Kyllähän se karman laki

joskus toimii

Joulunpyhinä tapasin sukulaiseni vaimon, joka sitten vähän alkomaholia nautittuaan rupesi itkien tilittämään minulle, kuinka hänen miehensä (siis serkkuni) pettää häntä ja kuinka kauheaa ja kamalaa se on, kun on lapsikin ja vaikka mitä muuta ja pälä pälä. Ja kuitenkin hän itse alkoi suhteeseen serkkuni kanssa, kun tämä oli vielä naimisissa ensimmäisen vaimonsa kanssa ja kahden lapsen isä. Teki mieli sanoa hänelle, että itsehän kerjäsit verta nenästäsi. Mutta jätin sanomatta. Mutta mieli vähän tekisi kertoa serkun ex-vaimolle tästä uudesta käänteestä. Ehkä tilaisuuden tullen sen vielä teenkin.

15

1809

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • i78

      Niin, karman laki usein toteutuu näissä tilanteissa käytännössä siten, että on parantumattomia ihmisiä (pettäjä) ja idiootteja (kakkosesta ykköseksi siirtyjä). Jälkimmäisten aivot eivät kykene siihen yksinkertaiseen loogiseen ajatusrakennelmaan, että jos ryhtyy suhteeseen pettäjän kanssa, tulee todennäköisesti petetyksi. Kyllähän tyhmyydestä tosiaan yleensä sakotetaan, ennemmin tai myöhemmin.

    • 11 + 1

      Monesti karma toteutuu hankalien naisten kohdalla. Hankala nainen viis veisaa miehensä tarpeista ja käyttää miestä kävelevänä lompakkona. Karma johdattaa lopulta miehen mukavamman naisen viereen, näin se toimii.

    • Tytär...

      Isäni ja äitini eivät olleet naimisissa, vaan avoliitossa. Isäni petti äitiäni erään naisen kanssa vuosikaudet. Vanhemmilleni tuli ero, isä meni naimisiin tämän "kakkosensa" kanssa, eikä ole häntä pettänyt ja he ovat onnellisesti naimisissa olleet pian 20-vuotta, rakastavat toisiaan edelleen... Sen sijaan isäni ja äitini tappelivat keskenään, eikä heidän välillään koskaan ollut havaittavissa minkäänlaista kiintymystä ja rakkautta.

      Olen usein katkeranakin miettinyt sisarpuoliani, kuinka he eivät ole koskaan tulleet tuntemaan sitä vihaista ja ilkeää isää, jonka minä lapsuudestani muistan. Heillä ei ole mitään käsitystä siitä, millaista paskaa minun lapsuuteni oli, he tuntevat vain sen iloisen ja hyväntuulisen isän, jonka seurasta minä harvoin sain lapsuudessani nauttia.

      Olen ollut katkera isälle ja hänen vaimolleen -myös sisarpuolilleni kaikesta tästä, mutta toisaalta olen jo aikuinen ihminen ja tajuan että se on vain elämää... Myös äidilleni olen ollut katkera. Tuskin isäni tieten tahtoen halusi minua loukata, tuskin äitinikään joka oli myös aina pahantuulinen. He eivät vain huomanneet edes minua -kilttiä, helppoa ja hiljaista lasta, eivätkä tajunneet että minä ymmärsin tilanteen koko ajan. He eivät omassa pahassa olossaan huomanneet minua, joka yksin ja hiljaa kärsin.

      Jotkut ihmiset eivät yksinkertaisesti sovi yhteen, eikä lasten takia kannata väkisin pysyä tuhoon tuomitussa suhteessa, niinkuin omat vanhempani vuosien ajan tekivät. Jos he olisivat eronneet heti, kun tajusivat etteivät yhteen sovi, olisi minunkin lapsuuteni ollut onnellisempi -en olisi joutunut katselemaan vihaisia ja kärsiviä vanhempiani. Eron jälkeen tilanne muuttui huomattavasti parempaan suuntaan, oli ihan kuin vanhempani olisivat päässeet vankilasta! He vapautuivat kun heidän ei enää tarvinnut olla yhdessä, jatkuva vihaisena olo lakkasi.

      Ehkä yleensä on niin, että pettäjä pettää kaikissa suhteissaan, mutta ei välttämättä aina. Äitipuolenikin kanssa tulen nykyisin oikein hyvin toimeen, ja hän on mukava ihminen, en siis ihmettele että isäni häntä rakastaa....

