Onhan tämä sanonta melkoisen vanha määritelmä. Olen katsonut sivusta monia kohtaloita, kuinka
itämainen karman laki toteutuu monen ihmisen kohdalle. Muistan kuinka kohdallani itse Johtava
Lääkäri teki tärkeässä kokeessa huolimattomuus virheen, johonka minun elämäni määränpää melkein
loppui. Tätä koetta tehtäessä hän Johtaja Lääkäri lasketteli tästä kokeesta karkeaa pilaa. Minä olin
hiljaa ja otin kaiken vastaan.
Oli kulunut kolme päivää tästä kokeesta, niin heräsin kauheaan Veren myrkytys kuumeeseen, jossa tärisin
Horkassa. Oli kyseessä viikon loppu jolloin oli paljon tapaturmia pääsin tuttavani yksityis autolla
Sairaalaan. Kyse kohdallani oli hyvin nopeasta elämän katoamis ilmiöstä, koska kuumeeni oli korkeampi
mitä mittarissa oli varaa näyttää, Jouduin heti tiputukseen saatuani jonkun pistoksen ennen tiputusta.
En ole koskaan ollut näin hienossa kevyessä ihanassa tilassa mitä koin tämän korkean kuumeen aikana.
Kuulin seuraavana aamuna Päivystävältä lääkäriltä, että ajoitukseni oli viimeinen mahdollinen hetki.
hetki. olin lähellä lähtöä, kuitenkin aikani ei ollut vielä valmis lähtöön. Valvoin koko yön ja vasta seuraavan
päivän puolelta päivältä tuli raukea uni.
Maanantaina tämä kokeen tehnyt lääkäri totesi vain, että olitpa lähellä lähtöä, mutta onneksi me saimme
sinulle vielä lisä aikaa elävien joukossa. Tähän minä vastasin, että jos olisin poistunut elävien maasta,
niin olisi tästä saanut Herra lääkäri kunnia maininnan. Tämä sanomani lause pani tämän lääkärin hieman arkaan tilaan, koska minun omaiseni olisivat voineet laittaa syytteen virka virheestä ja todistajatkin
olisivat olleet sairaalan puolelta.
Voin sanoa vain, kuinka hienotuntiseksi tämä Ylilääkäri tuli pelosta oman maineensa puolesta ja juoduin
aivan erikoisen tarkkailunn kohteeksi viikon ajaksi, jona olin tiputuksessa. Seuraavissa tarkastuksissa hän
oli aina itse mukana ja hän käyttäytyi kuin Herrasmis. Tämän sai aikaan pelko siitä, että minä voisin nostaa
syytteen häntä vastaan. Olin hänen viimen potilaansa, hänen jäätyään eläkkeelle. Tapanani ei ole koskaan
ollut oikeus juttujen järjestäminen, vaikka olen vääryyttäkin kokenut. Ehkä tämä on minun Karmaani
kuuluva piirre!
itämainen karman laki toteutuu monen ihmisen kohdalle. Muistan kuinka kohdallani itse Johtava
Lääkäri teki tärkeässä kokeessa huolimattomuus virheen, johonka minun elämäni määränpää melkein
loppui. Tätä koetta tehtäessä hän Johtaja Lääkäri lasketteli tästä kokeesta karkeaa pilaa. Minä olin
hiljaa ja otin kaiken vastaan.
Oli kulunut kolme päivää tästä kokeesta, niin heräsin kauheaan Veren myrkytys kuumeeseen, jossa tärisin
Horkassa. Oli kyseessä viikon loppu jolloin oli paljon tapaturmia pääsin tuttavani yksityis autolla
Sairaalaan. Kyse kohdallani oli hyvin nopeasta elämän katoamis ilmiöstä, koska kuumeeni oli korkeampi
mitä mittarissa oli varaa näyttää, Jouduin heti tiputukseen saatuani jonkun pistoksen ennen tiputusta.
En ole koskaan ollut näin hienossa kevyessä ihanassa tilassa mitä koin tämän korkean kuumeen aikana.
Kuulin seuraavana aamuna Päivystävältä lääkäriltä, että ajoitukseni oli viimeinen mahdollinen hetki.
hetki. olin lähellä lähtöä, kuitenkin aikani ei ollut vielä valmis lähtöön. Valvoin koko yön ja vasta seuraavan
päivän puolelta päivältä tuli raukea uni.
Maanantaina tämä kokeen tehnyt lääkäri totesi vain, että olitpa lähellä lähtöä, mutta onneksi me saimme
sinulle vielä lisä aikaa elävien joukossa. Tähän minä vastasin, että jos olisin poistunut elävien maasta,
niin olisi tästä saanut Herra lääkäri kunnia maininnan. Tämä sanomani lause pani tämän lääkärin hieman arkaan tilaan, koska minun omaiseni olisivat voineet laittaa syytteen virka virheestä ja todistajatkin
olisivat olleet sairaalan puolelta.
Voin sanoa vain, kuinka hienotuntiseksi tämä Ylilääkäri tuli pelosta oman maineensa puolesta ja juoduin
aivan erikoisen tarkkailunn kohteeksi viikon ajaksi, jona olin tiputuksessa. Seuraavissa tarkastuksissa hän
oli aina itse mukana ja hän käyttäytyi kuin Herrasmis. Tämän sai aikaan pelko siitä, että minä voisin nostaa
syytteen häntä vastaan. Olin hänen viimen potilaansa, hänen jäätyään eläkkeelle. Tapanani ei ole koskaan
ollut oikeus juttujen järjestäminen, vaikka olen vääryyttäkin kokenut. Ehkä tämä on minun Karmaani
kuuluva piirre!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Niin. Miten tuossa tarinassa toteutuu karma? Tekoja ja seuraamuksia on, mutta minä en näe tuossa tarinassa mitään karmaan viittaavaa, jos tämä käsitetään itämaisena rangaistus- ja palkkiolaitoksena.
