellä.

Lue lisää

Tässä viimeisimmän koiran tapauksessa tosiaan toivon, että korjaantui. Laittoi viestiä tässä joku aika takaperin, että otti KILTIN dobermannin pennun... Pahaa pelkään, että ensi kesänä/syksynä on yksi dobberi menossa sijoitukseen, mutta täytyy tietysti aina toivoa parasta. Silloin kun koira otetaan, näin karrikoiden, pääosin siksi että se näyttää hyvälle BMW:n takapenkillä tai luo turvallisuuden tunnetta naisväelle, niin ongelmissa ollaan väistämättä. Kuten tässä meidän uusimmassakin tapauksessa aikanaan kävi, kun koira hankittiin paljon reissussa olevan isännän korvikkeeksi "turvaamaan kotia". Hoh hoijaa...

Siinä mielessä on ollut hauska katsoa noita Cesar Millanin ohjelmia, että yhdessä asiassa hän on nimittäin täsmälleen oikeassa. Kun "ongelmakoira" tulee uuteen ympäristöön, missä homma toimii useampien koirien kesken, niin ei siinä pitkään mene kun monet huolet on uudelta tulokkaaltakin hävinneet. Meilläkin aikanaan, kun maalla asuttiin, oli parhaimmillaan neljä omaa sakemannia, niin ei siinä kauan mennyt kun omien koirien avustuksella oli perusasiat opetettu. Samoin tälle uusimmalle sijoitetulle edesmennyt vanha herramme antoi oivaa esimerkkiä siitä, miten tulee toimia ja missä rajat menevät.

Maalaisjärki. Se sana tulee ensimmäisenä mieleen, jos pitäisi koiran kouluttamisen tärkeintä asiaa jotenkin yhdellä sanalla luonnehtia.

kaotic-doggi kirjoitti:

Tiedän ettei ole olemassakaan ongelmakoiraa, tai on mutta hyvin harvoin.
Termi ongelmakoira on lähinnä omistajien käyttämä silloin kun koirassa on joku piirre joka on epätoivottu. Ohan se totta että termin pitäisi olla koira ongelma, mutta minkäs tekee.
On myös totta että ongelmat harvoin johtuu koirasta mutta ei ne omistajat sitä useinkaan tajua jolloin koiraa sanotaan ongelmakoiraksi. Ja itse käytän ilmaisua koska se on selkeä mutta se on vain sana, ja se sana tarkoittaa minulle sitä että omistajalla on koira ongelma joka pitää ratkoa tavalla tai toisella, se että miten kirjaimellisesti termi otetaan on jokaisen päätettävissä, itse en suinkaan ajattele että koirassa on se ongelma.

Ja on tapauksia milloin koira on se ongelmakoira (joka on syntynyt alunperin omistajan takia) , se on vain kestettävä, vaikka koenkin että koira on mahtava eläin, olen silti sitä mieltä ettei se ole täysin viaton aina kun se jotain tekee.
Kuten sanoin, koulutan sekä koiraa että omistajaa useimmiten, koska koulutus nyt vaan ei pääse eteenpäin jos se omistaja on niin puupää ettei itse muutu ollenkaan, eikä muuta tapojaan/kantaansa koirasta.

Lue lisää

"koira on mahtava eläin, olen silti sitä mieltä ettei se ole täysin viaton aina kun se jotain tekee".. Ei kai, mutta koira ei tee mitään vain huvikseen tai muuten. Koira tekee jotain vain jostain syystä, muuten se ei tee mitään. Koiran tekemisellä mitä/miten tekee, niin pystyykin katsomaan koirasta aika paljon. Viestii siis aina jostain ja usein koiran senhetkisestä tilasta.

"Kuten sanoin, koulutan sekä koiraa että omistajaa useimmiten"...minä pelkkää omistajaa, ellei koira mene uuteen kotiin.

"Kuvaava sana.."koira ongelma" Tässä olisi jo hieman vastuutakin mukana.

", koska koulutus nyt vaan ei pääse eteenpäin jos se omistaja on niin puupää ettei itse muutu ollenkaan,"...Tärkeä asia olisikin tuntea hieman psykologiaa, sillä mitä ja miten ohjata ihmistä.
Aina ja usein ei riitä pelkkä koiratuntemus...

Edelleen se koulutuksen ja ongelmien ratkonnassa tärkein asia on syyn selvittäminen ei seurauksen korjaus. (syy ja seuraus)

Kukkahatuton setä kirjoitti:

Tässä viimeisimmän koiran tapauksessa tosiaan toivon, että korjaantui. Laittoi viestiä tässä joku aika takaperin, että otti KILTIN dobermannin pennun... Pahaa pelkään, että ensi kesänä/syksynä on yksi dobberi menossa sijoitukseen, mutta täytyy tietysti aina toivoa parasta. Silloin kun koira otetaan, näin karrikoiden, pääosin siksi että se näyttää hyvälle BMW:n takapenkillä tai luo turvallisuuden tunnetta naisväelle, niin ongelmissa ollaan väistämättä. Kuten tässä meidän uusimmassakin tapauksessa aikanaan kävi, kun koira hankittiin paljon reissussa olevan isännän korvikkeeksi "turvaamaan kotia". Hoh hoijaa...