      Toivon tulevan vuoden tuovan hieman avarakatseisuutta ja rehellisyyttä kaikille kolmiodraamojen osapuolille, ehkä kaikki viha ja tuska silloin loppuisi, kun viimein ihmisillä olisi kanttia tunnustaa tosiasiat, nähdä oma osuutensa ja myös vastuunsa näissä tapauksissa... Tehdä viimein oikeita päätöksiä oman itsensä ja onnellisuutensa kannalta, sillä vanhempien hyvin- tai pahoinvointi heijastuu myös lapsiin.

      En tarkoita tällä sitä, että kaikilla "pitäisi" mennä asioitten niinkuin omien vanhempieni kohdalla, vaan lopputuloksia olisi varmaan laidasta laitaan. Kaikki nämä pettämis-jututhan ja syyt niihin ovat kuitenkin erilaisia, sillä me kaikki ihmiset olemme erilaisia. Myöskään yhtä ainoaa syyllistä ei ole vaikka se niin kiva olisikin vierittää asiat toisten niskaan ja sanoa "minä en ole mitään pahaa tehnyt." Kaikki ovat syyllisiä.

      • ...

        sitä etteikö isäsi olisi nykyistäkin naista pettänyt tai nainen häntä. Ei lapsille, edes aikuisille, sellaisia kerrota.


      • Tytär...
        ... kirjoitti:

        sitä etteikö isäsi olisi nykyistäkin naista pettänyt tai nainen häntä. Ei lapsille, edes aikuisille, sellaisia kerrota.

        Miksi tahdot murskata minun ja ehkä monen muunkin naisen uskon aitoon rakkauteen, siihen että jos ihan oikeasti rakastaa ei petä? Olen itse kihloissa nyt, ja isäni tekojen takia aina kaihertaa jossain mielen perukoilla "mitä jos..." Tahdon kuitenkin uskoa, että vaikka omien vanhempieni liitto oli pelkkää paskaa, ei kaikkien kohdalla ole niin. Tahdon myös uskoa, ja uskonkin että isäni on pysynyt uskollisena äitipuolelleni. Se tavallaan jopa tuo jonkinlaista lohtua ja uskoa siihen, että hyviäkin miehiä on olemassa -ainakin oikeissa olosuhteissa.

        Kuitenkin oma asennoitumisesi on hirvittävän katkera ja synkkä... Silloin jos todella on niin jokaisen pettäjän kohdalla, että kerran petturi - aina petturi -niin miksi ihmeessä naiset pysyvät naimisissa tällaisten kanssa? Sinäkin ilmeisesti... Eikö olisi parempi erota, kun jo tiedät että miehesi ei tule muuttumaan, vaan loukkaa sinua aina uudestaan ja uudestaan uuden naisen kanssa. Ei riitä, että yhden kakkosen jättää, vaan kohta on uusi tilalla...

        Minusta tuo kuulostaa hirveältä, enkä itse tuollaista elämää tahtoisi elää. Viet kommentillasi myös uskoa monilta sellaisilta naisilta, jotka toivovat ja uskovat oman petturimiehensä muuttuneen... Onko se heidänkin kohdalla vain harhaa?


      • 6565
        Tytär... kirjoitti:

        Miksi tahdot murskata minun ja ehkä monen muunkin naisen uskon aitoon rakkauteen, siihen että jos ihan oikeasti rakastaa ei petä? Olen itse kihloissa nyt, ja isäni tekojen takia aina kaihertaa jossain mielen perukoilla "mitä jos..." Tahdon kuitenkin uskoa, että vaikka omien vanhempieni liitto oli pelkkää paskaa, ei kaikkien kohdalla ole niin. Tahdon myös uskoa, ja uskonkin että isäni on pysynyt uskollisena äitipuolelleni. Se tavallaan jopa tuo jonkinlaista lohtua ja uskoa siihen, että hyviäkin miehiä on olemassa -ainakin oikeissa olosuhteissa.

