Aika ajoin näkee suomenruotsalaisten puolustelevan pakkoruotsia historiallisilla seikoilla. Todettakoon heti aluksi, että tällaisia perusteluja ei tarvita. Suomenruotsalaisten nykyinen tila ja olemassaolo antaa oikeutuksia tiettyyn rajaan asti muutoinkin. Millään lisäargumentaatiolla ei kuitenkaan voida perustella sen paremmin pakkoruotsia kuin ylihegemoniaakaan.
Kun Ruotsi oli menettänyt Suomen 1809 ja kun suomalaiset ryhtyivät etsimään omaa identiteettiään ja kun nämä vielä onnistuivat tässä, niin sekä suomenruotsalainen että riikinruotsalainen sivistyneistö joutui pakokauhun valtaan. Oli saatava kiireesti hiekkaa suomalaisuuden rattaisiin vaikka kyseenalaisesti. Jos onnistut tuhoamaan kansan historian, saat tuhottua itse kansan! Siinäpä se. Tietoisuus omasta historiasta on kuin onkin tietyyn rajaan asti itselle tärkeää.
Ehkä monen tutkijan kohdalla tuloksiin vaikuttivat alitajuiset tavoitteet. Tanskalainen kielinero Wilhelm Thomsen aloitti 1860-luvulla määrittämällä suomalaisten tulon Suomen alueelle 800-900-luvuille. Ruotsalaiset Thomsen esitti koko Venäjän perustajiksi. Suomen kielen hän arveli olevan lähinnä lainaa "oikeista kielistä". Myöhemmin etenkin ruotsinkieliset kielentutkijat pyrkivät kilvan osoittamaan, että ruotsalaiset olivat Suomen alueen kanta-asukkaita. Tässä kunnostautui etenkin K. B. Wiklund (När kommo svenskarne till Finland? Uppsala 1901 ja Den svenska befolkningens älder i Finland, Fornvännen 1933), joka kuvitteli ruotsalaisia asuneen Suomessa jo kivikaudella. Lähes nykyaikaan asti moni suomalaisuuttaan häpeävä suomenruotsalainen tutkija on asettunut Wiklundin kannattamalle linjalle.
Oikeat kielen ja historian tutkijat ovat jo aikoja sitten osanneet sijoittaa Thomsenin, Wiklundin ja monen muun vastaavan kehittelijän teoriat oikeisiin lokeroihinsa, mutta suurelle yleisölle tilanne on säilynyt lähes ennallaan. Olemme ala-arvoisia mongoleja. Etenkin ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten tarpeisiin vanhemat suomalaisia alistavat "tieteelliset" teoriat ovat sopineet poliittisesti mainiosti. Nettikeskuteluissa joillekin suomenruotsalaisille nykyiset ja huomattavasti paremmin perustellut teoriat suomalaisten ja suomenruotsalaisten keskinäisistä ikäsuhteista ovat tuntuneet olevan järkyttäviä valheita. Vanhat riittämättömästi kumotut teoriat kummittelevat yhä mielissä. Asia askarruttaa ruotsissa edelleenkin (esim. Ola W. Jensen: Sveriges och Finlands gemensamma forntid – en ambivalent historia, Fornvännen 2009).
Kaikkein kipein kohta ja tabu tuntuu olevan se, että suomenruotsalaiset ovat saapuneet todellisuudessa Suomen alueelle vasta Birger Jaarlin valloitusretken jälkeen 1250-luvulta lähtien ja osittain juuri kuningashuoneen määräyksestä taata ruotsalaisvalta Suomessa. Tämän ovat todistaneet mm. monet arkeologit Helmer Salmosta ja C.F.Meinanderista lähtien. Tällä seikalla ei tosin ole mitään merkitystä suomenruotsalaisten ihmisarvoon ja normaaleihin oikeuksiin.
Vanha paikkansa pitämätön teoria piispa Henrikistä syntyi samoin ruotsalaisen valloituksen keinotekoiseksi aikaistamiseksi. Pitihän osoittaa, että juuri Ruotsi toi Kristinuskon valon pakanuuden pimennossa vaeltaneelle alkuasukaskansalle. Totuus on aivan toinen; vasta Birger Jaarli onnistui saksalaisneuvojen turvin tuhoamaan vanhan suomalaisen korkeakulttuurin, joka oli mm. kristinuskonsakin ammentanut idästä jo satoja vuosia aikaisemmin. Identiteetin rakennus tuntuu joskus olevan kovin vaikeaa - kummallakin puolella.