Tarina on siis pähkinänkuoressa seuraava:
Lääkäri A tekee virheen. Potilas B saa verenmyrkytyksen. B käy melko lähellä kuolemaa.
Tapaus kiristää A:n ja B:n välejä. B on A:n viimeinen potilas. B ei kerro kertomuksessaan, johtuuko A:n eläkkeelle jääminen hoitovirheestä vai muusta ajoituksesta. Mikäli A on jäänyt eläkkeelle hoitovirheen takia, teolla, eli karmalla on ollut sellainen seuraus. B ei nosta syytettä. Mikäli olisi nostanut, tilanne olisi mennyt eri tavalla."
Selvä tapaus, niin kuin ovat niin monet muutkin teot ja seuraamukset, kun niitä tarkastellaan tapauskohtaisesti eikä aleta miettiä niiden vaikutusta muihin ja kaikkeen, mistä alkaisi nousta uskonnollisia spekulaatioita. Sillä ei niitä tarvita. Vai tarvitaanko? Teoilla on seuraamuksia, muttei tekojen vaikuttimia eikä seuraamuksien syitä t a r v i t s e johtaa ylimaallisista asioista. On vaikea osoittaa, että on jokin moraalinen entiteetti, joka valvoo kaikkea: sillä karman katsotaan olevan siveellinen laki - mutta mikään luonnon laki ei ole siveellinen.
Se oli sinulle oppiläksy anteeksiantamisesta.
koska hän pelkäsi joutuvansa krvaamaan aiheuttamansa virheen, Jos olisin poistunut elämästä, niin en tiedä
mitä olisi sen jälkeen tapahtunut. Minun tuttavani sanoivat heti kuultuaan tapaukseni, että syytteen nostamisen pelko teki ylilääkäriastä ystävällisen kohteliaan ja tämä h'änen tilalleen tuleva lääkäri olisi
todistanut häntä vastaan. Tämäkin on eräänlaista karmaa!
Jos ja jos, muttei kumminkaan tapahtunut.
Turha tuhlata aikaa jossitteluun.
Mitä opit ?
Ota siitä oppia ja hetkestä hetkeen iloiten kulje.
Syleile Rakkaitasi, kun sekään ei ole itsestään selvyys.
Anna anteeksia, ja päästä irti, niin annat itsellesi mahdollisuuden kasvaa.
Kumpikin teistä voi vain olla iloinen tapahtuneesta.
Karma on täysin vapaaehtoista. Se on Rakkautta ilman ehtoja.
Itse asiassa pahaa on vain se minkä itse pahaksi kokee. On vain erilaisia asioita ja erilaisia tapahtumia, jotka jokainen kokee omalla tavallaan. Toisen voitto on toisen tappio. Hyvä tahto, joka ei mene toisen ylitse, on mielestäni kokonaissuutta rakentava. Aineellisessa maailmassa jokainen valitsee puolensa. Ykseyden maailmassa ei eri puolia ole. Aineellinen maailma on Luoja testirata meille kaikille.
Mitä enemmän on maailmassa kiinni, sitä enemmän ottaa haasteita.
maailmaan": Minä uskon väärämielisen saavan maksun omista tavoistaan, jossan kohtaa elämän pyörässä!
Muistan ajan sotakorvausten maksun loppumisen jälkeen tuli aivan yllättäen työttömyyden aikakausi.
Olin päässyt syksyllä rakenuksille töihin, sitten tuli aika jolloin liiallinen työvuoro oli karsinnassa. Tapaus oli senkaltainen, että minä ja toinen perheellinen olimme Joutuneet pois laitettavien listalle syystä, kun
me emme halunneet viinalla lahjoa Juoppoa Rakennus Mestaria. Sitävastoin kaksi poikamies veljestä pitivät
hyvät suhteet Rakennus Mestariin Viinan kanssa. Meillä piti olla tulevana maanantaina viimeine työpäivä.
Kuitenkin Jotakin tapahtui sunnuntain tienoilla, näet nämä veljekset eivät tulleetkaan maanantaina, niin
Mestari tarvitsi meitä vielä seuraavaksi päiväksi. Sitten tuli tieto, että veljekset olivat hukkuneet juovuksissa ollessaan kalastus harrastuksessaan ja tämän takia me saimme pitää työpaikkamme, niin
pitkään kun rakennus valmistui.
Tämä oli sitä kohtalon suomaa karmaa kohdallamme. Tämä mainittu vääryys koitui meille voitoksi perheemme elannon hankinnan takia. Kohdallani on sattunut muitakin samankaltaisia kohtalon oikkuja
minun elämäni jatkuvuuden kannalta oikeaan suuntaan. Elikkä heidän kuolemansa oli meidän leipämme.
Karma on kuin vaaka joka asettaa teot tasapainoon myös muilla kuin yksityisillä ihmisillä. Emme aina tiedä syitä tai seurauksia, mutta kun katsoo omaa elämäänsä pitemmässä juoksussa taaksepäin voi päätellä jotain itsestään ja samalla karmasta. Jokaisella täällä aineellisuudessa elävällä ovat omat helmasyntinsä, jotkut ne tunnistavat, joku hyvä ei näe itseään vaan on sokeutunut omaan eriomaisuuteensa. Terve nöyryys elämän edessä auttaa näkemään todellisen itsemme jo täällä maallisessa vaelluksessamme jolloin voimme vielä muuttaa elämäämme, myöhemmin meidät ehkä läpivalaistaan Luojan valolla jolloin meidän on pakko nähdä eletty elämämme. Näin itse uskon olevan.