        Kuitenkin oma asennoitumisesi on hirvittävän katkera ja synkkä... Silloin jos todella on niin jokaisen pettäjän kohdalla, että kerran petturi - aina petturi -niin miksi ihmeessä naiset pysyvät naimisissa tällaisten kanssa? Sinäkin ilmeisesti... Eikö olisi parempi erota, kun jo tiedät että miehesi ei tule muuttumaan, vaan loukkaa sinua aina uudestaan ja uudestaan uuden naisen kanssa. Ei riitä, että yhden kakkosen jättää, vaan kohta on uusi tilalla...

        Minusta tuo kuulostaa hirveältä, enkä itse tuollaista elämää tahtoisi elää. Viet kommentillasi myös uskoa monilta sellaisilta naisilta, jotka toivovat ja uskovat oman petturimiehensä muuttuneen... Onko se heidänkin kohdalla vain harhaa?

        "Viet kommentillasi myös uskoa monilta sellaisilta naisilta, jotka toivovat ja uskovat oman petturimiehensä muuttuneen... "

        Sivusta sanoen on pakko todeta, että valheellinen usko on syytäkin viedä. Ei sokeassa uskossa mitään säilyttämisen arvoista ole. Hyviäkin miehiä kyllä on, mutta pettureista niitä ei juuri löydy. Tämän luulisi olevan jokaiselle selvää. Jos promille kykenee muuttamaan tapansa, niin hatunnosto hänelle. Mutta kokonaiskuvaa se ei muuta miksikään.


      • Naulan kantaan
        6565 kirjoitti:

        "Viet kommentillasi myös uskoa monilta sellaisilta naisilta, jotka toivovat ja uskovat oman petturimiehensä muuttuneen... "

        Sivusta sanoen on pakko todeta, että valheellinen usko on syytäkin viedä. Ei sokeassa uskossa mitään säilyttämisen arvoista ole. Hyviäkin miehiä kyllä on, mutta pettureista niitä ei juuri löydy. Tämän luulisi olevan jokaiselle selvää. Jos promille kykenee muuttamaan tapansa, niin hatunnosto hänelle. Mutta kokonaiskuvaa se ei muuta miksikään.

        Hyviäkin miehiä kyllä on, mutta pettureista niitä ei juuri löydy. Tämän luulisi olevan jokaiselle selvää. Jos promille kykenee muuttamaan tapansa, niin hatunnosto hänelle. Mutta kokonaiskuvaa se ei muuta miksikään.

        Olen aivan samaa mieltä. Vaikka pettäjistä muutama silloin tällöin ehkä parantaa tapansa, niin suuri enemmistö ei sitä todellakaan tee. Tämä on ikävä ja karu totuus. Tosin kaikki ihmiset eivät koskaan petä, mutta ne jotka pettämisen tielle lähtevät, sortuvat useinmiten siihen uudelleen. Tietenkin poikkeuksia löytyy, mutta he edustavat vähemmistöä. Mitäpä sitä tosiasioita kaunistelemaan.

        Nimimerkille "Tytär" sanoisin, että aina on tietysti mahdollista, että isäsi on sellainen poikkeus, joka on oikeasti parantanut tapansa. Mutta välttämättä näin ei ole. Eli hän on voinut vallan mainiosti pettää äitipuoltasikin, mutta ei ole vaan jäänyt siitä kiinni. Vaikka isäsi olisikin pettäjä, niin se ei todellakaan tarkoita, että kaikki miehet olisivat pettäjiä. Koskaanhan ei voi etukäteen kenestäkään varmasti tietää, tuleeko joku pettämään vai ei, mutta jos nykyinen kumppani on pettänyt ennenkin tai pettänyt ex-kumppaniaan, niin silloin pitäisi hälytyskellojen soida ja kovaa. Ihan oman itsensä suojelemiseksi. Kuinkahan moni nainen menisi naimisiin miehen kanssa, joka olisi pahoinpidellyt ex-vaimoaan ja ajattelisi naivisti, että eihän se minua koskaan lyö, kun minä olen hänen tosirakkautensa? No, valitettavasti näitäkin naisia löytyy, jotka korjaavat näitä vaimonhakkaajia omikseen. Ainahan kun on olemassa se pieni mahdollisuus, että vaimonhakkaaja parantaa tapansa. Turhaan sitten enää itkeä, kun on silmä mustana.


      • Tytär...
        Naulan kantaan kirjoitti:

        Hyviäkin miehiä kyllä on, mutta pettureista niitä ei juuri löydy. Tämän luulisi olevan jokaiselle selvää. Jos promille kykenee muuttamaan tapansa, niin hatunnosto hänelle. Mutta kokonaiskuvaa se ei muuta miksikään.

