YLE Puhe pakkoruotsin historiaa

Maanantaina 27.12. kello 18.05
Mitä mieltä ruotsinkielen asemasta oltiin vuonna 1953? Otteita ohjelmasarjasta Enemmistön ja vähemmistön silmin.

http://www.yle.fi/puhe/sivu.php?uname=suomen_yleisradio_esittaa

Kalevi Kilven ohjelma, Enemmistön ja vähemmistön silmin, ruotsin kielestä vuodelta 1953

-Välillä kuultiin ruotsin kielestä ja -kielisistä otteita ohjelmasta vähemmistön silmin ja välillä enemmistön silmin.

-Välillä kuultiin ruotsin kielestä ja -kielisistä otteita työväestön silmin.

Suomessa oli vuonna 1953

-350 000 ruotsinkielistä henkilöä eli 8.6 % väestöstä ja määrä on kasvanut hitaasti, mutta %-osuus väestöstä on pienentynyt tasaisesti, koska suuri osa ruotsalaisista asuu kaupungeissa ja niissä lisääntyvyys on pienempää. 30 vuotta sitten määrä oli 11% kokonaisväestöstä.

-20% Suomen ruotsinkielisistä asuu Helsingissä, mutta vain 8% suomenkielisistä. Ruotsalaisesta väestöstä 62% asuu kunnissa joissa heillä on enemmistöasema. 38% asuu kunnissa joissa he ovat vähemmistönä.

Sama laulu tuntuu olevan 1953 kuin nykyäänkin eli 2 -kielisistä kylteistä ja -paikannnimistä kiistellään.

Yleinen mielikuva kuuluu olevan suomenkielisten keskuudessa, että ruotsalainen väestö on varakasta ja omistavaa luokkaa. Ruotsalaisten mielestä kaikki on pelkkää väärinkäsitystä, koska iso osa on köyhiä kalastajia ja maanviljelijöitä jne...

Kuitenkin suuri ruotsinkielisten sivistyneiden luokka on totta johtuen vanhan hallitsevan luokan jälkeläisistä, jotka on käyneet kouluja.


Ilmari Turjaa ärsyttää moni asia, ei niinkään vaikkapa finländare -nimitys, jota ruotsalaiset käyttävät itsestään, vaan vaikkapa Linnarauhan täydellinen unohtaminen. Äskeisessä radiohaastattelussa kerrotiin monia asioita (vrt. yllä), mutta ei mainittu kuinka valtaenemmistö Suomen teollisuudesta on ruotsalaisten omistuksessa! Pysäkkien nimistä ja kalastajista kyllä puhutaan, muttei rahasta ja omistuksista. Suomenkieliset käyttävät ruotsalaisten olutta, tupakkaa, laivoja, pankkeja jne. lisäten heidän varallisuuttaan.

Ruotsalaiset omistavat suuria rahastoja säätiöitä. 2 -kielisyys aiheuttaa miljardeja markkoja kustannuksia. Minua hämmästyttää ruotsalaisten jatkuva tyytymättömyys. Meillä on oppikouluissa pakollinen ruotsi, minä olen Paltamossa istunut käräjät tarvitsematta ruotsia kertaakaan, vaikka opiskelukielenä minulla olikin ruotsi.

Minne unohdetaan Karjalainen siirtoväki, minua sen kohtalo sotiemme aikana tyrmistyttää. Entä korvaustilat? Niitä ei ole niin montaa, että niistä kannattaisi edes radiossa puhua. Suomenkielisten taide ja kirjallisuus on kaltoin kohdeltu ruotsalaisten lehdissä ja niistä saakin sen kuvan, ettei suomenkielisillä ole mitään sillä alalla!

Lauri Hakulinen: 2 kieltä on haitta ja kallista, 2 sivistyneistöä, joista 1. on koteloitunut kansasta erilleen!

-Äskettäin kuolleen, suuren kielitieteilijänkin, G. J. Ramsted:n mielestä eksoottisten kielten merkitsemisessä johtuva suomalaisten suuri menestys johtuu meidän 2 kielen niin suuresta erosta ja erilaisuudesta, että se pakottaa tarkkaavaisuuteen.

-Lopuksi suomenkielisten suuri suvaitsevaisuus on kehittynyt 75-100 vuoden aikana vallitsevassa 2 kielisessä tilanteessa. Täällä ei ole ajateltukaan soveltaa ruotsalaiseen vähennistökansanosaan sellaisia otteita kuin muualla euroopassa on tehty eli esimerkiksi Ahvenanmaalaisia ei vaadita suomalaistettavaksi perustamalla sinne vain suomenkielisiä kouluja.

Ohjelman lopussa oli mukana sekä enemmistö, että vähemmistö yhteisessä paneelikeskustelussa. Mukana mm. L. A. Puntila ja Arvi Poijärvi ja taisipa joku Zilliacuskin olla mukana.