... Lauri Meriluoto oli koulun opettajia aiheena tykistön sääpalvelu. Virka-asemansa puolesta hän joutui tekemisiin niin eversti Hongon kuin myös silloisen majuri Petäjän kanssa. Vuonna 1994 varmistui, että Nenoselle oli annettu valmis ratkaisu, siis myös itse laite vanerille laitettuna. Sitä oli menestyksellisesti kokeiltu Tykistön Ampumakoulun harjoituspatteriston ammunnoissa.
Nenonen itse omi koko asian mainiten mm ruotsalaisessa Kungl.Krigsvetenskapakadiemines Handlingar och Tidskrift julkaisussa n:o 3/1958 mm seuraavasti:"...samma kväll började jag begrunda frågan...påföljande morgon redogjorde jag för metoden vid sammanträdet med artillericheferna..".
Todettakoon, että olin itsekin aina vuoteen 1994 pitänyt Nenosta tämän ja monen muun laitteen keksijänä. Joka tapauksessa kiinnostuin Nenosesta hieman tarkemmin ja koska olin aikanani tavannut hänet henkilökohtaisesti ja muutenkin pitänyt häntä kuten me muutkin suorastaan jumalana, niin oli kiintoisaa näin jälkiviisaana tarkastella eräitä legendoja uudelleen. - Ensimmäinen seikka, joka tuli eteen oli tykistötaktiikka. Ilmeni, ettei Nenonen ollut jatkosodan aikana antanut kuin yhden tykistön taktillista käyttöä koskevan käskyn. Muut tarkastajan käskyt olivat ampuma- tai aseteknisiä. Taktikkaa kehittivät armeijakuntien tykistökomentajat ohjenuoranaan 1930-luvulla Sotakorkeakoulussa opettajana olleen silloisen kapteenin, sittemmin kenraaliluutnantin, Torvald Ekmanin laatima ko taktiikkaa koskevat luennot ja julkaisut. Tämä on myös todennettavissa. - Tykistön ampumataulukkojen laskennan isä ei ollut Nenonen vaan fil.tri, evl Hugo Karsten, joka kävi 1920-luvun alussa Ranskassa Nenosen toimesta tutustumassa heidän Gavre-menetelmäänsä. Karsten ja Nenonen sitten aloittivat ns matka-kirjojen laskettamisen. Seuraavan kerran ratalaskuihin puuttui Rolf Nevalinna, joka Nenosen ollessa talvisodan aikana USA:ssa, johti laskukaavat vektoriperiaatteelle ja samalla tarkentaen työn. Sai korkean kunniamerkin työstään, Petäjä ei saanut mitään. Ratalaskut muunsi sittemmin tietokoneelle Pääesikunnan maisteri Aaro Laakson työryhmä 1960-luvulla, aluksi koeluonteisesti aiemmin Postipankin saamalle tietokoneelle. - Löytyy muitakin keksintöjä, jotka ovat menneet Nenosen nimiin.
En halua parjata tykistönkenraalin mainetta, mutta on myös paikallaan tuoda esille henkilöt taustalta, etenkin jos he eivät ole saaneet omana aikanaan heille kuuluvaa arvostusta. Nenonen loi tykistömme ampumajärjestelmän, hän oli ja on kunnioitettu kaikin tavoin, hän oli myös etevä johtaja valitsemaan oikeat apulaiset. On myös kiintoisaa tarkastella kenraalimajuri Väinö Svanströmiä, joka toimi tykistön tarkastajana ja ase-esikunnan päällikkönä. Kysymys; olemmeko unohtaneet hänet?
On paikallaan löytää totuus, se ei alenna Nenosen arvoa ja kunnioitusta, pidämme edelleen Nenosta jalustalla mutta olemme koettaneet saada hänelle inhimilliset mittasuhteet ja olemme myös löytäneet toisiakin jalustalle nostettavia. Tykistö on yhteistoimintaa..
Nenonen itse omi koko asian mainiten mm ruotsalaisessa Kungl.Krigsvetenskapakadiemines Handlingar och Tidskrift julkaisussa n:o 3/1958 mm seuraavasti:"...samma kväll började jag begrunda frågan...påföljande morgon redogjorde jag för metoden vid sammanträdet med artillericheferna..".
Todettakoon, että olin itsekin aina vuoteen 1994 pitänyt Nenosta tämän ja monen muun laitteen keksijänä. Joka tapauksessa kiinnostuin Nenosesta hieman tarkemmin ja koska olin aikanani tavannut hänet henkilökohtaisesti ja muutenkin pitänyt häntä kuten me muutkin suorastaan jumalana, niin oli kiintoisaa näin jälkiviisaana tarkastella eräitä legendoja uudelleen. - Ensimmäinen seikka, joka tuli eteen oli tykistötaktiikka. Ilmeni, ettei Nenonen ollut jatkosodan aikana antanut kuin yhden tykistön taktillista käyttöä koskevan käskyn. Muut tarkastajan käskyt olivat ampuma- tai aseteknisiä. Taktikkaa kehittivät armeijakuntien tykistökomentajat ohjenuoranaan 1930-luvulla Sotakorkeakoulussa opettajana olleen silloisen kapteenin, sittemmin kenraaliluutnantin, Torvald Ekmanin laatima ko taktiikkaa koskevat luennot ja julkaisut. Tämä on myös todennettavissa. - Tykistön ampumataulukkojen laskennan isä ei ollut Nenonen vaan fil.tri, evl Hugo Karsten, joka kävi 1920-luvun alussa Ranskassa Nenosen toimesta tutustumassa heidän Gavre-menetelmäänsä. Karsten ja Nenonen sitten aloittivat ns matka-kirjojen laskettamisen. Seuraavan kerran ratalaskuihin puuttui Rolf Nevalinna, joka Nenosen ollessa talvisodan aikana USA:ssa, johti laskukaavat vektoriperiaatteelle ja samalla tarkentaen työn. Sai korkean kunniamerkin työstään, Petäjä ei saanut mitään. Ratalaskut muunsi sittemmin tietokoneelle Pääesikunnan maisteri Aaro Laakson työryhmä 1960-luvulla, aluksi koeluonteisesti aiemmin Postipankin saamalle tietokoneelle. - Löytyy muitakin keksintöjä, jotka ovat menneet Nenosen nimiin.