        Olen aivan samaa mieltä. Vaikka pettäjistä muutama silloin tällöin ehkä parantaa tapansa, niin suuri enemmistö ei sitä todellakaan tee. Tämä on ikävä ja karu totuus. Tosin kaikki ihmiset eivät koskaan petä, mutta ne jotka pettämisen tielle lähtevät, sortuvat useinmiten siihen uudelleen. Tietenkin poikkeuksia löytyy, mutta he edustavat vähemmistöä. Mitäpä sitä tosiasioita kaunistelemaan.

        Nimimerkille "Tytär" sanoisin, että aina on tietysti mahdollista, että isäsi on sellainen poikkeus, joka on oikeasti parantanut tapansa. Mutta välttämättä näin ei ole. Eli hän on voinut vallan mainiosti pettää äitipuoltasikin, mutta ei ole vaan jäänyt siitä kiinni. Vaikka isäsi olisikin pettäjä, niin se ei todellakaan tarkoita, että kaikki miehet olisivat pettäjiä. Koskaanhan ei voi etukäteen kenestäkään varmasti tietää, tuleeko joku pettämään vai ei, mutta jos nykyinen kumppani on pettänyt ennenkin tai pettänyt ex-kumppaniaan, niin silloin pitäisi hälytyskellojen soida ja kovaa. Ihan oman itsensä suojelemiseksi. Kuinkahan moni nainen menisi naimisiin miehen kanssa, joka olisi pahoinpidellyt ex-vaimoaan ja ajattelisi naivisti, että eihän se minua koskaan lyö, kun minä olen hänen tosirakkautensa? No, valitettavasti näitäkin naisia löytyy, jotka korjaavat näitä vaimonhakkaajia omikseen. Ainahan kun on olemassa se pieni mahdollisuus, että vaimonhakkaaja parantaa tapansa. Turhaan sitten enää itkeä, kun on silmä mustana.

        Kertokaa miksi sitten pidätte kynsin hampain kiinni niistä pettävistä aviomiehistänne, jos kerta ei ole kuin häviävän pieni mahdollisuus siitä, että he joskus vieraissa käymisen lopettaisivat? Miksi jatkaa tuollaista liittoa, jossa mitään toivettakaan paremmasta ei ole? Tehkää niin kuin äitini teki, ja erotkaa. Hän on sitä mieltä, että se on hänen paras ja järkevin tekonsa ikinä ettei jäänyt roikkumaan isääni -varmaan tahtoessaan olisi voinut jatkaa suhdetta ainakin minun opiskelemaan lähtemiseen asti. Minun on pakko olla samaa mieltä, sillä sen jälkeen he ovat olleet kuin eri ihmiset. Tietysti katkeruudesta pääseminen ottaa aikansa, eikä siitä välttämättä koskaan täysin pääse, mutta ainakin vanhempani alkoivat nähdä minutkin sen jälkeen, kun ero tuli. Sitä ennen olin vain melkein kuin huonekalu, sillä he olivat niin käpertyneitä omaan kuoreensa ja pahaan oloonsa. Sellaista tunnelmaa ei ole isäni kotona ja avioliitossaan, siksi uskon, että isä ei ole enää pettänyt.


      • Hyviä kysymyksiä
        Tytär... kirjoitti:

        Kertokaa miksi sitten pidätte kynsin hampain kiinni niistä pettävistä aviomiehistänne, jos kerta ei ole kuin häviävän pieni mahdollisuus siitä, että he joskus vieraissa käymisen lopettaisivat? Miksi jatkaa tuollaista liittoa, jossa mitään toivettakaan paremmasta ei ole? Tehkää niin kuin äitini teki, ja erotkaa. Hän on sitä mieltä, että se on hänen paras ja järkevin tekonsa ikinä ettei jäänyt roikkumaan isääni -varmaan tahtoessaan olisi voinut jatkaa suhdetta ainakin minun opiskelemaan lähtemiseen asti. Minun on pakko olla samaa mieltä, sillä sen jälkeen he ovat olleet kuin eri ihmiset. Tietysti katkeruudesta pääseminen ottaa aikansa, eikä siitä välttämättä koskaan täysin pääse, mutta ainakin vanhempani alkoivat nähdä minutkin sen jälkeen, kun ero tuli. Sitä ennen olin vain melkein kuin huonekalu, sillä he olivat niin käpertyneitä omaan kuoreensa ja pahaan oloonsa. Sellaista tunnelmaa ei ole isäni kotona ja avioliitossaan, siksi uskon, että isä ei ole enää pettänyt.