Siinä mielessä on ollut hauska katsoa noita Cesar Millanin ohjelmia, että yhdessä asiassa hän on nimittäin täsmälleen oikeassa. Kun "ongelmakoira" tulee uuteen ympäristöön, missä homma toimii useampien koirien kesken, niin ei siinä pitkään mene kun monet huolet on uudelta tulokkaaltakin hävinneet. Meilläkin aikanaan, kun maalla asuttiin, oli parhaimmillaan neljä omaa sakemannia, niin ei siinä kauan mennyt kun omien koirien avustuksella oli perusasiat opetettu. Samoin tälle uusimmalle sijoitetulle edesmennyt vanha herramme antoi oivaa esimerkkiä siitä, miten tulee toimia ja missä rajat menevät.

Maalaisjärki. Se sana tulee ensimmäisenä mieleen, jos pitäisi koiran kouluttamisen tärkeintä asiaa jotenkin yhdellä sanalla luonnehtia.

Lue lisää

Niin meilläkin kävi että muu lauma opettaa nuorinta. Vaikka ihminen on se ylin johtaja niin laumassa on hyvä olla se yksi kokenut koira joka toimii "tulkkina" toiselle, meidän laumassa ihmiset eka ja sitten koirilla on oma johtokoira, joka tulkkaa asioita sille uudelle koiralle joka ihmisluottamuksensa menettäneenä ei uskaltanut meidän lähellä olla. Mutta kun se näki miten meillä lauma toimii ja muut koirat toimii meidän kanssa, viikossa pelko oli poissa... siis meitä kohtaan.

Ja tuo koiran otto omaksi koristeeksi/munanjatkeeksi on niin perseestä, suoraan sanottuna. Siinä useimmiten huomaa miten vaikeaksi tilanteet paisuu kun koira ei ole arvoisessaan laumassa.

Yksi tuttu otti rhodesialaisen uroksen (ennestään jo yksi m-jatkekoira, jota ei hallinnut) ja viikon jälkeen pennun otosta itkua väänti. Ja kaiken huipuks koulutusmetodit on että jos ei hyvällä niin sitten pahalla. Tämä tuttu ei ole mikään kaveripiirissä oleva mutta tiedän henkilöstä jonkun verran, koiria pitää muuten hyvin mut koulutus ei vaan luonnistu.
Annoin omistajalle pari vinkkiä, toivottavasti tajuaa myös käyttää niitä.

Kukkahatuton setä kirjoitti:

Tässä viimeisimmän koiran tapauksessa tosiaan toivon, että korjaantui. Laittoi viestiä tässä joku aika takaperin, että otti KILTIN dobermannin pennun... Pahaa pelkään, että ensi kesänä/syksynä on yksi dobberi menossa sijoitukseen, mutta täytyy tietysti aina toivoa parasta. Silloin kun koira otetaan, näin karrikoiden, pääosin siksi että se näyttää hyvälle BMW:n takapenkillä tai luo turvallisuuden tunnetta naisväelle, niin ongelmissa ollaan väistämättä. Kuten tässä meidän uusimmassakin tapauksessa aikanaan kävi, kun koira hankittiin paljon reissussa olevan isännän korvikkeeksi "turvaamaan kotia". Hoh hoijaa...

Siinä mielessä on ollut hauska katsoa noita Cesar Millanin ohjelmia, että yhdessä asiassa hän on nimittäin täsmälleen oikeassa. Kun "ongelmakoira" tulee uuteen ympäristöön, missä homma toimii useampien koirien kesken, niin ei siinä pitkään mene kun monet huolet on uudelta tulokkaaltakin hävinneet. Meilläkin aikanaan, kun maalla asuttiin, oli parhaimmillaan neljä omaa sakemannia, niin ei siinä kauan mennyt kun omien koirien avustuksella oli perusasiat opetettu. Samoin tälle uusimmalle sijoitetulle edesmennyt vanha herramme antoi oivaa esimerkkiä siitä, miten tulee toimia ja missä rajat menevät.

Maalaisjärki. Se sana tulee ensimmäisenä mieleen, jos pitäisi koiran kouluttamisen tärkeintä asiaa jotenkin yhdellä sanalla luonnehtia.

Lue lisää

No sehän menee sitten blondin laskuopin mukaan eli: Jos jakaa niin ei voi kertoa.

"näyttää hyvälle BMW:n takapenkillä tai luo turvallisuuden tunnetta naisväelle, ",, niin ja ei lähde niin paljon karvaa...=}

Jos spk:sta ei selviä, niin tuskin selviää nytkään. On hieman toisella tavalla vahva, eikä omaa sellaista miellyttämisen tarvetta omistajalleen kuin skp.
Hieno rotu tuo dobberi tai ainakin oli joskus.
Olin yhden tuontidobberin kanssa viime kesänä. Opeteltiin hieman käytöstapoja. Oli aikas vahva persoona ja koira (Terveisiä manulle)

perheen isä kirjoitti:

No sehän menee sitten blondin laskuopin mukaan eli: Jos jakaa niin ei voi kertoa.