En halua parjata tykistönkenraalin mainetta, mutta on myös paikallaan tuoda esille henkilöt taustalta, etenkin jos he eivät ole saaneet omana aikanaan heille kuuluvaa arvostusta. Nenonen loi tykistömme ampumajärjestelmän, hän oli ja on kunnioitettu kaikin tavoin, hän oli myös etevä johtaja valitsemaan oikeat apulaiset. On myös kiintoisaa tarkastella kenraalimajuri Väinö Svanströmiä, joka toimi tykistön tarkastajana ja ase-esikunnan päällikkönä. Kysymys; olemmeko unohtaneet hänet?
On paikallaan löytää totuus, se ei alenna Nenosen arvoa ja kunnioitusta, pidämme edelleen Nenosta jalustalla mutta olemme koettaneet saada hänelle inhimilliset mittasuhteet ja olemme myös löytäneet toisiakin jalustalle nostettavia. Tykistö on yhteistoimintaa..
Vastaukset 10
Vanhimmat
sodissa Päämajan tykistökomentajana ( ei tarkastajana, se oli Nenonen) ja jatkosodassa myös ase-esikunnan päällikkönä.
"On myös kiintoisaa tarkastella kenraalimajuri Väinö Svanströmiä, joka toimi tykistön tarkastajana ja ase-esikunnan päällikkönä. Kysymys; olemmeko unohtaneet hänet?"
Hämmästyisit jos tietäisit kenen kirjoittamaa tekstiä tämä on! En tokikaan sitä paljasta, koska toisten sposteja ei ole tapana julkaista, ei ainakaan niin, että kirjoittaja ilmenee.
Sen vaan sanon, että hän taatusti on oman alansa, siis tykistön, ammattimies ja korkea upseeri.
Hmm... Olet siis saanut selville, että tykistöä kehitti pääesikunnassa ym. laitoksissa muitakin sotilaita kuin Nenonen? Tuotanoin... Huikeeta.
Kovin on monta onnen onkijaa ja tietäjää ottamassa laskulaitteesta mainetta. Kenelle se sitten kuuluukaan? Nenoselle ei missään tapauksessa! Sama, jos kännykästä annettaisiin kunnia Jorma Ollilalle.
Karstenin laskut olivat pelkkiä yksinkertaisia ballistitaulukoita, joissa ei liikkuvaa maalia (laiva, tankki tai kolonna) käsitellä lainkaan. Sellaiseen maalilaskemisen tarpeeseen minäkin uskon enemmän Rikamaa, Petäjää ja Lumialaa isäksi ja käytännön kokeilijaksi.
Oli monen viikon työ muuten snurralla ja laskutikulla laskea itsenäiset kaavat vaikkapa neljälle patterille liikkuviin maaleihin. Siksi niille kaiverrettiin muuttujataulukot monimutkaisesta laskusta yksinkertaiseksi kaariasteiksi putken miinus ja pluspuolelle ja yhtäaikaa vielä putken korotusarvo. Vieläkin tykistö joutuu tietokoneista huolimatta "haarukoimaan" maalin kahdella laukauksella ja loput onkin sitten maalin liikkeen tuottamaa laskumassaa matikkaprosessorissa.
" Sama, jos kännykästä annettaisiin kunnia Jorma Ollilalle. "
Ei niin vaan: Sama jos NOKIASTA annettaisiin kunnia silloiselle Nokian Ollilan LÄHIMMÄLLE ALAISELLE!
Ja jälkeenpäin todettaisiin, että kuka sen Nokian lopulta oikein menestykseen johtikin.
Tajusitko?
Varmaan mahtavia tykkimiehiä. Jätkät aina luulivat, että pistetään töpselit seinään ja aletaan räiskimään vaan. Oikeasti putkien pitää koko ajan seurata maalia, ja sitten kun alkaa paukkumaan, kun on veli venäläisellä housut kintuissa.
Panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen olivat aikansa moderneimpia sota-aluksia. Tulenjohto- ja suuntausjärjestelmät olivat sähköiset, ja sähkömekaaniset laskimet välittivät suuntausarvot suoraan tykkitorneihin.
Vaikuttaa että olisit rantapyssyn miehiä? Ainakaan nuo sinun kuvaamasi jutut eivät liity kenttätykistön ampumamenetelmiin mitenkään. Oletko tietoinen siitä että rannikko- ja kenttätykistöllä on ihan eri ampumamenetelmät?
Olen kuullut myös aiemmin tämän Nenosen "keksinnön" historian. Ehkäpä Nenonen sai liian paljon kunniaa tästä.
Suomen tykistön ja sen ampumamenetelmän kehittäminen ennen toista maailmansootaa kehitettiin mutta kenen johdolla ja mihin suuntaan.
>>Karsten ja Nenonen sitten aloittivat ns matka-kirjojen laskettamisen. Seuraavan kerran ratalaskuihin puuttui Rolf Nevalinna, joka Nenosen ollessa talvisodan aikana USA:ssa, johti laskukaavat vektoriperiaatteelle ja samalla tarkentaen työn.