        Se on hyvä kysymys. Miksi osa vaimoista on niin naiveja, että antavat anteeksi pettävälle miehelleen ja jotkut jopa useamman kerran? Se on mysteeri. Harva mies nimittäin antaa anteeksi pettävälle vaimolleen kuin korkeintaan yhden kerran ja se on siinä. Jos vaimo tekee saman tempun uudestaan, niin silloin näytetään ovea. Yhtä hyvin voisi kysyä, miksi niin moni nainen menee innokkaana naimisiin miehen kanssa, jonka tietävät pettäneen edellistä kumppaniaan tai heidän suhteensa on alkanut jo siinä vaiheessa, kun mies on ollut vielä naimisissa? Mikä saa nämä naiset luulemaan, että juuri he ovat niitä erikoistapauksia, joita ei petetä? Usko ns. tosirakkauteenko? Mutta kuka voi varmasti sanoa, että tämä toinenkaan nainen on se tosirakkaus? Ehkä se todellinen rakkaus onkin se kolmas nainen..?

        Mikään ei tietysti ole mustavalkoista. Ehkä isäsi on löytänyt tästä uudesta naisesta tosirakkauden, jota ei petä. Tai sitten ei. Se että he ovat olleet naimisissa pitkään ja heillä on mennyt tähän asti hyvin ei ikävä kyllä takaa yhtään mitään. En tiedä mitä ikäpolvea olet, mutta tiedät ehkä iskelmälaulaja Marjatta Leppäsen, joka taitaa nykyään olla jo seitsemänkymmentä. Aikoinaan 70-luvun lopulla hän kohahdutti menemällä naimisiin ukkomiehen kanssa, joka oli jättänyt perheensä hänen vuokseen. Tapausta paheksuttiin, mutta kun Marjatta jatkuvasti esiintyi lehdissä ja haastatteluissa onnellisen ja rakastuneen näköisenä miehensä kanssa, niin yleisö leppyi ja ajatteli, että ehkäpä kyse todella oli tosirakkaudesta. Näin meni seuraavat noin kaksikymmentä vuotta ja Marjattaa ja hänen miestään pidettiin yleisesti hyvin onnellisena parina. Kunnes noin kahdenkymmenen vuoden päästä nousi uusi kohu: Marjatan mies jättikin hänet, koska löysi kolmannen naisen eli eroon sekin "onnellinen tosirakkaus" lopulta johti. Koskaan ei tiedä, mitä ensi vuonna tapahtuu. Koskee myös sinun isääsi. Elämä yllättää.


      • 12+12+2
        Tytär... kirjoitti:

        Kertokaa miksi sitten pidätte kynsin hampain kiinni niistä pettävistä aviomiehistänne, jos kerta ei ole kuin häviävän pieni mahdollisuus siitä, että he joskus vieraissa käymisen lopettaisivat? Miksi jatkaa tuollaista liittoa, jossa mitään toivettakaan paremmasta ei ole? Tehkää niin kuin äitini teki, ja erotkaa. Hän on sitä mieltä, että se on hänen paras ja järkevin tekonsa ikinä ettei jäänyt roikkumaan isääni -varmaan tahtoessaan olisi voinut jatkaa suhdetta ainakin minun opiskelemaan lähtemiseen asti. Minun on pakko olla samaa mieltä, sillä sen jälkeen he ovat olleet kuin eri ihmiset. Tietysti katkeruudesta pääseminen ottaa aikansa, eikä siitä välttämättä koskaan täysin pääse, mutta ainakin vanhempani alkoivat nähdä minutkin sen jälkeen, kun ero tuli. Sitä ennen olin vain melkein kuin huonekalu, sillä he olivat niin käpertyneitä omaan kuoreensa ja pahaan oloonsa. Sellaista tunnelmaa ei ole isäni kotona ja avioliitossaan, siksi uskon, että isä ei ole enää pettänyt.

        kaikkien avioliitto ei ole riitelyä. Pettämistä tapahtuu myös pettäjästä johtuvista syistä, siis korvienvälistä.
        Kovin, kovin, yksipuolisesti tarkastelet asiaa. Mieheni "kakkonen" sanoi minulle mieheni kertoneen olevansa rakkausavioiliitossa ja kotona kaiken olevan hyvin, vaimo on hänen elämänsä nainen, niin ja silti petti..Itse en todellakaan voisi suositella kenelläkään eroa, siihen minulla ei ole valtuuksia. Ja pettäminen ongelmien ratkaisuna on aina raukkamaista.