"näyttää hyvälle BMW:n takapenkillä tai luo turvallisuuden tunnetta naisväelle, ",, niin ja ei lähde niin paljon karvaa...=}

Jos spk:sta ei selviä, niin tuskin selviää nytkään. On hieman toisella tavalla vahva, eikä omaa sellaista miellyttämisen tarvetta omistajalleen kuin skp.
Hieno rotu tuo dobberi tai ainakin oli joskus.
Olin yhden tuontidobberin kanssa viime kesänä. Opeteltiin hieman käytöstapoja. Oli aikas vahva persoona ja koira (Terveisiä manulle)

Lue lisää

Tämä viimeisin oli nyt poikkeava tapaus kaikin puolin, mutta kyllä se vähän pisti miettimään. Haetaan (tai itse asiassa haetutetaan) ensin työllä ja vaivalla ulkomailta arvokas pentu täysin käyttöön jalostetuista vanhemmista ensimmäiseksi koiraksi, kun joku (ei selvinnyt ikinä muuten kuka!) oli sanonut, että sellainen se pitää olla jotta tulee hyvä koira suojeluun. Sitten dumpataan koira, kun se ei heti osannutkaan kaikkea sitä mitä poliisikoira Rex, eikä ollut palautuskuorta eikä käyttöohjeita laitettu mukaan. Koulutuskenttää ei ollut koira nähnyt vielä 9 kk ikäisenä. Voi elämän kevät, kun tuota tarinaa ensimmäisen kerran kuuntelin, niin ajattelin jotta tällaista ei ole edes olemassakaan :)

Kun menin ensimmäistä kertaa paikan päälle koiraa katsomaan, niin totesin isännälle jo vartin kuluttua, että jos sinulle sopii niin otan koiran saman tien kyytiin, niin säästyy teidän kaikkien hermot edes vähän, koiran sekä sinun ja perheesi. Isäntä pakkasi koiranmuonasäkit takakonttiin ja koira sinne kiireellä kuin olisi ollut pakoon lähdössä. Eikä yhtään ulissut ikävää tms., kun illalla meille asettui eli ei ollut siis minkäänlaista leimautumista isäntäänsä! Kyllä siinä takaisin ajellessa kävi mielessä, että pitäisi olla koiranomistajillekin jonkinlainen "koiran ajokortti", ennen kuin saa koiran itselleen ottaa. Tässäkin tapauksessa isäntä oli ja varmaan on vieläkin niin mukava mies ihmisten kesken kuin vaan voi olla, mutta ei omannut ei sitten minkäänlaista käsitystä koirista.

Muut sijoitetut on tulleet sitten ihan tavallisista perheistä, mutta kyllähän se on niin, että jos ei ole aikaa ja/tai osaamista eikä edes halua opetella, niin turha on koiraa ottaa. Minkäänlaista. Saati sitten dobermannia, minkä kyllä tuolle kaverille sanoinkin ihan suoraan, mutta minkäs teet - vapaa maa.

Kukkahatuton setä kirjoitti:

Tämä viimeisin oli nyt poikkeava tapaus kaikin puolin, mutta kyllä se vähän pisti miettimään. Haetaan (tai itse asiassa haetutetaan) ensin työllä ja vaivalla ulkomailta arvokas pentu täysin käyttöön jalostetuista vanhemmista ensimmäiseksi koiraksi, kun joku (ei selvinnyt ikinä muuten kuka!) oli sanonut, että sellainen se pitää olla jotta tulee hyvä koira suojeluun. Sitten dumpataan koira, kun se ei heti osannutkaan kaikkea sitä mitä poliisikoira Rex, eikä ollut palautuskuorta eikä käyttöohjeita laitettu mukaan. Koulutuskenttää ei ollut koira nähnyt vielä 9 kk ikäisenä. Voi elämän kevät, kun tuota tarinaa ensimmäisen kerran kuuntelin, niin ajattelin jotta tällaista ei ole edes olemassakaan :)

Kun menin ensimmäistä kertaa paikan päälle koiraa katsomaan, niin totesin isännälle jo vartin kuluttua, että jos sinulle sopii niin otan koiran saman tien kyytiin, niin säästyy teidän kaikkien hermot edes vähän, koiran sekä sinun ja perheesi. Isäntä pakkasi koiranmuonasäkit takakonttiin ja koira sinne kiireellä kuin olisi ollut pakoon lähdössä. Eikä yhtään ulissut ikävää tms., kun illalla meille asettui eli ei ollut siis minkäänlaista leimautumista isäntäänsä! Kyllä siinä takaisin ajellessa kävi mielessä, että pitäisi olla koiranomistajillekin jonkinlainen "koiran ajokortti", ennen kuin saa koiran itselleen ottaa. Tässäkin tapauksessa isäntä oli ja varmaan on vieläkin niin mukava mies ihmisten kesken kuin vaan voi olla, mutta ei omannut ei sitten minkäänlaista käsitystä koirista.

Muut sijoitetut on tulleet sitten ihan tavallisista perheistä, mutta kyllähän se on niin, että jos ei ole aikaa ja/tai osaamista eikä edes halua opetella, niin turha on koiraa ottaa. Minkäänlaista. Saati sitten dobermannia, minkä kyllä tuolle kaverille sanoinkin ihan suoraan, mutta minkäs teet - vapaa maa.