Kun Ruotsi oli menettänyt Suomen 1809 ja kun suomalaiset ryhtyivät etsimään omaa identiteettiään ja kun nämä vielä onnistuivat tässä, niin sekä suomenruotsalainen että riikinruotsalainen sivistyneistö joutui pakokauhun valtaan. Oli saatava kiireesti hiekkaa suomalaisuuden rattaisiin vaikka kyseenalaisesti. Jos onnistut tuhoamaan kansan historian, saat tuhottua itse kansan! Siinäpä se. Tietoisuus omasta historiasta on kuin onkin tietyyn rajaan asti itselle tärkeää.
Ehkä monen tutkijan kohdalla tuloksiin vaikuttivat alitajuiset tavoitteet. Tanskalainen kielinero Wilhelm Thomsen aloitti 1860-luvulla määrittämällä suomalaisten tulon Suomen alueelle 800-900-luvuille. Ruotsalaiset Thomsen esitti koko Venäjän perustajiksi. Suomen kielen hän arveli olevan lähinnä lainaa "oikeista kielistä". Myöhemmin etenkin ruotsinkieliset kielentutkijat pyrkivät kilvan osoittamaan, että ruotsalaiset olivat Suomen alueen kanta-asukkaita. Tässä kunnostautui etenkin K. B. Wiklund (När kommo svenskarne till Finland? Uppsala 1901 ja Den svenska befolkningens älder i Finland, Fornvännen 1933), joka kuvitteli ruotsalaisia asuneen Suomessa jo kivikaudella. Lähes nykyaikaan asti moni suomalaisuuttaan häpeävä suomenruotsalainen tutkija on asettunut Wiklundin kannattamalle linjalle.
Oikeat kielen ja historian tutkijat ovat jo aikoja sitten osanneet sijoittaa Thomsenin, Wiklundin ja monen muun vastaavan kehittelijän teoriat oikeisiin lokeroihinsa, mutta suurelle yleisölle tilanne on säilynyt lähes ennallaan. Olemme ala-arvoisia mongoleja. Etenkin ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten tarpeisiin vanhemat suomalaisia alistavat "tieteelliset" teoriat ovat sopineet poliittisesti mainiosti. Nettikeskuteluissa joillekin suomenruotsalaisille nykyiset ja huomattavasti paremmin perustellut teoriat suomalaisten ja suomenruotsalaisten keskinäisistä ikäsuhteista ovat tuntuneet olevan järkyttäviä valheita. Vanhat riittämättömästi kumotut teoriat kummittelevat yhä mielissä. Asia askarruttaa ruotsissa edelleenkin (esim. Ola W. Jensen: Sveriges och Finlands gemensamma forntid – en ambivalent historia, Fornvännen 2009).
Kaikkein kipein kohta ja tabu tuntuu olevan se, että suomenruotsalaiset ovat saapuneet todellisuudessa Suomen alueelle vasta Birger Jaarlin valloitusretken jälkeen 1250-luvulta lähtien ja osittain juuri kuningashuoneen määräyksestä taata ruotsalaisvalta Suomessa. Tämän ovat todistaneet mm. monet arkeologit Helmer Salmosta ja C.F.Meinanderista lähtien. Tällä seikalla ei tosin ole mitään merkitystä suomenruotsalaisten ihmisarvoon ja normaaleihin oikeuksiin.
Vanha paikkansa pitämätön teoria piispa Henrikistä syntyi samoin ruotsalaisen valloituksen keinotekoiseksi aikaistamiseksi. Pitihän osoittaa, että juuri Ruotsi toi Kristinuskon valon pakanuuden pimennossa vaeltaneelle alkuasukaskansalle. Totuus on aivan toinen; vasta Birger Jaarli onnistui saksalaisneuvojen turvin tuhoamaan vanhan suomalaisen korkeakulttuurin, joka oli mm. kristinuskonsakin ammentanut idästä jo satoja vuosia aikaisemmin. Identiteetin rakennus tuntuu joskus olevan kovin vaikeaa - kummallakin puolella.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eipä tuohon ole paljoa lisättävää. Niin nappiin kirjoitit. On hämmästyttävää, kuinka svekosurut vieläkin uskovat ja tukeutuvat tuohon vanhaan propagandahistoriaan.
Jos suomalaisella puolella joku alkaisi tosissaan siteerata jotain sata vuotta vanhoja historiankäsityksiä, niin hänet naurettaisiin suohon!