      • .........
        12+12+2 kirjoitti:

        kaikkien avioliitto ei ole riitelyä. Pettämistä tapahtuu myös pettäjästä johtuvista syistä, siis korvienvälistä.
        Kovin, kovin, yksipuolisesti tarkastelet asiaa. Mieheni "kakkonen" sanoi minulle mieheni kertoneen olevansa rakkausavioiliitossa ja kotona kaiken olevan hyvin, vaimo on hänen elämänsä nainen, niin ja silti petti..Itse en todellakaan voisi suositella kenelläkään eroa, siihen minulla ei ole valtuuksia. Ja pettäminen ongelmien ratkaisuna on aina raukkamaista.

        ihme tapa sillä sun miehelläs osoittaa sitä rakkauttaan sinuun -käydä panemassa vierasta naista! oletko tullut ajatelleeks, että hän luulee vaan rakastavansa sua, mut ei todellisuudessa kykene rakastamaan muuta kuin omaa mulkkuaan? näin nimittäin oikeesti on.


      • varmasti se asia, joka eniten kaihertaa ja pelottaa.

        Ei kannata olla liian "sinisilmäinen" mutta on varottava myös ettei vajoa kyynisyyteen. Jos todellisuudessa 2 3:sta miehestä on uskollinen, niin voidaan sanoa että suurin osa miehistäkin on uskollisia.
        Tämäkin on ilmiö josta kannattaa etsiä ihan asiatietoa. Aina löytyy niitä tuomion julistajia jotka taitavat nauttia toisten ahdistuksesta.

        Hyvä suhde tarvitsee luottamuksen ja hyvänkin suhteen rikkoo jäytävä epäluulo.

        "Psykologi Kari Kiianmaa näkee uskottomuuden keskeisimpänä syynä identiteettikriisin, johon ratkaisua saatetaan hakea rinnakkaissuhteesta." ... ja "paras suoja uskottomuutta vastaan on läheinen suhde puolisoon."

        Ellei pettäjä ihan tosissaan pysähdy ja mieti mikä tekoon johti ja pyri ratkaisemaan todellista ongelmaa, niin on todennäköistä että hän edeleen käyttää pettämistä ratkaisuyrityksenä vaikka se ei toimi. Mutta jos tuo ongelma ratkaistaan, on hyvät mahdollisuudet muuttaa omaa toimintatapaansa.

        "48% miehistä nimesi pettämisen suurimmaksi syyksi henkisen tyytymättömyyden..."

        Tässä muutama linkki, joista löytyy asiaa;



        http://www.suhdesoppa.fi/uskottomuus/uskottomuuden-syyt/
        http://www.suhdesoppa.fi/uskottomuus/pettajan-moraalinen-ristiriita/
        http://www.mtv3.fi/helmi/ihmissuhteet/artikkeli.shtml/717301


      • Anonyymi
        mummomuori kirjoitti:

        varmasti se asia, joka eniten kaihertaa ja pelottaa.

        Ei kannata olla liian "sinisilmäinen" mutta on varottava myös ettei vajoa kyynisyyteen. Jos todellisuudessa 2 3:sta miehestä on uskollinen, niin voidaan sanoa että suurin osa miehistäkin on uskollisia.
        Tämäkin on ilmiö josta kannattaa etsiä ihan asiatietoa. Aina löytyy niitä tuomion julistajia jotka taitavat nauttia toisten ahdistuksesta.

        Hyvä suhde tarvitsee luottamuksen ja hyvänkin suhteen rikkoo jäytävä epäluulo.

        "Psykologi Kari Kiianmaa näkee uskottomuuden keskeisimpänä syynä identiteettikriisin, johon ratkaisua saatetaan hakea rinnakkaissuhteesta." ... ja "paras suoja uskottomuutta vastaan on läheinen suhde puolisoon."