Lue lisää

Sepäs se. Kun ostaa BMW.n niin saat sen mitä odotat -valmiina. Kun ostat Spk.n Saat vain mielikuvan ja pelkän mahdollisuuden mielikuvaan, joka toteutuu jos on toteutuakseen ja on valmis tekemään sen eteen töitä...Usein koira heijastaa omistajaansa.

perheen isä kirjoitti:

No sehän menee sitten blondin laskuopin mukaan eli: Jos jakaa niin ei voi kertoa.

"näyttää hyvälle BMW:n takapenkillä tai luo turvallisuuden tunnetta naisväelle, ",, niin ja ei lähde niin paljon karvaa...=}

Jos spk:sta ei selviä, niin tuskin selviää nytkään. On hieman toisella tavalla vahva, eikä omaa sellaista miellyttämisen tarvetta omistajalleen kuin skp.
Hieno rotu tuo dobberi tai ainakin oli joskus.
Olin yhden tuontidobberin kanssa viime kesänä. Opeteltiin hieman käytöstapoja. Oli aikas vahva persoona ja koira (Terveisiä manulle)

Lue lisää

Onneksi en ole blondi,pahalta kuulostaa :DDD
Juu,että terkkuja vaan äiskälle ja iskälle sinne kotoseen,että on ajatelleet mitä väänsi :DDDDDD

perheen isä kirjoitti:

"koira on mahtava eläin, olen silti sitä mieltä ettei se ole täysin viaton aina kun se jotain tekee".. Ei kai, mutta koira ei tee mitään vain huvikseen tai muuten. Koira tekee jotain vain jostain syystä, muuten se ei tee mitään. Koiran tekemisellä mitä/miten tekee, niin pystyykin katsomaan koirasta aika paljon. Viestii siis aina jostain ja usein koiran senhetkisestä tilasta.

"Kuten sanoin, koulutan sekä koiraa että omistajaa useimmiten"...minä pelkkää omistajaa, ellei koira mene uuteen kotiin.

"Kuvaava sana.."koira ongelma" Tässä olisi jo hieman vastuutakin mukana.

", koska koulutus nyt vaan ei pääse eteenpäin jos se omistaja on niin puupää ettei itse muutu ollenkaan,"...Tärkeä asia olisikin tuntea hieman psykologiaa, sillä mitä ja miten ohjata ihmistä.
Aina ja usein ei riitä pelkkä koiratuntemus...

Edelleen se koulutuksen ja ongelmien ratkonnassa tärkein asia on syyn selvittäminen ei seurauksen korjaus. (syy ja seuraus)

Lue lisää

Aina on olemassa poikkeuksia jolloin pelkkä omistajan kouluttaminen ei riitä.
Valitettavasti monikaan ei tajua että sekä ihmisen että koiran hallintaan tarvitaan myös psykologiaa. Kuten sanottua, tuttua huttua tämä, olenhan kouluttautumassa ongelmanuorten ja ongelmakoirien pariin, ja nimenomaan tuo koiran psykologia tulee olemaan ja onkin kaikista läheisin alue.
Ja kyllä se koira pitää heti ensiksi oppia tuntemaan että tietää miten kouluttaa/ ratkoo ongelman itsensä ja koiransa välillä.
Joskus se koirakin tekee huvikseen jotain, paitsi jos koira on koulutettu niin ettei sen luonne pääse esiin, näitäkin on nähty. Koirakin ikävystyy ja silloin se alkaa keksimään "hupia".

Joskus ne ongelmat on laajempia kuin syy ja seuraus.

se on sama kuin lapselle opetetaan vaikkapa että kissan tappo on normaali, että keinolla ei ole väliä. Ja kun lapsella ei ole lähellä muita korjaamassa tuota opetusta niin se luulee toimivansa oikein kun se nirhaa naapurien kissoja. Hänet tuomitaan ongelmanuoreksi vailla ymmärrystä siitä että se tärkein ihminen hänelle oli opettanut tuon tavan, tarvitaan paljon työtä että ongelmanuoresta tulee taas normaali.
Tekijä on syytön, koska teki vain sen mitä on opetettu, ja suppea mieliset tuomitsevat lapsen ongelmanuoreksi.
( Tietämätön: syy koska se tykkää rääkätä/ se on hullu, seuraus: viha lasta kohtaan. Tietävä: syy, koska se ei tiennyt paremmin. seuraus: lasta autetaan)

sama tarina: koira, opetetaan saalistamaan ja tappamaan kissoja, että keinolla ei ole väliä. Ja kun koiralle on vain se yksi ihminen/lauma jota se tottelee ja tekee kaiken mitä siltä vaaditaan, ei koira kyseenalaista käskyä/oppia, vaan se luulee toimivansa oikein kun se nirhaa naapurien kissoja. Koira tuomitaan ongelmakoiraksi vailla ymmärrystä siitä että se tärkein johtaja hänelle oli opettanut tuon tavan, tarvitaan paljon työtä että ongelmakoirasta kytketään tuo piirre pois.
Eli koira on syytön, toimi ainoastaan niinkuin sitä on opetettu.
(Tietämätön: syy, koska se on hullu rakki ja pitää ampua, seuraus: kuolleita eläimiä sekä lopetettava koira. Tietävä: Syy, koiralle on opetettu tämän teon olevan oikein, Seuraus: ongelman korjaus ja vahinkojen korvaus)

Noi tarinat on yksinkertaisia mutta monikaan ihminen ei sitä tajua että koiran aivot eivät toimi niinkuin meillä.

Minun osaltani se ei ole ollut yritystä, vaan perheen pienimpien.

terrieri.. kirjoitti:

Minun osaltani se ei ole ollut yritystä, vaan perheen pienimpien.

Ei pienintäkään tietoa,mitä sillä tarkoitetaan.Onkohan se sellainen,että annetaan koiran tehdä mitä tykkää ja ollaan hiljaa,jos se tarkoittaa sitä ei se toimi aina.Meidän lähellä asui aikanaan mummo jolla oli tipsu ja vaikka ne on pieniä kooltaan ne on oikeita valtiaita ,tääkin mummo ei lopulta saanut mennä edes sänkyynsä,kun koira oli sen ominut vain itselleen.En oikein tietänyt mitä sille voisi tehdä,kun mummo apua pyysi.Minkäänlaista käskyä se ei kuunnellut lähteäkseen sieltä sänkystä,ei muuten tullut edes ovelle vastaan.Kiskaisin lopulta päiväpeiton kanssa sen lattilalle,murisi ja räkytti mutta takasin meinas vaan mennä,siinä sänkynlaidalla kun se oli sinne hyppäämässä otin niskasta kiinni ja vippasin menemään.Vaikka tiibettiläinen olikin,jätti sänkyn mummolle,vaikkakin useana iltana sille sama temppu tehtiin.Eli,jos se jääkausi on vaikenemista,se koira olisi lopun ikäänsä pitänyt sänkyn omanaan,

JÄÄKAUSI?? kirjoitti:

Ei pienintäkään tietoa,mitä sillä tarkoitetaan.Onkohan se sellainen,että annetaan koiran tehdä mitä tykkää ja ollaan hiljaa,jos se tarkoittaa sitä ei se toimi aina.Meidän lähellä asui aikanaan mummo jolla oli tipsu ja vaikka ne on pieniä kooltaan ne on oikeita valtiaita ,tääkin mummo ei lopulta saanut mennä edes sänkyynsä,kun koira oli sen ominut vain itselleen.En oikein tietänyt mitä sille voisi tehdä,kun mummo apua pyysi.Minkäänlaista käskyä se ei kuunnellut lähteäkseen sieltä sänkystä,ei muuten tullut edes ovelle vastaan.Kiskaisin lopulta päiväpeiton kanssa sen lattilalle,murisi ja räkytti mutta takasin meinas vaan mennä,siinä sänkynlaidalla kun se oli sinne hyppäämässä otin niskasta kiinni ja vippasin menemään.Vaikka tiibettiläinen olikin,jätti sänkyn mummolle,vaikkakin useana iltana sille sama temppu tehtiin.Eli,jos se jääkausi on vaikenemista,se koira olisi lopun ikäänsä pitänyt sänkyn omanaan,

Lue lisää

http://tanjasdogs.vuodatus.net/page/Luennot

peetsa ja kilu kirjoitti:

http://tanjasdogs.vuodatus.net/page/Luennot

Luinpa hieman tuota linkkiä ja päädyin kyllä ajatukseen, että tuon on oltava jokin pilkka tai vitsi.
Ei voi pitää paikkaansa nuo jutut. Eikö tuo puhetyylikin ole kuin jostain yläasteelta?
Jostain linkistä luin aikaisemminkin samaa, mutta lukematta jäi kun ei viitsi tullaiseen juuri aikaa käyttää.
No ainakin aikas onnistunut vitsi.

Hämärästi muistelen kun olin kesäleirillä ohjaamassa -86 Lohjalla, niin oliko kyseinen herra siellä osallisena koirineen? Saman oloinen/näköinen mies oli kuitenkin juttuineen siellä. No niin tai näin.

peetsa ja kilu kirjoitti:

http://tanjasdogs.vuodatus.net/page/Luennot

on se harmi että ihmiset on niin tietämättömiä...

kaotic-doggi kirjoitti:

on se harmi että ihmiset on niin tietämättömiä...

ihmiset on niin tietämättömiä?

JK kirjoitti:

ihmiset on niin tietämättömiä?

varmaan koirista tai jostai

perheen isä kirjoitti:

Luinpa hieman tuota linkkiä ja päädyin kyllä ajatukseen, että tuon on oltava jokin pilkka tai vitsi.
Ei voi pitää paikkaansa nuo jutut. Eikö tuo puhetyylikin ole kuin jostain yläasteelta?
Jostain linkistä luin aikaisemminkin samaa, mutta lukematta jäi kun ei viitsi tullaiseen juuri aikaa käyttää.
No ainakin aikas onnistunut vitsi.

Hämärästi muistelen kun olin kesäleirillä ohjaamassa -86 Lohjalla, niin oliko kyseinen herra siellä osallisena koirineen? Saman oloinen/näköinen mies oli kuitenkin juttuineen siellä. No niin tai näin.

Lue lisää

Meidän sekaroituinen lapinkoira Luca, on myös "ongelmakoira". Otimme koiran noin vuosi sitten edellisestä perheestä kuulemma allergian takia. Luulen kyllä, että kyse oli enemmänkin koiran koulutusongelmista. Olisiko jotakin traumoja vanhasta kodista, en tiedä. Ilmeisesti heillä on puhelinnumero vaihtunut, kun ei enää ota puheluja tuo numero vastaankaa. Kummallista.