        Ellei pettäjä ihan tosissaan pysähdy ja mieti mikä tekoon johti ja pyri ratkaisemaan todellista ongelmaa, niin on todennäköistä että hän edeleen käyttää pettämistä ratkaisuyrityksenä vaikka se ei toimi. Mutta jos tuo ongelma ratkaistaan, on hyvät mahdollisuudet muuttaa omaa toimintatapaansa.

        "48% miehistä nimesi pettämisen suurimmaksi syyksi henkisen tyytymättömyyden..."

        Tässä muutama linkki, joista löytyy asiaa;



        http://www.suhdesoppa.fi/uskottomuus/uskottomuuden-syyt/
        http://www.suhdesoppa.fi/uskottomuus/pettajan-moraalinen-ristiriita/
        http://www.mtv3.fi/helmi/ihmissuhteet/artikkeli.shtml/717301

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18271273/gunat---materian-kolme-olomuotoa
        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18271908/gunat---materian-kolme-olomuotoa--osa2
        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274383/hienojakoinen-keho
        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18273516/ihmisen-metafyysinen-rakenne
        Ihmisen metafyysinen rakenne

        Me kaikki tunnemme ihmisen anatomian, mutta entä metafyysinen rakenne?

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274310/ihmisen-metafyysinen-rakenne--osa-2

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18285116/mita-ihminen-tekee-olipa-se-sitten-fyysista-tai-henkista-sama-energia-tulee-lopulta-takaisin

        Monien kansojen tiedossa on karman laki, vaikka he eivät tietäisikään, että kyse on karman laista.


    • kirsperry n

      tuttua on. Ystäväni alkoi huseeraamaan miehen kanssa joka oli aviossa, tais olla vielä vaimo raskaanakin. Eipä se mitään, äkkiä itsekin raskaaksi, muka ei ollut just silloin varaa ehkäisyyn..... Miehen sai, mutta pettäminen jatkui hänenkin kohdallaan, sitä sitten itkettiin ja syyteltiin naisia. Kaikki aika meni seuratessa miehen seuraavia naisasioita ja ottamalla heihin yhteyttä jne. Puhelimet, säköpostit, ihan kaikki piti tutkia. Silti miehessä ei koskaan ollut vikaa. Sitten mies lähti jonkun toisen naisen matkaan ihan oikeasti, ja jätti tämän naisen. Siinä tilanteessa nainen tietty syytti tätä uutta naista kaikesta. Eikö todellakaan käynyt mielessä, mitä ehkä on itse mennyt aikoinaan tekemään? Ehkä olis ollut korkea aika alkaa miettimään sitä, ettei todellakaan itsekään ole ihan puhdas, vaikka puhtaana itseään piti. Minusta ihan oikein tälle naiselle.

      • ...

        jättää taakseen paskatunkionsa ja lähtee rakentamaan uutta tunkiota.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mies kateissa Lapualla

      Voi ei taas! Toivottavasti tällä on onnellinen loppu. https://poliisi.fi/-/mies-kateissa-lapualla
      Lapua
      116
      6010
    2. Poliisi tutkii murhaa Paltamossa

      Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta
      Paltamo
      32
      4107
    3. Olenko joka hetki

      Ajatuksissasi?
      Ikävä
      82
      3362
    4. Jos me voitais puhua

      Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä
      Ihastuminen
      18
      2996
    5. Jenna meni seksilakkoon

      "Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t
      Maailman menoa
      252
      2064
    6. Joo nyt mä sen tajuan

      Kaipaan sua, ei sitä mikään muuta ja olet oikea❤️ miksi tämän pitää olla niin vaikeaa?
      Ikävä
      88
      2004
    7. Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."

      Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui
      Maailman menoa
      43
      1817
    8. Mikä sinua ja

      kaivattuasi yhdistää ?
      Ikävä
      143
      1795
    9. Olipa ihana rakas

      ❤️🤗😚 Toivottavasti jatkat samalla linjalla ja höpsöttelykin on sallittua, kunhan ei oo loukkaavaa 😉 suloisia unia kau
      Ikävä
      8
      1696
    10. Vain yksi elämä

      Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu
      Ikävä
      88
      1569
    Aihe