Luca on nyt 4 vuotias. Meillä on muuten mennyt tosi hyvin, paitsi ainoa ISO ongelma on koirille rähjäys! En voi sietää sitä, kun matala, kova räyhäys ja riehuminen alkaa heti kun Luca näkee nelijalkaisen liikkuvan. Luca muuttuu aluksi täysin jähmettyneeksi ja sitten kävelee hyvin määrätietoisesti koiraa kohti. Mitään käskyjä ei kuuntele. Vaikka kävelisin käsilläni, nakit sieraimissa kiljuen ja vislaten Lucan edessä, huomio kiinnittyisi vain ja ainoastaan koiraan. Meille on jo tarjottu koulutusvinkkejä (tosin vielä huonompia sellaisia) naapurista. Esim. opettakaa koiralle käskyt "hauku" "hiljaa". Taitavat hekin olla ärsyyntyneitä!

Meillä on suhteellisen hyvin tämä teoriapuoli hallussa koirankoulutuksen kanssa, mutta kuka tulisi neuvomaan asiat käytännössä?
"Käännä pää nyt oikealle!" "Kiskaise hihnasta nopeasti!" "Ota koiran kuono etusormesi ja peukalosi väliin ja katso itse eteenpäin, rauhallisesti 2krt/s hengittäen!" Tuohon tyyliin. Otamme mielellämme koulutusneuvoja vastaan.

Tero&mirka kirjoitti:

Meidän sekaroituinen lapinkoira Luca, on myös "ongelmakoira". Otimme koiran noin vuosi sitten edellisestä perheestä kuulemma allergian takia. Luulen kyllä, että kyse oli enemmänkin koiran koulutusongelmista. Olisiko jotakin traumoja vanhasta kodista, en tiedä. Ilmeisesti heillä on puhelinnumero vaihtunut, kun ei enää ota puheluja tuo numero vastaankaa. Kummallista.

Luca on nyt 4 vuotias. Meillä on muuten mennyt tosi hyvin, paitsi ainoa ISO ongelma on koirille rähjäys! En voi sietää sitä, kun matala, kova räyhäys ja riehuminen alkaa heti kun Luca näkee nelijalkaisen liikkuvan. Luca muuttuu aluksi täysin jähmettyneeksi ja sitten kävelee hyvin määrätietoisesti koiraa kohti. Mitään käskyjä ei kuuntele. Vaikka kävelisin käsilläni, nakit sieraimissa kiljuen ja vislaten Lucan edessä, huomio kiinnittyisi vain ja ainoastaan koiraan. Meille on jo tarjottu koulutusvinkkejä (tosin vielä huonompia sellaisia) naapurista. Esim. opettakaa koiralle käskyt "hauku" "hiljaa". Taitavat hekin olla ärsyyntyneitä!

Meillä on suhteellisen hyvin tämä teoriapuoli hallussa koirankoulutuksen kanssa, mutta kuka tulisi neuvomaan asiat käytännössä?
"Käännä pää nyt oikealle!" "Kiskaise hihnasta nopeasti!" "Ota koiran kuono etusormesi ja peukalosi väliin ja katso itse eteenpäin, rauhallisesti 2krt/s hengittäen!" Tuohon tyyliin. Otamme mielellämme koulutusneuvoja vastaan.

Lue lisää

"Luca muuttuu aluksi täysin jähmettyneeksi ja sitten kävelee hyvin määrätietoisesti koiraa kohti."
Hyvin olet huomioinut miten asia etenee? Oletko tässä vaiheessa yrittänyt saada koiran huomion itseesi? Tässä se nimittäin pitäisi saada. Jos saat niin rauhottavalla äänellä puhut ja kun/jos herpaantuu niin tiukennat sävyä jne...

"Luca muuttuu aluksi täysin jäh...ja tästä nypäisy, ripeästi 180 taaksepäin hihna lyhyenä ripeästi edeten...jonkun matkaa ja sama takaisin. Itse tekisin nopeita ja jyrkkiä muutoksia 90-180jne siten, kunnes saisin koiran varauksettoman huomion, kun sitä vaatisin. Eli ota tilanne haltuun, ennen koiran ennakkomerkkejä, kun noin hyvin tiedät milloin ne alkavat. Ja vaadi se huomio itsellesi, tämän jälkeen voit palkita oikeaan suuntaan menevästä käytksestä.

Itse ongelma on yksinkertainen, mutta asenne sen korjaamiseen täytyy olla oikea.

perheen isä kirjoitti:

"Luca muuttuu aluksi täysin jähmettyneeksi ja sitten kävelee hyvin määrätietoisesti koiraa kohti."
Hyvin olet huomioinut miten asia etenee? Oletko tässä vaiheessa yrittänyt saada koiran huomion itseesi? Tässä se nimittäin pitäisi saada. Jos saat niin rauhottavalla äänellä puhut ja kun/jos herpaantuu niin tiukennat sävyä jne...

"Luca muuttuu aluksi täysin jäh...ja tästä nypäisy, ripeästi 180 taaksepäin hihna lyhyenä ripeästi edeten...jonkun matkaa ja sama takaisin. Itse tekisin nopeita ja jyrkkiä muutoksia 90-180jne siten, kunnes saisin koiran varauksettoman huomion, kun sitä vaatisin. Eli ota tilanne haltuun, ennen koiran ennakkomerkkejä, kun noin hyvin tiedät milloin ne alkavat. Ja vaadi se huomio itsellesi, tämän jälkeen voit palkita oikeaan suuntaan menevästä käytksestä.

Itse ongelma on yksinkertainen, mutta asenne sen korjaamiseen täytyy olla oikea.

Lue lisää

Olen yrittänyt saada. Välillä noteeraa minutkin, riippuen toisen koiran ja välimatkasta meihin.

Kun huomio on minulla, ohitamme koiran, senkin uhalla, että kadotan kontrollin?

Vai vaihdammeko kenties suuntaa, niin että saan huomion pidettyä itselläni ja palkkaan koiraa rauhallisuudesta tms. ?

JK kirjoitti:

ihmiset on niin tietämättömiä?

Seuraa ton vilanderin oppeja, tuo oli niin täynnä sitä itseään.

tero&mirka kirjoitti:

Olen yrittänyt saada. Välillä noteeraa minutkin, riippuen toisen koiran ja välimatkasta meihin.

Kun huomio on minulla, ohitamme koiran, senkin uhalla, että kadotan kontrollin?

Vai vaihdammeko kenties suuntaa, niin että saan huomion pidettyä itselläni ja palkkaan koiraa rauhallisuudesta tms. ?

Lue lisää

"Kun huomio on minulla, ohitamme koiran, senkin uhalla, että kadotan kontrollin?"..Kontrolli vaaditaan ja ylläpidetään keskeytyksettä otti mitä otti.

"Vai vaihdammeko kenties suuntaa, niin että saan huomion pidettyä itselläni "..Itse olen niin tehnyt useitakin peräkkäin ja jossain vaiheessa koira alkaa hämmästelemään, sekä pyrkii väkisin ottamaan sitä kontaktia.. Suunnanvaihdot ja niiden tarkoitus on ollut saada koira hieman hämilleen, että mitäs tämä on? ja mitä seuraavaksi. Siis niillä herätetään koira, jotta sitä voi ohjata hallitusti ja kontroloidusti. Suunnanvaihdot vain pitää tehdä tietyllä tyylillä ja tempolla samoin ohitukset. Tehokkain on vasen 90, vasen 90 jne180 jne.

Kannattaa myös huomioida myös, että hihna ei ole vain koiran kiinnipitoväline vaan myös koiran tehokas hallinta sekä kontrolointiväline, jolla voidaan ohjata ja viestittää. Varsin tehokas apuväline puheen ohessa.
Enkä edelleen tarkoita tällä repimistä ja riutomista, vaan tiettyä jämäkkyyttä kun tilanne sitä vaatii. Tämä pitäisi näyttää. Hankala selvittää näin, kun on niin yksikertaisesta asiasta kyse. Ehkä joku muu osaa selvittää asiaa paremmin.

kaotic-doggi kirjoitti:

Seuraa ton vilanderin oppeja, tuo oli niin täynnä sitä itseään.

Ei mulle valjennut siitä linkistä mitä jääkausi koirasta puhuttaessa tarkoittaa.En mä niin tyhmä ole ettenkö sanan merkitystä muussa yhteydessä tietäisi mutta tarkoittaako se koirankoulutuksessa samaa kuin muutenkin,jos niin kyllä saa minun puolesta olla kokeilematta

kaotic-doggi kirjoitti:

Seuraa ton vilanderin oppeja, tuo oli niin täynnä sitä itseään.

Sinunlaisesi ihmisten takia Suomessa eivät koirat tottele! Et ymmärrä valitettavasti mitään, tyhmille ei kannata selittää, miksi jotain tehdään tai ei tehdä. Siksi sinuun on turha haaskata aikaa.

et tajua kuitenkaan kirjoitti:

Sinunlaisesi ihmisten takia Suomessa eivät koirat tottele! Et ymmärrä valitettavasti mitään, tyhmille ei kannata selittää, miksi jotain tehdään tai ei tehdä. Siksi sinuun on turha haaskata aikaa.

Lue lisää

Kenestä puhut?
Ja Millä perusteella toteat moisia lausahduksia, kuten:
"Sinunlaisesi ihmisten takia Suomessa eivät koirat tottele! Et ymmärrä valitettavasti mitään, tyhmille ei kannata selittää, miksi jotain tehdään tai ei tehdä. Siksi sinuun on turha haaskata aikaa. "

Ajatella... olen osannut kouluttaa ihan itte 3 hyvin erilaista koiraa kelpokansalaisiksi iliman Vilanderin oppeja, miten tuo on mahdollista?!
Ja ajatella, olen opettanut ja kouluttanut tähän mennessä enemmän koira - ongelmallisia ihmisiä kuin koiralta löytyy kynsiä yhteensä... Ja vielä sitäkin enemmän olen onnistunut ratkomaan jopa uhkaavia vaaroja aiheuttaneiden koirien sekä heidän omistajien välisiä ristiriitoja... Juu mut koska dissaan Vilanderii nii en varmaan oo mitään...

Tyhmäkin tajuaa että kaikkiin koiriin ei tehoa sama koulutuskaava...
Mut tollanen Vilander-wannabe. ... enempää en voisi vaatiakkaan.

kaotic-doggi kirjoitti:

Kenestä puhut?
Ja Millä perusteella toteat moisia lausahduksia, kuten:
"Sinunlaisesi ihmisten takia Suomessa eivät koirat tottele! Et ymmärrä valitettavasti mitään, tyhmille ei kannata selittää, miksi jotain tehdään tai ei tehdä. Siksi sinuun on turha haaskata aikaa. "

Ajatella... olen osannut kouluttaa ihan itte 3 hyvin erilaista koiraa kelpokansalaisiksi iliman Vilanderin oppeja, miten tuo on mahdollista?!
Ja ajatella, olen opettanut ja kouluttanut tähän mennessä enemmän koira - ongelmallisia ihmisiä kuin koiralta löytyy kynsiä yhteensä... Ja vielä sitäkin enemmän olen onnistunut ratkomaan jopa uhkaavia vaaroja aiheuttaneiden koirien sekä heidän omistajien välisiä ristiriitoja... Juu mut koska dissaan Vilanderii nii en varmaan oo mitään...

Tyhmäkin tajuaa että kaikkiin koiriin ei tehoa sama koulutuskaava...
Mut tollanen Vilander-wannabe. ... enempää en voisi vaatiakkaan.

Lue lisää

Ei silti selvinnyt mikä se jääkausi on!Jos minä lakkaan puhumasta,johan meillä koiratkin ihmettelis,onko toi seonnut,kun ei enää itsekseenkään puhu

21 kirjoitti:

Ei silti selvinnyt mikä se jääkausi on!Jos minä lakkaan puhumasta,johan meillä koiratkin ihmettelis,onko toi seonnut,kun ei enää itsekseenkään puhu

Tarkottaa sitä että ei huomioida koiraa ollenkaan eikä edes katota sitä tai mitää. Jos koira on jääkaudella ja se yrittää saada huomioo niin sitten heitetään koiraa sillä purkilla tai vaikka useammalla. Joko selvis? Kaikki nykyset ongelmat johtuu tosta namittamisesta ja makupaloista ja hempeilystä.

iceprinsces kirjoitti:

Tarkottaa sitä että ei huomioida koiraa ollenkaan eikä edes katota sitä tai mitää. Jos koira on jääkaudella ja se yrittää saada huomioo niin sitten heitetään koiraa sillä purkilla tai vaikka useammalla. Joko selvis? Kaikki nykyset ongelmat johtuu tosta namittamisesta ja makupaloista ja hempeilystä.

Lue lisää

jos se on riittävän painava niin se siitä saa paremman opin kerrasta. Sitten jääkausi toimii silleen että suljetaan koira huoneeseen tai johonkin erillistilaan ja hoidetaan vain välttämättömät tarpeet kuten ulkoilu ja ruokailu.Ulkoillaan vain se minimi ja ulkonakin koira on kuin ilmaa vain.

jeejoo kirjoitti:

jos se on riittävän painava niin se siitä saa paremman opin kerrasta. Sitten jääkausi toimii silleen että suljetaan koira huoneeseen tai johonkin erillistilaan ja hoidetaan vain välttämättömät tarpeet kuten ulkoilu ja ruokailu.Ulkoillaan vain se minimi ja ulkonakin koira on kuin ilmaa vain.

Lue lisää

Mitä, mitä, mitä? Ensinnäkin tällaset jääkaudet ei toimi, koska koira ei ajattele, se reagoi. Tästä johtuen koirat eivät myöskään osaa järkeillä, eli jos koira tekee jotain ei-toivottua, pitää koiran käytöstä korjata juuri sillä hetkellä kun käytöstä ilmenee, että niille menee perille se, mikä on sallittua ja mikä ei. Koirat ei osaa laskea tälläisessa tilanteessa yks-yhteen, joten "jääkausien" pitäminen saa vaan koiran hämilleen, eikä koirat tajua tällaistä käytöstä, koska eihän sellaista tapahdu luonnossakaan. Tämä jos mikä, on mitä parhain tapa menettää se viimeinenkin kunnioituksen hiven.

Omasta mielestä tälläset "koulutusmetodit" on vaan osoitus siitä, ettei niitä kehitelleet ihmiset ole ymmärtäneet, että koirat on koiria, eivätkä ne ajattele kuin ihmiset. Jos haluaa oikeasti ymmärtää koiria ja vaikuttaa niiden käytökseen, tulee olla selvillä siitä miten koira- ja ihmispsykologia eroaa toisistaan. Järkeäkin saa käyttää, ja se on usein myös suositeltavaa!

Tää oli myös kiinnostavaa luettavaa, kun täällä sanotaan, että jääkaudella koiralle ei saa PUHUA mitään! Voin kyllä taata, että vaikka omistaja on kuinka hiljaa tahansa tai puhuu koiralle kuinka paljon tahansa, niin koira ei kyllä 99% varmuudella juttele takaisin! Koirat käyttää viestimiseen KEHONkieltä ja energiaa, joten vaikka omistaja olisi koko koiran elinajan sanomatta koiralle sanaakaan, mutta ilmaisemalla kiintymyksensä/tyytyväisyytensä/rakkautensa yms. omalla energiallaan ja kehonkielellään, niin koira tulisi mainiosi toimeen.